Joo meillä ei kans auta mikään. Ei sylittely ja rauhoittelu, tunteen sanoittaminen tai mikään muukaan mitä yritän. Se kiukku/raivo menee ohi kun menee, tuntuu etten voi vaikuttaa siihen oikein mitenkään.
Tosi turhauttavaa, varmaan huutamalla ja komentamalla loppuisi nopeammin mutta kun en halua kasvattaa passiivis-aggressiivisia lapsia niin koitan vaan antaa tilaa sille pojan tunteelle. Tiukkaa kyllä tekee! Minun vanhemmat kasvatettiin kielloilla ja uhkailulla eikä kielteisiä tunteita saanut näyttää, ne piti aina tukahduttaa. Nyt molemmat ovat passiivis-aggressiivisuuden perikuvia:D En halua niin kypsymättömiä käyttäytymismalleja siirtää omille lapsille. Hankalaa vaan kun ei tiedä missä raja menee, koska eihän lapselle voi sitäkään opettaa että on ihan ok karjua missä ja milloin vain. Aikuisenakin. Vaikka onhan niitäkin..
Miten opettaa lapselle, että tunteet saa näyttää ja silti hänestä pidetään, mutta että aina ei tarvitse laittaa rähinäksi?
