Uusi raskaus - Mikä on toisin?

[ReginaVeritas]

Jokainen raskaus on erilainen, mutta kuinka erilainen ja millä tavoin?


Odottaessani esikoistani pahoinvointi oli rajua ja kesti pitkään. Supistuksia alkoi myös tulla hyvin varhaisessa vaiheessa, samoin selkä- ja liitoskivut vaivasivat melkein alusta loppuun. Hiukset ja iho voivat mahtavasti, jopa liiankin. Hiukset rasvottuivat loppuvaiheessa huimaa vauhtia ja tuntui, ettei niitä puhtaaksi saanutkaan. Psoriasis oli poissa, ihoa ei kuivunut, eikä sitä tarvinnut pakkasillakaan rasvata. Kuuma oli aina ja kokoajan. Mies parkani paleli öisin paksun peiton alla, kun vaadin maksimissaan 16-asteen lämpötilaa makuuhuoneeseen - vain herätäkseni silti hikeen. Lopun kamalaa stressiä lukuunottamatta olin kamalan hyvällä tuulella koko raskauden. Tosin itkin kyllä paljon, kun liikutuin niin helposti.


Nyt pahoinvointia oli vähemmän, lyhyemmän aikaa ja se oli paremmin hallittavissa. Supistuksia ei vielä ole ollut, eikä kipujakaan (mutta olen kyllä vasta viikoilla 13+). Finnejä löytyy, hiukset ovat ok kunnossa. Psoriasis on vieläkin poissa, mutta iho on kuiva. Ja nyt minä olen se joka palelee. Hyvä tuulikaan ei ole niin kestona, kuin viimeksi. Kyllä täytyy myöntää, että kuuluista ''raskausvitutus'' on tullut tällä kertaa tutuksi.


Mitenkäs muilla?

 

[Iiii-saaa]

Eka raskaus oli fyysisesti tietyiltä osin helpompi ja sitä myöten myös henkisesti. Sain kiloja vain 17 kg, ja olin jälkitarkastuksessa 4 kilon päässä omasta painostani.
Iho voi hyvin, kynnet ja hiukset myös.
Pahoinvointia oli alussa samanverran ku toisessa, en oksentanut, mutten voinut syödä ekana kuukautena kuin vihanneksia, hedelmiä yms.
Liitoskivut vaivasivat rv 18 lähtien kipeinä, enemmän ennenaikaisia supistuksia jo rv 25 lähtien. Vauva syntyi rv 38, Synnytys 24 h, ponnistus 15 min, 4180 g terve vauva.
Vauvalla koliikin oireita ekat 4 kk.
Imetyksen alku vaikeaa, mutta onnistuin imettämään 9 kk, maitoa riitti.

Toinen raskaus, fyysisesti ja henkisesti vaikeampi. Iho voi kuitenkin hyvin, kynnet ja hiukset myös, kuten ekassa. Mielialat olivat ehdottoman mahdottomia, olin väsynyt ja lihosin 41 kg, minä joka olen normaalisti 65-67 kg painoinen ja harrastan liikuntaa. Ironista oli kuitenkin se, että vaikka painoin paljon, pystyin kuitenkin harrastamaan fyysisesti raskaampaa liikuntaa ja enemmän kuin esikoisesta, mutta se perusolo oli fyysisesti jumalattoman raskas.
En tunnistanut itseäni peilistä, meinasi tulla kunnon ulkonäkökriisi, parisuhdekriisi, esikoisen kanssa kriisi.
Yliajalle meni melkein 2 viikkoa, vauva 4200 g, synnytys 12 h, ponnistus 4,5 min ja terve vauva. Kotiuduin seuraavana päivänä.
Vauva helppo, ei itke kunnolla edes nälkää.
Imetys alkoi sujumaan heti, mutta imetin vain 4 kk kun maito ei riittänyt :/

Raskauksien välissä 4 vuotta, 20 olin kun esikoista odotin ja 24 kun toista. Esikoisesta hormonit tasaantuivat äkkiä imetyksen lopettamisen jälkeen, tästä meni 5 kk kunnes olivat normaalit ja olin todella kiukkuinen kun hormonit hakivat paikkaa.
Olenkin miettinyt, että voiko olla mahdollista että 4 vuodessa keho vanhenee sen verran että ei palaudu niin helposti?

 

[Rosalina]

Esikoista oottaessa oli pahoinvointia rv 17 asti. Muuten tosi helppo ja vaivaton raskaus! Mielitekoja oli ja paljon.

Kakkosta odotellessa oli vähän pahoinvointia. Petipuuhat eivät kiinnostaneet lainkaan. Mielitekoja ei ollut. Voin silloinkin hyvin, ei isompia vaivoja.

Nyt ootan kolmosta all most puolivälissä. Ei oo ollut lainkaan pahoinvointia, vain lievää etomista. Turvotus alussa oli tuplaten pahempi kuin aiemmin ja pientä närästelyäkin oli. Mielihaluja on taas ja peitonheiluttelukin kiinnostaa. Edelleen hyvä vointi.

Kaikissa raskauksissa liikkeet olen alkanut tuntea varhain ja olen nukkunut pääsääntöisesti hyvin. Toivottavasti tämäkin raskaus etenee loppujn asti yhtä hyvin kuin edelliset. ♡

Ekan ja tokan raskauden välissä puolisen vuotta, tokan ja kolmannen välissä noin 1v8kk.
Eka poika, toka tyttö. Veikkaan vahvasti poikaa kolmanneksi.

 

[MoZar]

Ekassa raskaudessa kärsin pahoinvoinnista jo varhaisessa vaiheessa. Muistelisin että olin muuten raskausajan hyvässä kunnossa.

Tokassa raskaudessa pahoinvointi tuli myöhemmin ja se ei ollut niin paha kuin ekalla kerralla. Olin itku herkkä hormonihirviö.

Nyt kolmannella kerralla en ole juurikaan kärsinyt pahoinvoinnista. Enemmänkin oli etomista. Tuntuu että mieliala on vaihdellut runsaasti ja olen suuttunut erittäin herkästi ja ollut kamala hormoniämmä. Väsymys on ollut aikamoinen läpi raskauden ja muutenkin kohdun kasvukipuja ollut jo rv.13 lähtien.

Esikoinen on tyttö, kakkonen poika ja tulokas on myös poika :)