uudelleen raskaaksi

Rauha

Rauha

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Ajattelinpa kysellä teiltä että kuinka pian meinaatte yrittää toista lasta?
Monen keskustelussa jo välähtänyt tuo toinen lapsi jne.

Itse en koe olevani kahden pienen lapsen äiti. Haluan siis lapsille ikäeron.
Mikäli me edes enää lapsia tehdään. Miehellehän tämä oli jo kolmas ja mulle vasta ensimmäinen.
Koko raskauden ajan olen ajatellut että tämä on se ainokainen mutta koska Nelli on osoittautunut niin helpoksi vauvaksi (kop kop kop) niin olen ajatellut välillä toistakin lasta...
 
Mä en koe haluavani toista lasta, ja ei synnytys helpottanut ajatusta toisesta lapsesta ainakaan. Jos mieli jostain syystä muuttuis niin parin vuoden ikäerolla, mutta tuskin tulee tapahtumaan. Raskaus oli rankka ja synnytys vielä rankempi, sekä fyysisesti että henkisesti, mutta saa nähä.
 
No vastataanpas tähän nyt kun tuli tupsahdettua lukaseen [:D].

Meillä on ajatusta saada ikäeroa Valtterille ja tulevaisuuden tulokkaalle, jos siis mahdollista joskus saada [:)].
Meillä tuo 4-vuotias shelttipoju on aivan ihana koiruli ja nyt näin lastakin ajatellen, mutta juuri se tekeekin tässä tilanteen että olen kuin kahden lapsen kanssa.. Koirakin kun on kuin ikuinen lapsi luonteeltaan ja täysi työllistävä myös perheenjäsenenämme [;)].
Tiedä häntä onko meilllä luku 4 joku ihme tekijä, mutta se tuntuu hyvältä ikäerolta mielestämme siihen Valtterin veljen tai siskon tulemiseen jos vain se onni suosii.. [8|].
 
Me itseasiassa keskusteltiin asiasta just tuossa viime viikonloppuna. Toiveissa siintäisi omakotitalo (rakennusprojekti) ja toinen lapsi...niin pohdiskeltiin ajankohtaa että milloin sitten alettais taas seuraavaa yrittää. Todettiin että katsellaan nyt tämä syksy ainakin vielä näin, ettei tule mitään takapakkia Joan kaihin kanssa ja toisaalta olis kiva saada kiloja pois. Oli aika rankka loppuraskaus näissä kiloissa! Josko sit joulun tienoilla jos kaikki on siihen asti mennyt hyvin niin annetaan taas mahdollisuus tulla kun siltä tuntuu [:)] Ensin lapset ja sit aletaan miettiä sitä rakennusprojektia [:D]

Vähän toisaalta arveluttaa et mitä jos seuraavallekin tulee kaihi [&o] Perinnöllistä tän ei pitänyt olla ja tiedän nyt sitten jo kokemuksesta että se on hoidettavissa mut silti vähän pelottaa et mitä jos kun ei toivois et toinenkin joutuu saman kokemaan mitä Joa...

Ja jos meitä siunataan vielä toisella lapsella ja sen on poika niin sit tarvinnee vielä se kolmas yrittää [;)][:D]
 
Me ollaan puhuttu jo ennen ensimmäistä raskautta että halutaan pienillä ikäeroilla niin on vähän seuraakin toisistaan ja sit on ne lapset tehty -samaan hässäkkään siis vaan.
Mutta siis kaksi vuotta on ihan ok ikäero, en nyt kuitenkaan ihan samantien toista lähtisi yrittämään vaan katsellaan tää ensimmäinen vähän isommaksi.
Mulla raskausaika oli varsinkin lopussa aika hirveä (ihan vaan itseni kannalta) ja sanoinkin moneen otteeseen että taitaa meidän lapset jäädä tähän.
Mutta on se palkkiokin aikamoinen, ehkä sen kestää toistekin.
Synnytys taas oli niin helppo että olin jo synnytyssalissa sitä ihmetellyt ja heittänyt että tehdäänkö uudestaan [:D]
Vauva-aika ei ihan helposti oo mennyt, vaativainen ja temperamenttinen vauva, siihen lisäksi allergiaepäilyt (tiedä sitten johtuuko vaativuus ja temperamentti niistä).
Mutta silti haluan ehdottomasti vielä kokea raskauden ja synnytyksen uudestaan jos se onni vielä suodaan.
Mulla on isosiskoni kanssa 5 vuoden ikäero ja ollaan lähennytty vasta aikuisina, haluaisin omille muksuille pienemmän ikäeron.
 
Joskus olen sanonut haluavani 3 lasta. Eikä se varsinaisesti ole vieläkään muuttunut. Edes kammottava synnytys ei saanut pelästymään [:D] Mutta ehkä vuoden-parin päästä vasta. Semmoinen "sopiva" ikäero.
 
Mulla ja siskoillani on 6v ikäeroa ja mielestäni se on liian paljon, nyt vanhemmiten ollaan oltu lähemmin tekemisissä. Toisaalta on ollut hyvä tuo suurempi ikäero, koska sain isommalta siskolta vauvalle tarvikkeita jotka oli hänen lapsilleen jo tarpeettomia:)

Joten, toinen lapsi saa tulla vaikka heti jos on tullakseen. Onhan se vaativaa olla kahden pienen kanssa kotona, mutta eihän sitä tiedä millon tärppää eli voi mennä muutama vuosi. Ensimmäistä tehtiin 6 vuotta, joten katellaan tuleeko toinen luomuna kun nehän väittää että käytetty kohtu raskautuu helpommin :)
 
Me halutaan ehdottomasti lisää lapsia, ollaan jo keskusteltukin asiasta, -mut ei ihan vielä. Haluun itse odottaa, jotta jospa mies vähän aikuistuisi. Mutta lapset haluan suhteellisen pienellä ikäerolla, -itselläni ja isosiskollani on 4 vuotta ikäeroa, ja pikkuveljeeni 5 vuotta. Ne on mun mielestä liikaa. Semmoinen 2-3 vuoden ikäero olis ihan passeli. Toiveissa olis, että toinen lapsi lähtis aluilleen sillon ku tää esikoinen on oppinu kuivaks. Helpottaa huomattavasti, kun molemmat ei oo vaipoissa [:)] Mut saa nähdä mihin elämä kuljettaa.
Oon aina aatellu, että haluun tytön ja pojan. Mut eihän sitä tiedä, vaikka innostuis suurperhettä perustamaan..
 
Meillä ollut kans puhetta että tehdäänkö toista ja jos tehdään niin koska..
päätettiin nyt että katsellaan ens kevääseen ja sitten katsotaan mitä tehdään ja koska.
Mutta kovin pitkää ikäeroo en lapsille halua jos toinen päätetään tehdä.
Mulla ja mun pikku systerillä on ikäeroo 6,5v ja se on liikaa..Ei olla kovin läheisiä oltu, mutta eiköhän sekin ala nyt hiljalleen muuttuun kun systerikin on täysikänen ja alkaa näkeen mitä se elämä oikeesti on :P
 
meillä on nyt miehen pojat 3 ja 7v ja mä haluan ainakin sen 4 vuoden ikäeron.
Totta on ettei lapset ehkä läheisiä ole lapsena kun on sen verran ikäeroa.
Tosin kyllä pojat ovat tähän asti kovasti yhdes leikkineet. Nyt voi tulla stoppia kun senior aloitti koulunkin.
Mut toisaalta sit taas nuorempi poika ja Nelli voivat yhdessä leikkiä... noh, sen näkee sitten.

Mut ehkä täs jos elämän saa silleen kohilleen niin vois tosiaan toista lasta miettiä. Mut ei todellakaan vielä.
Nautitaan nyt Nellistä täysin mitoin. <3
 
Meillähän Paavo on toinen ja lapsilla on ikäeroa 2v. Sinänsä ihanaa olla kotona nyt vauvan kanssa koska koen että tämä ikä on esikoisellekin tärkeää aikaa saada olla äidin kanssa. Onhan tää arki kyllä kieltämättä melkoisen vauhdikasta, mutta ihan hyvin silti koen tämän sujuvan.
Uudelleen raskaaksi en silti heti halua vaan toivoisin ikäeroa tulevan ainakin 3v. seuraavaan. Ihan mielelläni vielä haluaisin lisää lapsia, vaikka en koskaan itseäni suurperheen äitinä ole nähnyt niin eipä tuo ajatus esim. 4 lapsesta tunnu mitenkään huonolta vaihtoehdolta. Paljon ne ottaa mutta antaa sitäkin enemmän!
 
Meillä on ollut puhetta asiasta,että mitä jos näin kävisi,mutta suunnitelmissa ei ole ainakaan 3-4.vuoteen,koska mä haluan opiskella itselleni jonkun ammatin ja tahdon oppia myös omasta lapsestani ja sitten tulee kyllä liikaa,jos toinen tupsahtaisi tähän nyt. Pillereitä syödään ja toivon mukaan niihin voi luottaa. Ennen ainakin on voinut. Mutta pahitteeks ei laiteta [:)]
Onnea vaan teille,joilla se olisi lähitulevaisuudessa. :)
Mulla ja veljelläni on 2.vuoden ikäero,joka on itsestäni hyvä,mutta kun tilanne on tämän,että täytyy ajatella opintojakin ja tulevaa työtä,niin meillä menee siihen 3-4.vuoteen. Niinkun joku sanoikin,että parempi silleen,että ensimmäinen lapsi olisi oppinut kuivaksi,ettei ole kahta vaippaikäistä siinä. Noooh,nämä selviää myöhemmällä ajalla [;)]
 
Ei se sisarusten läheisyys iästä ole kiinni. Mulla ja siskolla on 13 vuotta ja silti hän on maailman paras sisko aina ja iänkaikkisesti aamen [8D]
 
Niin ei varmaan iällä ole enää aikuisiässä mitään merkitystä, mut kyllä minä ajattelen niin, että lapset ovat läheisempiä keskenään ja heistä on toisilleen paljon enemmän seuraa silloin kun ikäeroa on vain se muutama vuosi korkeintaan.
Makuasia tämäkin.
 
Samoilla linjoilla Riinun kanssa, mulla ja isosiskolla tosiaan se 5 vuotta ja lapsena ei kyllä leikitty koskaan yhdessä.
Ja mulla ja pikkuveljellä taas 14 vuotta ja suhde on ihan erilainen.
Rakkaita ne sisarukset on joka tapauksessa (useimmiten [;)]) mutta jos haluaa että ne pienenä keskenään leikkii niin 4-5 vuotta on siihen jo liikaa.
Tosin isommalla ikäerolla isommasta lapsesta voi olla jo jonkin verran apua pienemmän hoidossa.
Puolensa molemmilla, jossain vaiheessa tappelevat keskenään joka tapauksessa [:D]
Mulla asiaan vaikuttaa sekin että sit ne kaikkien vauva-vaiheet on ohi aika nopealla syklillä ja mä näen helpommaksi sen et on vaikka 3 lasta suht pienillä ikäeroilla, kun sen että aina kun yksi oppii kuivaksi, alkaa sama rumba alusta toisen kanssa [:D]
Vaikka ihan varmasti se elämää helpottaa ettei ole kahta vaippaikäistä.
 
Olen miettiny (mieshän ei vielä oikein ole lämmenny toiselle :D), että toista vois pukata, ennenko Onni on kasvanu ulos pinnasängystään, ettei tartte viijä sitä minneen säilöön :DD. Ja sitte mietin hormonikierukkaaki, mutta toisaalta sen teho on viis vuotta ja meneehän se vähä ns. hukkaan jos vaikka 3 v:n päästä haluaa seuraavan. Tai kahen.. Mutta ennen toista lasta pitäs saaha tehtyä kouluhommat loppuun ja olla vähä töissäki.. Että vissiin son yritettävä saaha se ehkäsylaastari. Ei varmaan saa ennenko ekat menkat tullu??

(on tuo ukko vissiin vähä jo lämmenny toiselle vauvalle, muttei meile ihan heti ole tulossa.. ellei sitte ihan vahingossa..)
 
Me mietittiin asiaa muuten ihan rahalliselta kannaltakin, kun meinaan olla esikoisen kanssa kotona niin kauan kun rahallisesti on mahdollista, eli en haluaisi välissä töihin.
Ja Kela maksaa toisesta lapsesta äitiyspäivärahan samoilla perusteilla kun ensimmäisestä, jos toisen laskettu aika on ennekuin esikoinen ehtii täyttää 3.
Muussa tapauksessa pitäis sit olla hyväpalkkaisessa duunissa se puoli vuotta ainakin ja laskettaa äp-rahat sen puolen vuoden perusteella.
 
Me halutaan (ja toivottavasti saadaankin jos luoja suo) toinen lapsi mahdollisimman pienellä ikäerolla. Eli todennäköisesti aletaan tossa loppusyksystä/alkutalvesta yrittämään, näin ollaan suunniteltu. Meillä on paljon tuttavaperheitä jossa useempi lapsi erilaisilla ikäeroilla, ja näistä oppineita haluttais ehkä kuitenkin niin että olis mahd pieni se ikäero. Vaikkakin alku on ihan hullunmyllyä, mutta on se kuitenkin kivempi niin että on sitten se vauvarumba ohi ja pääsee nauttimaan molempien kanssa sitten toisenlaisesta lapsiperheen arjesta [:)]
 
Kolmen vuoden päästä, ajatellaan meillä. Toisen sikoni lapsilla on ikäeroa vähän alle kaksi vuotta ja toisen siskoni lapsilla kolme. Tuolla kolmen vuoden ikäerolla vanhempi lapsi on nuoremman syntyessä jo sen verran iso, että tajuaa olevansa isosisko/-veli. Kolmevuotias osaajo vähäsen olla "iso" ja käyttäytyä pienempää kohtaa eri tavalla. EIkä ole enää vaipoissa. Silti leikit voi olla samoja. Sen isommalla ikäerolla ne ei enää ole.

Meillä tässä ajatellaan oikeastaan vain meidän omaa jaksamista, ei lapsille mieluisinta ikäeroa. EIlen häissä vanhempi mies sanoi, että lapsen on hyvä tehdä peräperään, koska yhden lapsen kanssa valvoo viisi vuotta. Näin ollen peräkkäisinä vuosina syntyneiden lasten kanssa valvoo siis kuusi vuotta. Kolmen vuoden ikäerolla valvot 8 vuotta, viiden vuoden ikäerolla 10 vuotta jne.

Oikeastaan tämän voi ajatella osamaksuajattelulla: maksatko siis kerralla, jolloin kärsit kerralla enemmän, vain maksatko vähän ylimääräistä hoitamalla maksut pidemmällä ajalla ja erissä. Me ollaan kyllä tässä tapauksessa osamaksuihmisiä.

Kaksi ihan pientä lasta on tunnetusti riski parisuhteen kannalta. Ja ainakaan ei rakenneta omakotitaloa! [;)] Eräs työkaverini oli tokaissut miehelleen, joka omakotitaloprojektia ehdotti (heillä on kolme lasta), että jos avioeron tahdot, niin sen saat kyllä helpommallakin! [;)]
 
Mulla ja seuraavaksi nuorimmalla veljelläni on 6v ikäeroa mutta kyllä me leikittiin ja pelattiin aika paljon yhdessä [:)] Jouduttiin jakamaan sama huone monta vuotta, ehkä se vaikutti asiaan [:D] Sisko on mua 13v vanhempi ja se on mulle tärkeä vaikka se tosin muuttikin kotoa, kun itse oli vielä pieni joten tavallaan lähentyminen on tapahtunut ehkä enemmän vanhemmiten. Siihen väliin mahtuu 2 muuta sisarusta, tuohon 13v siis meillä. Minä kun olen nuorin ja sisko vanhin [8|] En minä noin pitkällä aikavälillä kyllä lapsia haluaisi. Ehkä vuoden-parin päästä toinen [:D]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top