Työssä jaksaminen

Hunajapupu

Hunajapupu

Satasella mukana keskusteluissa
Kaikille töissä käyville voi käydä jossain vaiheessa raskaaksi.

Mulla selkä väsyy jo nyt, seisoin tai istuin vähänkin enempi yhteen putkeen.

Luultavasti joku joutuu olemaan saikullakin jonkin verran.

Mitä helpotuksia keksitte?
Saatteko kevennystä työtehtäviin?
Ymmärtääkö työkaverit?

Kakkosen odotuksessa mulla oli tukivyö, jonka avulla jaksoin paremmin.
 
Mulla onneksi nyt rauhallinen toimistotyö ja olen itsekseni suurimman osan ajasta, että ei tartte selitellä kun työpöytä täynnä naposteltavaa ja jos joutuu käydä halailee pönttöä välillä... Aikaisemmissa olin asiakaspalvelu työssä ja seisoin koko päivän niin se oli raskasta, jouduinkin olemaan sairaslomalla runsaan pahoinvoinnin takia. Tosin olin silloin yrittäjä niin omasta pussista se oli pois....
 
Olen yrittäjä joten poissaoloihin ei ole hirveästi varaa... Pystyn kuitenkin itse vaikuttamaan työpäivien pituuteen joten se auttaa jonkin verran. Nytkin pääsin ulos raittiiseen ilmaan syömään lounasta ku meinas yrjö tulla kylään sisällä... Toivottavasti kevennetty työaika helpottaa edes loppu vaiheessa. Seison koko päivän niin on ison pahan kanssa raskasta.
 
Hoitoalalla olen ja kotihoidossa töissä. Työergonomia huonoa eikä apuvälineitä asiakkaiden kotona ole ollenkaan riittävissä määrin, ahtaissa tiloissa kyykkimistä, portaissa ees taas juoksemista, sisällä tupakoivia ja alkoholin suurkuluttajiakin löytyy. En edes kuvittele olevani äitiysloman alkuun asti töissä. Mulla ennestään jo selkävaivaa johtuen rakenneviasta selkärangassa, joten selkä ollut todella kipeä jo tässä vaiheessa. Samoten polvien kanssa vähän ongelmaa. Mutta viikko kerrallaan etteen päin :)
 
Mie teen seisomatyötä, johon kuuluu juokseminen kassan ja työpisteiden välillä. Yksikään työpäivä ei oo samanlainen, välillä voi olla hyvinkin rauhallinen päivä jolloin joutuu pyörittelemään peukaloitaan, koska hommaa vaan yksinkertaisesti ei oo ja toisena päivänä voikin sen kahdeksan tuntia juosta tuli pyllyn alla. Jos oikein heikottaa, sellainen kiirepäivä on hankala, taukoja meillä ei varsinaisesti ole vaan ne pidetään työn lomassa ja joskus ei vaan kerta kaikkiaan oo aikaa pysähtyä syömään.
 
Mä oon kaupassa, fyysistä työtä ja esikoisesta jäinkin n kuukauden ennen virallista mammalomaa lomalle, liitoskivut olivat vaan niin hurjat,pitkä istuminen oli huono ja liika seisominen huono, nostelu ei onnistunut jne. Katotaan miten nyt käy, palaan viikon päästä töihin, mutta teen vain neljän tunnin iltavuoroa ja viikonloppuja sillointällöin, luulis pärjäävän sinne joulukuulle
 
Voi että tää on kyllä se asia, joka vähän jännittää. Ensin pelkään sitä et alkaa pahoinvointi, myöhemmin sitä et yltää järkevästi tietokoneelle. Onneksi kuitenkin lähinnä päätetyötä, jossa saa oman mielen mukaan istua tai seisoa, vähän jaloittelua toimistolla ja vessassa saa käydä kun tahtoo, sekä syödä koneella niin kun tykkään :p
 
Mulla on töissä vähän hankalaa kun oon asiakaspalvelussa ja meillä on tietyt ruokavuorot, joten ei voi mennä syömään silloin kun ite haluasi. Välillä ruokailuvälit saattaa venyä jopa 4,5 tuntiin joka on tässä vaiheessa ihan kauheeta! Ja sitten kun on jo huono olo ja palveltavaksi tulee joku asiakas jonka henk.koht. hygieniassa on suuriakin puutteita niin huh huh! :depressed:
 
Mä oon töissä kotihoidon yöpartiossa. Epäilen vakaasti että jaksaisin olla töissä loppuun asti. Yön aikana asiakaskäyntejä 35-45 + hälyt eli tahti saa olla melko kipakka :D ergonomia sun muut tuo haasteita hommaan niinkuin jo Annulii totesikin... varmasti myös tuo yökukkuminen hankaloituu loppua kohden :)
Oman voinnin mukaan vaan kun menee niin hyvä tulee :)
 
No mulla osin hyvä ja osin huono tilanne. Olen vain kesätöissä joten siinä mielessä mukava, että syyskuun jälkeen ei tarvitse stressata enään töistä.

Senkin edestä sitten taas haluaisi panostaa noihin kesätöihin, että olisi mahdollista päästä vaikka ensikesänäkin tms. Ikävä jos tälläisen lyhyen työsuhteen aikana joutuis olemaan paljon poissa :/ ja ettei asia olisi niin yksinkertainen kyseessä on viisi vuoro työ...heh. Meinaa välillä vähän usko loppua jaksamisen kanssa, mutta kyllä sitä jostain aina voimia löytää :) ja jos tämä alun väsymyskin vaikka jossain vaiheessa vähän väistyisi niin luulisi helpottavan jo paljon :)
 
Itse sain huhtikuussa 9kk kestävän sijaisuuden kotihoitoon. Toivon, että jaksaisin olla joulukuulle asti töissä. Itse en aio vielä paljastaa olevani raskaana. Ellei sitten laiteta jotain pahempia paikkoja kuin nyt käytäväksi. Tosiaan vähän tyhmä kun sijaisuutta en ehdi loppuun tekemään. Vähän hirvittää millaisen vastaanoton saan.
 
Meillä töissä jos siellä olisin on ruokatauko 20 min ja tauko 10 min ja ne menee jonossa et syömää ei tod pääse sillon kun haluu. Ei oo yhtää ikävä. Onneks oon kotona.
 
Mä oon päiväkodissa lastentarhanopettajan sijaisuutta tekemässä, nyt työsopimus on 5.6 asti ja sen jälkeen saan onneks lepäillä ja "lomailla" tyttöjen kanssa kesän kotona. :p sitten syksyllä ehkä saan jatkaa samassa paikassa, toivottavasti ihan joulukuuhun asti pystysin työskentelemään.

Esikoisen odotusaikana olin myös päiväkodissa töissä ja silloin jouduin jäämään kuukautta ennen äitiyslomaa sairauslomalle, kun olin jatkuvasti kipeänä ja selkä alkoi myös kipeytyä sen verran...
 
Mie toivon että nyt tässä raskaudessa saisin olla töissä ihan äippälomaan asti kun tässä saa istua ja seisoa vaihtelevasti. Aiemmissa raskauksissa liitoskivut ym. ylty niin että esikoiselta olin saikulla muistaakseni viimeisen kuukauden ja toisen kohdalla jouduin jäämään kotiin jo melkein puolivälissä raskautta. Tällöin työ oli fyysisesti kuormittavampaa, nyt teen vastaanottotyötä ja säännöllistä työaikaa, mikä sopii mulle muutenkin paremmin. Mies ei ole yhtä optimistinen ja pelottelee että kesän jälkeen voi alkaa tulla kipuja, kai hällä on vain hyvä tarkoitus varoitella, ettei tulis pettymyksiä, mutta enhän mie suostu kuuntelemaan :smiley-angelic006
 
Minä palaan töihin elokuussa. Anoin osittaista hoitovapaata, joten teen 80% työaikaa. Käytännössä siis ma-to töissä. Toimistohommia eli ei sinänsä raskasta, mutta kyllä se istuminen alkoi loppuvaiheessa käydä hankalaksi kovien liitoskipujen vuoksi. Pari päivää kerkesin olla saikulla juurikin noiden liitoskipujen vuoksi ennen kuin esikoinen syntyi (rv34).

Laskeskelin, että äitiysloma alkais jo marraskuun puolella, joten ei olis kuin vajaa 4kk töissä jaksettava..
 
Olen siitä onnellisessa asemassa, että mulla on päätetyö, jossa määrittelen itse työaikani ja osin jopa työtahdin. Voin tehdä töitä kotoa käsin, joka helpottaa tosi paljon. Mulla on tosi herkkä vatsa, joka kipuilee joten on kiva olla oman kodin rauhassa verkkareissa :)

Mutta kyllä se näytön katsominen ja varsinkin jotkut koulutukset/palaverit tuntuu nyt jo välillä toooooosi pitkiltä ja silmät seisoo päässä. Mä pidän yleensä koko ajan itselläni kylmää vettä lähellä, sitä juomalla saa aika hyvin virkistettyä itseään :)
 
Mä oon kaupassa töissä ja soppari sopivasti tammikuun loppuun. Nyt alkanut kyl tuntumaan melko raskaalta tuo työnteko kun väsyttää niin kovin. Tuntuu, et on ihan voimaton olo eikä jaksa tehdä mitään. Myös ajatus seisoo. Ärsyttää haukotella koko ajan asiakkaiden nähden :D
 
Mullakin on toimistotyö, jossa voi syödä vaikka koko päivän Nyt tiedossa on töitä vaan elokuun loppuun, mutta toivoisin saavani siitä jatkoa ainakin pari kuukautta, niin ei olisi turhan pitkä aika odotella vauvaa. Tosin esikoisen kanssa aika menisi varmasti mukavasti.
 
Mä oon ollu ny vanhempainvapaalla. Ens viikolla pitäis töihin lähteä ja mies jää vanhempainvapaalle vuorostaan. Kolme kuukautta lupauduin tekemään töitä. Lähihoitaja siis oon. Toivottavasti ei oo kauheesti nosteltavia vanhuksia, saattaa käydä raskaaks.

Ja se kans vähän mietityttää kun viime raskaudes oksensin sen kolme kuukautta suunnilleen joka päivä ja oli ihan hirveen huono olo. Et miten oikein pärjään jos sellaset olot tulee taas. Ja toi on vielä niin kiireistä työtä et just ja just tauot kerkee pitää. Saatikka sit et vois jossai välis nopeesti ottaa jotain purtavaa. Pitää varmaan pitää työpaidan taskus jotain.
 
Mulla alkaa uusi työ ens kuussa kaupassa ja suorastaan pelottaa tän raskauden kanssa. Yleiskunto muutenkin romahtanut ja sitten vielä tää pahaolo ja väsymys. Ei olis varaa olla sairaslomallakaan kun vuodet 2014 ja 2015 oon opiskellut eli niiltä on turha äippärahaa minimiä enempää odotella. Pakko vaan vetää tää 6kk ku viimestä päivää. Tuun ehkä kuolemaan...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top