Okei, tuokin on totta .Mutta kärsiikö se lapsi, jos saa kerran päivässä sitten korviketta? Ei. Ja edelleen tilannehan ei ole muuttunut miksikään uudistuksen myötä. Muutakun isälle.
Työpaikan vaihto raskaana ollessa?
- Ketjun aloittaja Ilkimys
- Aloituspäivämäärä
VäriSointu
Supliikin supersankari
Tähänkin yleistykseen täytyy sanoa, että tämä ei vastaa minun kokemustani. Itse olen kuullut kyllä, kun äiti olisi halunnut isän pitävän vapaita, eikä isä ole halunnut.
Enkä ole koskaan kuullut äitien painostavan isiä antamaan osansa äidille. Tämä ei tietysti tarkoita, ettei niin kävisi, mutta yleistys puoleen tai toiseen ei johda mihinkään. Samoin kuin yleistys siitä, että kaikki isät haluaisivat pitää vapaansa.
Enkä minä ole uudistusta vastaan, ei tämä kommentti sitä tarkoita. Mutta olen esimerkiksi sitä vastaan, että kotihoidontuki lakkautetaan ja sillä tavalla painostetaan nekin vanhemmat (yleensä äidit ja siihen kai sillä pyritäänkin) töihin, jotka ovat valmiita kituuttamaan vaikka vuoden sillä kotihoidontuella. Ja tämän sanoessani tiedän, että kaikki eivät voi jäädä kotiin edes sen turvin ja koen olleeni onnellisessa asemassa, että olen sen kolme kertaa voinut tehdä.
Ja kyllä, pumpulle herumattomuus on aivan tavallista.
Muoks. Oli semmoista ajatuksen virtaa, jossa ei päätä eikä häntää 
joten poistin
joten poistin
Mä oon kuullut molemmista, sekä että mies ei haluais olla kotona kuin myös siitä että nainen "omii" kaikki päivät eikä anna miehelle mahdollisuutta jäädä. Nään ite vaan hyvänä että yhteiskunta kannustaa tasaisempaan vapaiden pitoon. Erityisesti omalla alallani koen ahdistavana ja hieman epäreiluna kun kuulen että mieskollega jää vaan kuukaudeks vanhempainvapaalle, nykyään useimmiten sentään just siks kolmeks, ja tiedän että häntä odottaa ylennykset nopeammin kun mua joka tuun (toivottavasti) oleen yhteensä kahden lapsen kanssa kotona _vähintään_ puol vuotta molemmista. Meille on selkeetä että molemmat on pois oman osansa.
Ja alkuperäiseen kysymykseen, ite en kykenis vaihtaan raskausaikana työpaikkaa, mutta se johtuu lähinnä siitä että koen tän muutenkin todella ahdistavaks ajaks, ja merkittävän uuden tiedon ja prosessien työntäminen raskausaivoihin ei houkuta. Mutta jos työpaikan vaihto kiinnostais niin en ehkä myöskään ihan pikkufirmaan viittis vaihtaa, oon sen verran miellyttäjä että kokisin pois jäämisestä syyllisyyttä vaikka ei varmaan pitäis. Isoon firmaan voisin vaihtaa.
VäriSointu
Supliikin supersankari
Varmasti kumpaakin tosiaan on. Ja se tietysti on perheiden käsiteltävä itse. On ihan hyvä, että isien kotonaolo mahdollistetaan, mutta sitä ei saisi pakottaa.
Ihmiset myös näkevät kotonaoloajan hyvin erilailla. Minä koen saaneeni paljon. Olen organisointikykyisempi, stressinsietokykyni on parempi ja osaan ajatella asioita useammalta eri kannalta kuin ennen lapsia. Koen, että keskusteluissa (ja tarkoitan yleisesti, en tuota lainaamaani kommenttia) nähdään nykyään useammin positiivisia asioita vain siinä, että äiti menee aikaisin töihin ja isä on oman osansa kotona.
Tottakai myös työelämä ja vanhempien ala vaikuttavat. Monet alat ovat nopeatempoisia ja muuttuvia ja niissä on mahdollista jäädä kehityksestä jälkeen. Oma alani on kapea ja erikoistunut opetusala, joka muuttuu hitaasti, joten sinne on ollut helppo hypätä kotonaolon jälkeen mukaan. Toisaalta sen takia minun on vähän vaikea kommentoida alkuperäistä kysymystä työpaikan vaihtamisesta. Opetuspuoli kun on niin valtion käsissä. Näen kyllä pointtia kummassakin näkökulmassa.
Mä oon kans varmaan liian tunnollinen ihminen enkä halua et mun raskaus häiritsee muita, vaikka samaan aikaan tuntuu ihan väärältä et jotakuta ei esim raskauden takia otettais töihin. Elän myös oman elämäni pumpulissa ilman omakohtaista kokemusta tästä. Kyllä mua silleen häiritsee se ajatus et mun takia joutuu tekemään vaikka uutta rekryä ja tulee ylimääräisiä hommia esihenkiköille, mä oon kuitenkin suhteellisen isossa lafkssa hommissa. Viime vanhempainvapaa oli henkisesti kamala et joutui 10kk olemaan vaan sivussa, kun suurin osa päivistä vauvan kanssa on vaan turhaa olemista ja oman aivokapasiteetin tuhlausta, mutta sitten ei todellakaan ois tuntunut yhtään aikasemmin hyvältä lähteä 9h pois kotoa per päivä. Nyt aloin vasta tajuta tuota osittaista vanhempainvapaata, ei jumaliste se vois olla täydellinen, jos sekä mä että mies saatais osa-aikainen sopimus ja tehtäis puolta viikkoa kumpikin raskausrahakauden jälkeen. Tätä pitää alkaa tutkimaan ja puhumaan miehen kanssa.