Työpaikan vaihto raskaana ollessa?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ilkimys
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Ilkimys

Vasta-alkaja
Hei!

Onko kukaan vaihtanut työpaikkaa ollessaan raskaana? Oletko kertonut asiasta työhaastattelussa, vai paljastanut asian jos olet saanut työpaikan? Mikäli olet vaihtanut työpaikkaa, miten uudessa työssä reagoitiin raskausuutiseen?

Työpaikan vaihto askartelee mielessä mutta painin sen kanssa että olenko "huono" ihminen jos saan uuden työpaikan, olen muutaman kuukauden töissä ja jään äitiyslomalle. Toisaalta miksi raskauden pitäisi estää urakehitystä...kaikki kommentit ja näkökulmat ovat tervetulleita!
 
En vaihtanu työpaikkaa, mutta kirjoitin uuden määräaikaisen työsuhteen tietäen etten kerkeä tehdä siitä ku joitain kuukausia. En kertonut heti, enkä potenut kyllä mitää huonoa omaatuntoa. Aattelen et sellaista se elämä on, joku syntyy, joku kuolee, joku sairastuu yms. Ja siis ei mitään erityistä reaktiota työnantajalta sitten kun kerroin raskaudesta. Perus onnittelut.

Et oo tietenkään huono ihminen jos haet töitä raskaana eli töitä vaan hakemaan jos siltä tuntuu! 👍
 
En ole vaihtanut, mutta itse ehkä miettisin asiaa myös työnantajan kannalta. Jos menet töihin johonkin pienempään yritykseen niin siun jääminen äitiyslomalle on yrittäjälle suhteessa kalliimpaa kuin, että menisit vaikka johonkin isompaan firmaan missä on resursseja enemmän. Tällaisia ehkä itse pohtisin, jos haluaisin asiaa miettiä eettisestä näkökulmasta.
 
Mie olen lykänyt uuden työn hakua noin 6 vuoden ajan lastenteon takia. Olen sitä mieltä, että sinulla on täysi oikeus hakea miettimättä työantajan reaktiota. Kuitenkin raskaana ollessa, vauva ollessa pieni, niin on helpompaa olla samassa paikassa. Minulle tulisi liian kova henkinen stressi sinnitellä loppuun asti uudessa työssä, palata pian, en kehtaisi käyttää niin paljon joustoja paluun jälkeen jne. Tässä kohtaa kannattaa minusta ajatella ensisijaisesti itseäsi ja omaa jaksamista :smiling-eyes: Nyt etsin uusia töitä pienimmän ollessa vähän päälle 1v, joten kyllä tässä kerkeää
 
Olen ( eläkkeellä olevan) rehtorin tytär, ja kyllä muutama ärräpää tuli kuultua, kun juuri viran saanut jäi heti äitiys-ja vanhempainvapaalle. Sijaista ei myöskään voinut palkata koko vuodeksi, kun perhevapaalaiset tulivat ”töihin”vain kesäkaudella jolloin ei ollut opetusta ja jatkoivat perhevapaata heti kun lukuvuosi alkoi.
 
Olen ( eläkkeellä olevan) rehtorin tytär, ja kyllä muutama ärräpää tuli kuultua, kun juuri viran saanut jäi heti äitiys-ja vanhempainvapaalle. Sijaista ei myöskään voinut palkata koko vuodeksi, kun perhevapaalaiset tulivat ”töihin”vain kesäkaudella jolloin ei ollut opetusta ja jatkoivat perhevapaata heti kun lukuvuosi alkoi.
Joo tämä koulumaailmahan on siitä hankala, että kun ovat virassa niin se rekryäminen ei oo ihan yhtä "helppo" prosessi kuin että palkkaisi vain jonkun.
 
Kyllä on minusta oikeus ajatella itseään ja perhettä. Jos tuntuu siltä, että haluaa etsiä uusia töitä, se kannattaa tehdä.
 
Olen ( eläkkeellä olevan) rehtorin tytär, ja kyllä muutama ärräpää tuli kuultua, kun juuri viran saanut jäi heti äitiys-ja vanhempainvapaalle. Sijaista ei myöskään voinut palkata koko vuodeksi, kun perhevapaalaiset tulivat ”töihin”vain kesäkaudella jolloin ei ollut opetusta ja jatkoivat perhevapaata heti kun lukuvuosi alkoi.
Olen joskus kuullut sellaisen sanonnan, että elämän isoja ratkaisuja tehdessä kannattaa miettiä niitä ihmisiä, jotka tulisivat hautajaisiisi. Rehtori ei taida tulla. Etenkin korkeasti koulutetuilla naisilla se luonnollinen lastenteon ikkuna on niin lyhyt, ettei siinä kannata työnantajaa miettiä - etenkään opettajan kaltaisena "rivityöntekijänä", joka ei oman elämän ja sen haaveiden hylkäämisestä saa kovin kummoista korvausta rahan tai vallan muodossa.

Sijaisopettajien asema on ikävä, muttei parane perhevapaalla olevia opettajia sheimaamalla. Joka ainoa meistä ottaisi tonnit käteen kotihoidontuen sijasta, jos se olisi helppoa, täysin laillista ja työehtosopimuksen mukaista.
 
Olen joskus kuullut sellaisen sanonnan, että elämän isoja ratkaisuja tehdessä kannattaa miettiä niitä ihmisiä, jotka tulisivat hautajaisiisi. Rehtori ei taida tulla. Etenkin korkeasti koulutetuilla naisilla se luonnollinen lastenteon ikkuna on niin lyhyt, ettei siinä kannata työnantajaa miettiä - etenkään opettajan kaltaisena "rivityöntekijänä", joka ei oman elämän ja sen haaveiden hylkäämisestä saa kovin kummoista korvausta rahan tai vallan muodossa.

Sijaisopettajien asema on ikävä, muttei parane perhevapaalla olevia opettajia sheimaamalla. Joka ainoa meistä ottaisi tonnit käteen kotihoidontuen sijasta, jos se olisi helppoa, täysin laillista ja työehtosopimuksen mukaista.
Minusta tuo sanonta kuvaa vähän liiankin hyvin nykyisen itsekeskeisyyden. Jos me ajattelisimme muita ihmisiä riippumatta siitä kuinka läheisiä he ovat, olisi tämä maailma huomattavasti parempi paikka elää. Mutta koska ihmiset eivät ole hyviä niin tuollaiset porsaanreiät joudutaan aina tukkimaan lainsäädännällä tai vastaavasti joku joutuu kiroilemaan sen tuotoksia. 💁🏼‍♀️

Vaikka lähtökohtaisesti olen sitä mieltä ettei raskaus saisi vaikuttaa työmarkkinoilla ja lainsäädäntö tukee sitä niin voi silti miettiä tekeekö ratkaisuja, jotka ovat muutkin ihmiset huomioonottaen kokonaisuudessaan hyödyllisiä vai haitallisia. Se yrittäjä ei tällaisten takia ehkä uskalla sitten palkata nuoria naisia ja kokonaisuudessa naisten asema kärsii työmarkkinoilla. Jos valinnoissa mietittäisiin myös muita ihmisiä niin ihmiset luottaisivat enemmän toisiinsa ja yrittäjät uskaltaisivat paremmin palkata myös nuoria naisia.
 
Minusta tuo sanonta kuvaa vähän liiankin hyvin nykyisen itsekeskeisyyden. Jos me ajattelisimme muita ihmisiä riippumatta siitä kuinka läheisiä he ovat, olisi tämä maailma huomattavasti parempi paikka elää. Mutta koska ihmiset eivät ole hyviä niin tuollaiset porsaanreiät joudutaan aina tukkimaan lainsäädännällä tai vastaavasti joku joutuu kiroilemaan sen tuotoksia. 💁🏼‍♀️

Vaikka lähtökohtaisesti olen sitä mieltä ettei raskaus saisi vaikuttaa työmarkkinoilla ja lainsäädäntö tukee sitä niin voi silti miettiä tekeekö ratkaisuja, jotka ovat muutkin ihmiset huomioonottaen kokonaisuudessaan hyödyllisiä vai haitallisia. Se yrittäjä ei tällaisten takia ehkä uskalla sitten palkata nuoria naisia ja kokonaisuudessa naisten asema kärsii työmarkkinoilla. Jos valinnoissa mietittäisiin myös muita ihmisiä niin ihmiset luottaisivat enemmän toisiinsa ja yrittäjät uskaltaisivat paremmin palkata myös nuoria naisia.
Hmm, minusta tuo sanonta taas korostaa läheisten ihmissuhteiden ja lähiverkostojen merkitystä - ketkä ovat sellaisia ihmisiä, jotka ovat elämässäni läsnä ja tukena niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Itsekeskeisyyteen se ei mielestäni kannusta, vaan nimenomaan sellaiseen tiiviiden läheisverkostojen kulttuuriin, jota ajassamme kovasti kaipaamme ja jonka puutteen vuoksi mm. vanhemmuus on usein niin raskasta.

Lasten hankinta on monella tapaa hyvin herkkä asia eikä elämän tärkeimmissä päätöksissä kannata miettiä työnantajan mahdollista mielipahaa. Kukaan meistä ei ole OIKEASTI korvaamaton ja harva edes niin tärkeä, etteikö sijaisen avulla homma pyörisi täysin mukavasti. Ja sitten taas toisaalta, työnantaja laittaa kyllä sen uskollisimmankin soturin pihalle yt-neuvotteluissa, jos siihen pisteeseen tullaan, joten ei työnantajan suuntaan kannata liian uskolliseksi ruveta kenenkään.

Nuorten naisten työmarkkina-aseman kannalta parasta lääkettä on se, että perhevapaita uudistettiin ja toivottavasti yhäkin kehitetään tasa-arvoisempaan suuntaan. "AnnETaaN pErHeidEn pÄÄttÄ iTse" ei selvästikään toiminut, kun vasta vapaiden kiintiöittäminen lisäsi isien osuutta vapaiden käytöstä.
 
Hmm, minusta tuo sanonta taas korostaa läheisten ihmissuhteiden ja lähiverkostojen merkitystä - ketkä ovat sellaisia ihmisiä, jotka ovat elämässäni läsnä ja tukena niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Itsekeskeisyyteen se ei mielestäni kannusta, vaan nimenomaan sellaiseen tiiviiden läheisverkostojen kulttuuriin, jota ajassamme kovasti kaipaamme ja jonka puutteen vuoksi mm. vanhemmuus on usein niin raskasta.

Lasten hankinta on monella tapaa hyvin herkkä asia eikä elämän tärkeimmissä päätöksissä kannata miettiä työnantajan mahdollista mielipahaa. Kukaan meistä ei ole OIKEASTI korvaamaton ja harva edes niin tärkeä, etteikö sijaisen avulla homma pyörisi täysin mukavasti. Ja sitten taas toisaalta, työnantaja laittaa kyllä sen uskollisimmankin soturin pihalle yt-neuvotteluissa, jos siihen pisteeseen tullaan, joten ei työnantajan suuntaan kannata liian uskolliseksi ruveta kenenkään.

Nuorten naisten työmarkkina-aseman kannalta parasta lääkettä on se, että perhevapaita uudistettiin ja toivottavasti yhäkin kehitetään tasa-arvoisempaan suuntaan. "AnnETaaN pErHeidEn pÄÄttÄ iTse" ei selvästikään toiminut, kun vasta vapaiden kiintiöittäminen lisäsi isien osuutta vapaiden käytöstä.
Sille pienyrittäjälle voi olla iso riski ylipäätään työntekijän palkkaus. On totta, että se on se yrittäjän riski. Mutta ehkä en itse tietoisesti vaihtaisi sille pienyrittäjälle töihin, jos tietäisin jääväni pian äitiyslomalle. Voi olla, että sinun maailmassasi se on ok, mutta minun moraalini ei antaisi periksi. Siksi tuolla aiemmin kommentoin, että jos etiikkaa haluaa pohtia, niin johonkin isompaan ja paremmin resursoituun firmaan vaihtaminen olisi eettisesti parempi vaihtoehto.

Totta kai meille kaikille läheiset suhteet ovat joka tapauksessa se numero yksi, mutta sen korostaminen kuulostaa tässä tapauksessa siltä kuin muista ei tarvitsisi välittää. Tai ehkä mie vaan olen niin perusnegatiivinen tapaus, että kuulen sen niin. 😅

Noihin perhevapaisiin sanoisin, että edelleen perheiden pitäisi saada päättää kuka ne pitää. Ainakin meidän perheessä suorastaan v*****aa, kun ihastellaan miten kauan meillä mies on ollut kotona, kun minä olisin halunnut olla kotona ja mies töissä. Meillä ei taloudellisesti ollut mahdollista, että minä olisin jäänyt hoitovapaalle. Sillä miun ansiosidonnaisella vielä pärjäsimme, mutta emme miehen palkalla ja kotihoidontuella. Tuossa perhevapaauudistuksessa on kokonaan unohdettu perheet joissa nainen tienaa enemmän (näitä on noin 20% pariskunnista). Vastauksena kritiikkiin esimerkiksi imetyksen näkökulmasta on sanottu, että nainen voi aina jäädä hoitovapaalle ennenkuin mies pitää omat perhevapaansa. Oletus siis ilmeisesti uudistuksen tekijöiden taholta on ettei nainen voi olla se perheen päätoiminen rahan tuoja vaan naisen tuomat roposet talouteen on pientä hupirahaa.

Ja loppuhuomiona, että tässä puheenvuorossa on pms-kärttyä ilmassa. 🙈
 
Ja siis vielä noihin perhevapaisiin. En ymmärrä miksi isien osuutta väkisin pitää lisätä?
Meillä ainakin se isi olisi mieluummin ollut töissä ja minä kotona. 🙃 En tiedä dataa kaikista perheistä, mutta ainakin monilla miun tuntemilla perheillä on sama juttu.
Uskon kuitenkin, että jokainen perhe tekee itselleen parhaat ratkaisut, jos vaan saavat päättää.
 
Ja siis vielä noihin perhevapaisiin. En ymmärrä miksi isien osuutta väkisin pitää lisätä?
Meillä ainakin se isi olisi mieluummin ollut töissä ja minä kotona. 🙃 En tiedä dataa kaikista perheistä, mutta ainakin monilla miun tuntemilla perheillä on sama juttu.
Uskon kuitenkin, että jokainen perhe tekee itselleen parhaat ratkaisut, jos vaan saavat päättää.
Mutta sinähän olit huolissasi nuorten naisten työmarkkina-asemasta, niin eikö silloin ole loogista torjua sitä, että lapsen syntymä tarkoittaa naispuoliselle vanhemmalle liki automaationa helposti kahdenkin vuoden poissaoloa töistä per lapsi? Jos lastenhoidon riski jakautuu tasaisesti naisten ja miesten välillä, poistuu tai ainakin merkittävästi vähenee nimenomaan naisten palkkaamiseen liittyvät riskit. Itse olen tästä huolissani ihan jo siksi, että olen tyttölapsen äiti.

Isien osuuden lisääminen vähentää mm. äitien uupumista, parantaa naisten työmarkkina-asemaa, lisää naisten käytettävissä olevia tuloja sekä nyt että pitkällä tähtäimellä, helpottaa lapseen liittyvien konkreettisten ja metatöiden tasaisempaa jakoa perheissä ja on tutkitusti yhteydessä jopa lasten parempaan koulumenestykseen ja parempaan kiintymyssuhteeseen isän ja lapsen välillä.
 
Ja siis vielä noihin perhevapaisiin. En ymmärrä miksi isien osuutta väkisin pitää lisätä?
Meillä ainakin se isi olisi mieluummin ollut töissä ja minä kotona. 🙃 En tiedä dataa kaikista perheistä, mutta ainakin monilla miun tuntemilla perheillä on sama juttu.
Uskon kuitenkin, että jokainen perhe tekee itselleen parhaat ratkaisut, jos vaan saavat päättää.
Samaa mieltä, meillä vauva joutuu päivähoitoon 9 kk ikäisenä kun vanhempainvapaani loppuu eikä ole varaa jäädä hoitovapaalle sillä naurettavan parin sadan käteen jäävällä "tuella". Mies ei meinaa vapaata pitää vielä kun ei ole taloudellisesti järkevää ja ei hänellä mitään hinkua ole koti-isänä olla, toisin kun itse HALUAISIN olla kotona.

Ja itse aiheeseen: en vaihtaisi yksityisyrittäjän leipiin mutta joku iso lafka niin joo miksipäs ei. Itse parikymppisena sain ei palkata vastauksen juuri siksi kun "ei uskalla palkata, jäät kuitenkin heti kohta äitiysvapaalle" edes oma isäni ei ottanut minua silloin vakkariksi hommiin tuosta syystä, kun noi ajaa pienen firman äkkiä kurjaan tilanteeseen vs olet töissä jossain multimiljoona pörssiyhtiössä. Ja koen tuollaisen työpaikkavaihdoksen parin kuukauden vuoksi muutenkin tökerönä, kun muuten minulla on korkea työmoraali, eikö voisi odottaa kunnes palaa vapailta.. siinnäkin on kuukausia aikaa shoppailla uutta vakanssia eikä jätä ketään tahallaan huonoon tilanteeseen.
 
Mutta sinähän olit huolissasi nuorten naisten työmarkkina-asemasta, niin eikö silloin ole loogista torjua sitä, että lapsen syntymä tarkoittaa naispuoliselle vanhemmalle liki automaationa helposti kahdenkin vuoden poissaoloa töistä per lapsi? Jos lastenhoidon riski jakautuu tasaisesti naisten ja miesten välillä, poistuu tai ainakin merkittävästi vähenee nimenomaan naisten palkkaamiseen liittyvät riskit. Itse olen tästä huolissani ihan jo siksi, että olen tyttölapsen äiti.

Isien osuuden lisääminen vähentää mm. äitien uupumista, parantaa naisten työmarkkina-asemaa, lisää naisten käytettävissä olevia tuloja sekä nyt että pitkällä tähtäimellä, helpottaa lapseen liittyvien konkreettisten ja metatöiden tasaisempaa jakoa perheissä ja on tutkitusti yhteydessä jopa lasten parempaan koulumenestykseen ja parempaan kiintymyssuhteeseen isän ja lapsen välillä.
Eihän se sitä tarkoita. Ongelma on naisten hakeutuminen matalapalkka-aloille, jos naisten olemisen kotona haluaa ongelmana nähdä. Meidänkin perheessä mies oli lopulta melkein kaksi vuotta kotona (toki kävi miun vapailla välillä töissä), koska minä tienaan enemmän. Harvassa perheessä paremmin tienaava jää enää kotihoidontuella kotiin. Sen sijaan sillä vanhempainrahalla saattaa pystyä hyvin toimeentuleva kotiin jäämäänkin.

Itse en näe ongelmana, että nainen jää kotiin jos sitä haluaa. Johan meillä on parempi biologinen valmiuskin hoitaa pientä lasta. Keinoja perhevapaa- ja kotihoitokulujen tasapainottamiseksi eri alojen kesken voidaan kyllä esimerkiksi verojärjestelyillä tehdä. Eli ne yritykset tai alat missä pidetään vähemmän perhevapaita maksavat ikäänkuin osan niiden yritysten ylimääräisistä kuluista missä niitä pidetään enemmän verotuksen muodossa. Tämä tasapainottaisi naisten asemaa paremmin kuin se, että näennäisesti tehdään tällaisia "tasa-arvoisia" ratkaisuja.

Monessa perheessä se nainen hoitaa ne metatyöt ja kotityöt sen oman työnsä päälle, vaikka ukko olisi ollut päivän kotona. Siihen ei auta naisen töihin patistelu vaan se miten kasvatamme lapsemme (ne tulevaisuuden miehet ja naiset, jotka saavat lapsia) ja mitä vaadimme tässä hetkessä kumppanilta. Meillä miun uupumista ei ole helpottanut töissäkäynti (päinvastoin kiitos uravalintojeni) vaan mies, joka (vaikka ei aina niin omatoimisesti) on tehnyt osansa perheen eteen.
 
Uudistus nimenomaan on tehnyt pariskunnasta paremmin tienaavan naisen järkevämmäksi palata töihin aikaisemmin taloudellisesti asiaa katsoen. Mutta olen samaa mieltä että jotain joustoa siihen tarvitaan, mutta mielestäni lähinnä päätoimisille yrittäjille ja heidän puolisoilleen. Yksinyrittäjällä ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin.

Ja työpaikan vaihdoksesta. Jos teet sen kun olet jo raskaana niin ei se taloudellinen riski välttämättä ole yrittäjille. Riippuu kauan olet töissä ennen vapaita ja millä tessillä.
 
Samaa mieltä, meillä vauva joutuu päivähoitoon 9 kk ikäisenä kun vanhempainvapaani loppuu eikä ole varaa jäädä hoitovapaalle sillä naurettavan parin sadan käteen jäävällä "tuella". Mies ei meinaa vapaata pitää vielä kun ei ole taloudellisesti järkevää ja ei hänellä mitään hinkua ole koti-isänä olla, toisin kun itse HALUAISIN olla kotona.

Ja itse aiheeseen: en vaihtaisi yksityisyrittäjän leipiin mutta joku iso lafka niin joo miksipäs ei. Itse parikymppisena sain ei palkata vastauksen juuri siksi kun "ei uskalla palkata, jäät kuitenkin heti kohta äitiysvapaalle" edes oma isäni ei ottanut minua silloin vakkariksi hommiin tuosta syystä, kun noi ajaa pienen firman äkkiä kurjaan tilanteeseen vs olet töissä jossain multimiljoona pörssiyhtiössä. Ja koen tuollaisen työpaikkavaihdoksen parin kuukauden vuoksi muutenkin tökerönä, kun muuten minulla on korkea työmoraali, eikö voisi odottaa kunnes palaa vapailta.. siinnäkin on kuukausia aikaa shoppailla uutta vakanssia eikä jätä ketään tahallaan huonoon tilanteeseen.
Mutta eihän ne äidin vapaat laskeneet yhtään siitä mitä ne olivat aiemmin, jos pitää kaikki omat päivät ja kaikki luovutetut. Eli jos sun miehellä ei ole sen enempää "varaa" kuin halua ja kiinnostustakaan omaa jälkeläistään hoitaa, niin 9 kk iässä olisi menty päiväkotiin vanhoillakin tuilla.

Edit. Kuvan lähde Akava

1000048866.png
 
Muokattu viimeksi:
Mutta eihän ne äidin vapaat laskeneet yhtään siitä mitä ne olivat aiemmin, jos pitää kaikki omat päivät ja kaikki luovutetut. Eli jos sun miehellä ei ole sen enempää "varaa" kuin halua ja kiinnostustakaan omaa jälkeläistään hoitaa, niin 9 kk iässä olisi menty päiväkotiin vanhoillakin tuilla.

Edit. Kuvan lähde Akava

View attachment 144757
Itse ajattelen, että mikäli ollaan yhteiskuntana valmiita maksamaan enemmän vanhempainrahapäiviä niin annetaan perheiden päättää kumpi ne käyttää. Ainakin meidän perheessä tuo tilanne lisäsi turhaa pahoinvointia.

Ymmärtäisin näkökulman, että minun pitämänäni ne tulevat yhteiskunnalle kalliimmaksi, mutta keskimäärin se itse asiassa tulisi halvemmaksi, jos suurin osa naisista ne pitäisi perheissä, kun suurimmassa osassa mies tienaa enemmän. 😅

Biologisia perusteita on myös vaikeaa muuttaa toisiksi. Hyväksyn näissä asioissa tasapäisen ajattelun sitten, kun se toteuttaa tasa-arvoa. Siihen vaaditaan se, että muutumme jonkinlaisiksi hermafrodiiteiksi ja miehetkin pystyvät tuottamaan isompia sukusoluja ja kantamaan, synnyttämään ja imettämään lapsen.

Isä on tärkeä, mutta isä voi olla läsnä imetysten välissä kotona ollessaan ja sitten, kun lapsi on isompi. Meillä mies hoiti lasta paljon töissä ollessaankin ja samalla tavalla minä hoidan vapaa-ajallani, kun itse olen töissä.
 
Imetyshän ei estä isän jäämistä kotiin. Maitoa voi pumpata ja harva tuon ikäinen on enää pelkällä maidolla. Lapsen voi imettää ennen töihin lähtöä ja sen jälkeen ja jos se tarvitsee maitoa Siinä välissä, niin isä voi antaa sen pullosta ja sitä samaa läheisyyttä. Naiset ei tunnu olevan valmiita antamaan isänkin olla vauvalle/lapselle "lähivanhempana". Uudistus on mielestäni hyvä, kuten @harsokukka totesi, se ei vie keltään mitään, mutta antaa isälle paremmat mahdollisuudet olla lapsen kanssa. Todella usein äidit myös painostavat isän antamaan osansa vapaista tai aikaisemmin eivät ole antaneen isän pitää osaa vapaista. Tasa-arvo kulkee molempiin suuntiin, kuin vain naisen etuihin.

Mutta alkuperäiseen aiheeseen. Usein siis, vaikka TEssin mukaan työnantaja olisi velvollinen maksamaan palkkaa vanhempainvapaan ajalta, niin se velvollisuus alkaa vasta, kun työsuhde on kestänyt vähintään 4kk, joten tässä ei tule mitään ylimääräisiä kuluja uudelle työnantajalle. Ja vaikka joutuisikin maksamaan palkkaa sen 12vko. Niin KELA maksaa työnantajalle takaisin palkan bruttosumman, eli maksettavaksi jää vain työeläke ja sairasvakuutukset, jotka ei 12vkolta pitäisi viedä mitään yritystä perikatoon. Joten ihan vapaasti vain työpaikkaa vaihtamaan, jos sopiva tulee vastaan. Itse kyllä kertoisin raskaudesta jos se on sen verran pitkällä, että keskenmeno ei ole enää kovin todennäköistä, eli ehkä viikkojen 16-20 tienoilla.
 
Imetyshän ei estä isän jäämistä kotiin. Maitoa voi pumpata ja harva tuon ikäinen on enää pelkällä maidolla.
Sen verran oion yleistystä, että läheskään kaikki eivät heru pumpulle. Itse olen imettänyt 3 lasta, kaikilla kunnon täysimetys, enkä ole saanut herumaan pumpulle juuri mitään. Meillä kaikilla on 9-kuisena imetystä ollut aina ruuan jälkeen, eli n. 3 tunnin välein.
 
Takaisin
Top