Työ ja raskaus

Aamutorkku

Aamutorkku

Piirimestaruustason postaaja
Joulumammat 2016
Milloin aiotte kertoa työpaikalla raskaudesta? Tuottaako työ haasteita raskauden kanssa. Ootteko joutuneet ottamaan saikkua?

Mulla on aika haastava ja stressaava työ ja oon miettiny miten saisin vähennettyä stressin vaikutusta vauvaan. Yks iso proggis on just meneillään ja sen on tarkoitus päättyä vähän ennen äippälomaa. Töissä aion kertoa mahdollisimman myöhään. Väistämättä tää vaikuttaa negatiivisesti tulevien vuosien työtilaisuuksiin :-(
 
Kiinnostaa tietää ekaks, et mitä neuvolasta sanotaan. Teen töissä vähän kaikkea, joten joidenkin asioiden suhteen voi tulla sanomista. Varsinkin raskaiden tavaroiden kantaminen (mähän en apua pyydä :D ) sekä kemikaalit voi olla nounou. Aikomus olis kertoo vast syksyllä. Työ"kavereille" en kerro, ku pomo kuitenki asian paljastaa sit jossain vaihees. Saikkea välttelen ku ruttoa. Oon aina vältellyt :P
Jostain sain semmosen käsityksen, et raskaana tarttis hakee saikkee melko pienestäkin asiasta (ja jotkut käyttää tätä hyväkseen). Ittel ei pää anna periks. Sen pään tarttis enemmänkin ol kainalossa, et menisin lääkärille :D

Miten sä Aamutorkku yleensä rentoudut? Toimisko se nyt raskaana ollessa? Tuskin ratsastamisesta on haittaa, jos menee esim. rauhallisesti maastossa.
 
Thank god, että en oo töissä tällä kertaa. Esikoisen kohdilla samanlaiset pahoinvoinnit, että olin monta viikkoa poissa töistä. Välillä kävin näyttäytymässä siis yritin tehdä välillä vuoroa, mut ei happi ei kulje ja oksettaa. Ei kovin kiva ollut. Mut minkäs teet. Nyt ei tarvi onneks pahaa omaatuntoa potea saikun vuoksi, kun kotona yhä.
 
Mä kerron siinä vaiheessa kun suurin keskenmenoriski on ohi. Mulla on sellainen työ missä on riskejä ja on myös fyysisesti raskasta, joten työparin on hyvä tietää raskaudessa, se kun on turvallisuuskysymys.
 
Mun työpaikalla ainakin puolet työntekijöistä tietää. Päiväkodissa työskentely ei oo tuottanut ongelmia, päinvastoin. Saan harjotella nyt lasten kanssa olemista ja toimimista, vaippojen vaihtoa, pukemista, ruokailua ja nukuttamista. Lapset siis ovat iältään 0-5 vuotiaita. Kuumeinen flunssa on vaivannut viikon, mutta vain yhden päivän oon ollut töistä pois. Raskausoireita ei tällä hetkellä ole sellaisia, jotka elämää häiritsisi.
 
Ekasta ilmotin tosiaan kolme kk ennen äitiysloman alkua. En halunut puhua siitä kun oli keskenmeno taustalla ja tunteet myllersi. Nyt voi olla että kerron aiemmin. Raskaat nostot pyrin vaan välttämään ja pyydän apua. Sitä kun tarvitsee pyytää ilman raskauttakin vähänväliä.
Ekasta kävin välillä oksentamassa vessassa ja taas vuoro jatkui :P nyt ei vielä pahaa oloa onneksi.
 
Ajattelin kertoa töissä joskus kesälomien jälkeen. Ehtivät kyllä palkata minulle sitten sijaisen. Olen työssä, mitä voin itse hyvin pitkälle suunnitella ja rakentaa omaa kalenteriani. Työni ei ole fyysisesti kovin rankkaa, mutta henkisesti sitäkin enemmän. Hyvin olen kuitenkin jaksanut pahoinvoinnista ja väsymyksestä huolimatta. Vähän jännittää miten hormonit vaikuttaa tunne-elämään. Minun täytyy pysyä töissä vahvana vaikeissakin tilanteissa eikä olisi kovin ok jos liikuttuisin kyyneliin.
 
Mua hieman ressaa kun oon sijaisena ja aina tehdään 2-3 vko sopimus :/
Töitä on tarjolla syksyyn asti ja olis varmasti siitä eteenpäinkin.
Ressaa se että jos/kun väistämättä raskaus tulee tietoon työpaikalla ni mitäs jos ei jatkoa olekaan.

Neuvolassa eka käynnillä heti th otti puheeksi työssäjaksamisen ja työolosuhteet raskaana.
Tällä hetkellä aika kevyttä mutta toki siirtoja ja sitten mahan kasvaessa haastavia asentoja varmaan tiedossa...
Mut joo, olen hiljaa raskaudesta työpaikalla niin kauan kun mahdollista.
 
Mulla ei ole raskas työ ja määräaikaisena olen. Joten joskus kesän jälkeen kun maha kasvaa niin saavat tietää. Ei ole mitään pahoinvointia vielä joten ei ole tarvetta ollut sairaslomaan.
 
Itellä eioo fyysisesti raskastyö,henkisestikkin hyvin vähän. Kyllä väsymys on ainakin vaikuttanut hiukan tuohon työntekoon.

Ite en raskaudentakia saikuta ellei tule jotain täysin akuuttia. Mielestäni moni saikuttaa raskaudensiivellä aika usein turhaan. Ite aina sanon etoon raskaana,en sairas. Eli täysin kykenevä moneen asiaan. Järkeä tietty käytän :D

Töissä piilottelen sen mitä pystyn, voitosin olla että ekan ultranjälkeen julkistan koko kansalle. Saa nähdä si :)
 
Itse en lähtis ihan siitä, että moni käyttää hyväkseen raskautta ollessaan poissa töistä. Ihan sen takia, koska kukaan muu kuin itse tiedät olosi paremmin ja raskaudet on niin erilaisia. Kuten täällä palstallakin huomaa, että toiset oksentelee, ei pysty syömään ym ja toisilla ei taas tunnu olevan juuri mitään oireita.

Minun itseni oli pakko olla töistä pois esikoisesta, koska mitä työnantaja tekee sellaisella työntekijällä, joka ei pysty tekemään töitänsä (hoitoala), kun nököttää nurkassa, kun pyörryttää ja oksettaa ja yökkii potilaiden päälle. Enkä todellakaan ole työurani aikana pahemmin saikkuillut, kovan kuumeenkaan takia. Mulla oli iso kynnys hakea saikkua, mutta pakko oli. Häpesin ihan sitä saikkua. Ja tavallaan häpeän yhä, kun muistelen. Oon aina ollut ahkera ja tehokas työntekijä ja yks kaks en ollutkaan.

Älkää siis tuomitko toisia, kun kukaan ei tiedä toisen oloa paremmin kuin asianomainen itse. :) Vaikka en sano etteikö niitäkin laiskureita löydy, mutta itselle särähti korvaan, kun tosiaan oli iso pala itselle olla se "jouten" tekijä, joita itse vihaan ylikaiken. Nimim. joutunut tekemään laiskureiden työt liian monesti.

Ps. Ei ole hyökkäys Arkku sinua kohtaan. Halusin kertoa vain oman näkemyksen asiasta, peace :)
 
En kokenut hyökkäyksenä pilvilinna :) ehkä ilmaisin asian jotenkin väärin.

Tiedän kyllä että joillakin on oikeasti pahaa oloa ja vaikka mitä oireita ja ihan syystä saikuttaa ja tottakai pitääkin sitten.

Minulla vaan lähipiirissä ollut sellatteita jotka töistä saikuttaa ja sanoo kaikki maailman vaivat,mutta vapaa ajalla sitten jaksavat touhuta rankempaakin mitä työnsä vaatii.

En nyt mitenkään siis hyökännyt ketään kohtaan enkä väitä että jokainen joka raskaana ollessaan saikuttaa niin tekee sen vain kun voi raskaudenpiikkiin tehdä :)
 
Oon onneks ihan hyvin jaksanu töissä vaikka on ollu lämpöö,huimausta, pahaa oloa ja väsymystä... viime viikolla työkaverit pakotti saikulle kun olin kuulemma niin kipeen näkönen vaikka lämpöö ei ollu ku 37.1, sillon luulin flunssaks vaan mutta tais olla tän raskauden vika :D Työsopimus voimassa toukokuun loppuun ja luultavasti jatkuu niin aattelin kertoo työpaikalla sitten jos jatkuu kun neuvola osuu sinne ajalle myös... vähän pelottaa välillä kun huippaa kun mun työssä joudun välillä olemaan hoitolasten kanssa yksin että mitäs sitten jos vaikka pyörtysinkin, oon siis töissä ryhmiksessä.
 
Mulla on ensimmäinen neuvola ensi viikolla ja pähkäilen kerronko esimiehelle jo nyt, koska neuvolakäynnit luetaan työajaksi, vai jätänkö kertomatta vielä ja käytän saldoja neuvolassa käyntiin. Toisaalta jos käy huonosti, niin olisi ehkä hyvä, että esimies tietää. Toisaalta mietin voinko luottaa siihen, ettei hän kerro vähintään toiselle esimiehellemme... no muutama päivä vielä aikaa pähkäillä.
En usko että kukaan töissä on vielä aavistanut mitään. Tai voi olla, että joku on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei aamukahvi maistu entiseen tapaan :)
 
Kaverilla kävi niin mukavasti, että esimies oli kertonut raskaudesta koko työporukalle raskaudesta viikkokokouksessa. Ilman lupaa ja ilman tämän läsnäoloa! Ja tosi aikasessa vaiheessa.. Kaveri ei tykännyt.
 
Pilvilinna ihan karseeta! :angry5 Miten kukaan esimies voi tehdä mitään tollasta?

Mä kerroin aikoinani edellisessä työpaikassani lähimmälle kollegalle keskenmenostani. Pyysin, että ei kertoisi muille, mutta oli sitten mennyt esimiehelleni kertomaan. Olin tosi vihainen ja pettynyt.
 
Minäkin esikoista odottaessa ajattelin että raskaus ei ole sairaus ja en ole pois kun pakon edestä. Noh.. Niin vaan saikutin sairaalloisen väsymyksen vuoksi, selkäkipujen (istumatyö, en voinut istua kun toinen jalka puutuu) ja lopussa supistelut. Olen töissä hammashoidossa ja erityisesti vaikeaa oli hankalat pitkäkestoiset suukirurgia istunnot.
Loppua kohden ei enää ajatellut sitä työpaikan parasta yhtään vaan sitä vauvaa masussa :)

Nyt siis toinen tulossa ja aikalailla tietää mitä tuleman voi pitää oloineen yms. Töihin menen syyskuun ajaksi ja toivoisin että jaksaisin kuukauden olla töissä. Mutta jos en jaksa niin ei voi mitään :)
 
Itseasiassa tiedän millanen. Itsekin oon työskennellyt hänelle ja toista kertaa en tuu työskentelemään. On nimittäin niin töykeä l*hmä, että ei mulle tullut sinänsä minään ihmeenä tollanen teko.
 
Jouduin tällä viikolla pomolle kertomaan, että olen raskaana. Olen ollut virkavapaalla omasta työstä toisissa hommissa. Pakko oli selvittää, kuinka jatkon kannalta voisin toimia, saisiko lisää virkavapautta jne.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top