Tutustumisketju

[daimi]

Mulla myös sairaalakammoa ollut. Varmaan siksikin kun ei ole turhia tarvinnut kyseisessä laitoksessa makoilla. Kartan terveyskeskuksessakin käyntiä viime tinkaan, jos on kyse itsestä.. Mutta ilokseni oon voinu todeta, että mulla toi kammo on väistynyt synnytysten osalta, mulla siis nyt edessä 4. synnytys Esikoista odottaessa myös mietin että miten siellä sairaalassa kestää sen n.3pv. ja siellähän viihdyttiinkin sitte kokonainen viikko vauvan keltaisuuden takia. Mut kertaakaan ei ollut sitä kammon tunnetta, kai sitä keskittyy niin täysillä siihen vauvaan ja sen hoitamiseen ja hyvin vointiin ettei sitä osaa/ehdi ajatella. :) Ja muutenkin oon pitänyt vierihoito-osastoa vähän erillisenä osana koko muusta sairaalatouhusta. :)

 

[Zoe_88]

Mulla ei oo sairaalakammoa mut eniten ehkä ahdisti se ettei ollu kunnollista omaa rauhaa niin halus äkkiä kotia rauhassa opetteleen vauvan kans. Toisaalta hyvähän siellä oli olla se muutama päivä ni sai imetyksen sujumaan, kun kätilöt auttoi välillä. Nimittäin sillo ku maito nous ni neiti ei meinannukkaa enää saaha kunnolla otetta rinnasta ja hermostu sit aivan hiiteen jos ei heti onnistunu. Tuli sit muutamat hormoonikyyneleet itelläki vuodatettuu sairaalassa Ihanaa oli kyllä ku ruuat tuli valmiina, usein ja ne oli maukkaita.

 

[Kaisa]

Mulla meinaa olla tuota sairaalakammoa... Ahdistaa siellä käyminen ihan tosi paljon ja varsinkin se ajatus, että sinne pitää jäädä olemaan, kun mies lähtee kotiin Onneks tosissaan se synnäri on niin erillään muista osastoista, että ehkä siellä on vähän parempi fiilis kuin siellä missä ihmiset on sairaita. Olin lapsena umpisuolen takia sairaalassa jokusen päivän ja siellä ahdisti kun pienet lapset itki läpi yön ja mua pelotti ja ahdisti... Ehkä se pelontunne siis kumpuaa sieltä.

 

[hymykuoppa]

Mä en oo ees ennen tätä tajunnu ajatella, että mähän joudun tosiaan jäämään sinne sairaalaan yksin yöks Ei se mua pelota eikä ahdista, mutta ehkä vähän ärsyttää. Luulis et just sillon kaipais sitä seuraa ja silittelyä enemmän kun ikinä. Rupes nyt jo harmittamaan.

 

[diddo]

Mä en itse koe sitä ehkä sairaalakammona, en tiedä. Mulla se lähinnä ilmenee siten että mulla lähtee yksinkertaisesti useimmiten taju kun astun koko kaupunkini keskussairaalaan. Sitä ei ilmene missään muualla terveyskeskuksissa, ainoastaan siellä keskussairaalassa. Huonoja kokemuksia en muista siellä ikinä olleen. Muutakun se pyörtyminen joka tuo ikävän kierteen ja jo pelkää etukäteen astua koko taloon että noh milloinko lähtee vai lähteekö. Ja ikävä tunne on se kun tuntee että kohta lähtee taju ja koittaa jotain vielä tehdä. Pelkään, että synnyttämään lähdössäkin mut kannetaan sinne koska taju ei pysy :D Neuvola yhdisti tämän sairaalakammoon, kun sitten kerroin että ahdistusta lisää kaikki valkotakkiset ja se sairaalan haju ja vuodeosastolla ne kaikki härpäkkeet vuoteiden ympärillä. En ole itse sairaalan vuodeosastolla ollut yötä paitsi pienenä kerran mutta siitä en mitään muista. ja tällä hetkellä synnytyksen jälkeen sairaalaan jääminen ahdistaa ihan älyttömän paljon, ja siksi mulla onkin aika pelkopolille parin viikon päästä.
Kummallisinta tässä onkin se että itse olen kouluttautunut hoitoalalle ja työskentelen tällä hetkellä siellä, mutta en sairaalamaailmassa. Eikä musta tosiaan olisikaan sinne.