Toukomussut 6kk ja vauva-arkea

[Yumna]

Meidän tyttö on viimeaikoina ollut enemmän ja enemmän minussa kiinni. Nyt ei enää isi kelpaakaan esim. yöllä kun eroahdistus iskee. Yhä useammin myös lattialla ollessaan ryömii jalkaan kiinni ja itkee syliin päästäkseen. Tuntuu, että jatkuvasti pitäisi olla sylissä ja lähellä... Tavallaan hellyttävää, mutta toisaalta myös vähän rasittavaa. Noh, ehkäpä tätäkin taas aikansa... 

Tuolla kesäkuisissa keskusteltiin vauvojen luonteista, mielenkiintoinen aihe. Minkälaisia teidän vauvat on luonteeltaan? Meidän tyttö on kyllä alusta asti ollut tosi sopeutuvainen luonne. Siis sillä tavalla, että on esim. syönyt pullosta ja rinnasta, rintakumin kanssa ja ilman, uudet ruuat maistuu helposti, rokotuksista tms. ei oo koskaan oikein loukkaantunut vaan unohtanut ne saman tien kun homma on ohi. Asioiden ei siis tarvitse aina tapahtua juuri samalla tavalla, vaan tyttö sopeutuu helposti uusiin tilanteisiin. Tai niin ainakin tähän saakka, toivottavasti tämä piirre pysyy. Muutenkin on aika rauhallinen vauva, ei oo kovin herkästi tulistuvaa sorttia. Tosi harvoin oikein kunnolla itkee, enemmänkin kitisee ja kätisee kun haluaa jotakin. 

Tuossa aiemmin oli puhetta ei:n sanomisesta ja sen merkityksen oppimisesta. Meidän tyttö nyt kyllä ihan selvästi jo ymmärtää sen merkityksen ainakin tiettyjen juttujen kohdalla!! (jeeee) Tänään monta kertaa meni tv-tason lasiovia paukuttamaan ja kun sanoin terävästi "ei" niin joka kerta pysähtyi, kääntyi katsomaan, yritti ehkä vielä uudestaan mutta kun kuuli saman ei:n uudestaan niin kääntyi lopulta pois ja meni omien lelujensa pariin! 

 

[Lme]

^ Meilläki poika kääntyy kattomaan, kun sanoo "ei", mutta sitä vaikutusta ei ole, että lähtis omien lelujen pariin :D.

 

[Rauha]

Meillä kun sanoo "Ei" niin Nelli suuttuu ja alkaa itkee

yeah right !

Sanoisin et Nelli on melko sopeutuvainen ja rauhallinen mut kyllä siltä ehdottomasti löytyy myös luonnetta ja melkoisen lyhyt pinna...
Hih ja olikohan se sit seuraavana päivänä ku viimeks kirjoitin niin rupeshan se Nelli sit ryömimään !

 

[Mimmu86]

Meillä on kans tuota eroahdistusta ollut ilmassa. Viimeistään iltapuuron jälkeen ja sitten ei kelpaa kun äidin syli. Sit istuskellaan  nojatuolissa ja herra kiehnää ja pyörii sylissä niin kauan et silmät alkaa luppasta ja sit isi kantaa sänkyyn herran vielä ollessa hereillä. Mutta ei mitään toivoa et isin sylissä vois iltaisin kiehnätä ittensä väsyksiin....

Oltiin miehen kanssa torstaina flamingossa kylpylässä ja käytiin syömässä niin et oltiin ehkä 5h pois. Muuten oli menny hienosti mummon ja vaarin kanssa mutta nukkuaika kun tuli niin oli 40min huutanu suoraa huutoa kunnes sit olivat saaneet vaunuihin nukahtamaan. Se nyt oli ihan arvattavissa kun iltaisin jos se huuto alkaa niin se ei yleensä hiljene kuin mun sylissä. Kotiin kun tultiin niin herra havahtu samantien hereille, pidin hetken sylissä ja vein sänkyyn ja sinne jäi nukkumaan.

Me ollaan nyt otettu se "ei" käyttöön kunnolla mutta vielä tehdään sitä että nostetaan omien lelujen pariin ja sanotaan ei. Ei vielä halua ymmärtää XD

Miiuhoo, eipä Joakaan kovin hyvä automatkustaja enää ole ellei yöunia vasten lähdetä ajamaan. Saattaa maks tunnin nukkua jos päikkäriaikaan lähdetään ajamaan pidempää matkaa, lyhyilläkin saattaa joutuu pysähtyy laittaa tuttia suuhun. Meiltä ei onneks oo Jyväskylään kun se 2h missä useimin käydään. Tai jotenkin musta tuntuu että helpompaa on Joan kanssa kulkea yksin autolla, sillon se tietää etten mä pysty viihdyttää ja nukahtaa aika piankin mut sit jos ollaan kaikki kyydissä niin noi matkat on aika mahdottomia välillä.

Joa on vihdoin oppinut tulemaan hallitusti myös alas! Enää ei siis tarvitse olla kauhuissaan vieressä että millon tullaan alas ja miten päin vaan hienostii tulee myös alas sieltä minne on kiivennyt. Muutamia askeleita otetaan tukea vasten ja kontataan menemään hirmusta vauhtia ja ite nosutaan istumaankin. Eli kävelemään sit seuraavaks :D Nyt oon huomannut että on alkanut taas toi juttelu kiinnostaa enemmän kun tota motorista kehitystä on aika paljon jo tapahtunut nini lyhyessä ajassa. Pari päivää herran syy käyny melkein taukoomatta XD

Mitä tohon luonteeseen tulee niin ei Joa enää ole niin sopeutuvainen kuin pienempänä. Toki uudet ruoat maistuu, rokotuksista ei suututa tms. mutta noi nukkumispaikat on tärkeet, ei nukuta hyvin enää missä vaan. Ei nyt kauheen hyvin öitä nukuta muutenkaan mut vielä huonommin jos ollaan reissussa. Joa vetää täysillä kaiken mitä tekee oikeastaan. Niin kauan kun ollaan hereillä ollaan iloisia ja puuhataan ja häärätään mut sitten kun se väsy iskee niin se iskee sitte salamana. Isoja huutoja ei pahemmin oo, kitisemistä joo. Se on semmoinen Touhu-Toope ja Kiehnä-Petteri XD

 

[Riinu]

Heippa hei vaan pitkästä aikaa. Ei taida olla tää foorumi parantunu yhtään sit viime käynnin. No, toivossa on hyvä elää

Vähän päivitystä meidän elämästä.
Miiu konttaa siis jo kovaa vauhtia, nousee tukea vasten seisomaan, istuu itse, pottaa käytetään päivittäin.. Tänään oli neuvolakin, ensimmäistä kertaa tällä uudella paikkakunnalla. Vähän petyin, 10 minuuttia ja se siitä. Ja oli kuiteski lääkärineuvola... Aattelin, että oisivat halunneet enemmän tietää uudesta "asiakkaasta", mut ei..
 Pinsettiote löytyy, kovin on ison tytön oloinen jo

Tosta eroahdistuksesta, meillä kans ilmenee sitä.. yöllä heräilee parin tunnin välein tarkistaa, ettei äiti vaan oo kadonnu.. parhaiten nukkuu vieressä, jolloin itseki saa levättyä paremmin. En vaan haluis opettaa sitä vieressä nukkumaan..
Uusia jokellusääniä tullu ihan hirveesti lyhyen ajan sisällä. Omaa tahtoa löytyy, välillä liiankin kanssa.
Tuntuu että ymmärtää sanan "ei", mut ei se tunnu toimivan ku pienen hetken.

 

[Kazku]

Pientä päivitystä meidän kuulumisiin. Juho on oppinut nousemaan konttausasentoon JEE. Nyt on jo pari viikkoa reenattu sitä hommaa ja on kerran noustu jopa unissaan . Olohuoneessa edetään edelleen kierimällä ja peruuttamalla. Lattiat on sen verran liukkaat matottomissa kohdissa, että täytynee hommata konttaussukkahousut :D. Nyt on myös alkaneet tavarat saada kyytiä, kun Juho osaa paremmin kurkotella. Ei sana tuntuu vaan lisäävän intoa...
Meillä muuttuivat hoitosuunnitelmatkin tässä viime hetkillä ja eilen laitoin päivähoitohakemuksen kaupungille. Toiveissa olisi saada poika ihan tähän kodin vieressä sijaitsevaan päiväkotiin. Ja aikaa töiden alkuun  on enää reilu kuukausi .
Meillä ei kärsitä eroahdistuksesta, onneks . Juho jää ihan tyytyväisenä sisarusten tai iskän kanssa oleilemaan, jos mun täytyy päästä jonnekkin. Eikä ole moksiskaan, kun tuun takaisin. En oo kyllä pitkää aikaa ollut pois, että saapi nähdä kuin käy kun pitäis olla koko päivä hoidossa. Se eka päivä tulee olemaan ihan HIRVEÄ, kun miettii että kuinka toi pieni siellä pärjää...
Meillä on ens viikolla ylimääräinen neuvolalääkäri koskien tota viljaongelmaa. Kaura on ollut tauolla jo reilun kuukauden ja rohkaistuin kokeilemaan parina aamuna mannapuuroa Juholle aamiaiseks. Noh, ensimmäisen päivän iltana ilmestyi vaippaihottuma, mutta ei näyttänyt mitenkään hirveen pahalta joten ajattelin et syödään seuraavanakin aamuna. Tän jälkimmäisen aamiaisen jälkeen posket oli punaisen punaiset ja turvoksissa. Myös pojan vatsa meni sekaisin tässä vaiheessa. Ei siis vehnääkään voi syöttää. Soittelin sitten neuvolaan, et mites tehdään kun täytyy sinne hoitopaikkaankin olla jotain lappusta jos ei ruoka-aineet sovi. Eikä tee enää mieli kokeilla omin päin että sopiiko muut viljat, jos poika on noin herkkä reagoimaa. Että näin meillä

 

[Tirri]

Meillä lähdettiin konttaamaan viikonloppuna =D ja hirveetä kyytiä tuo poika nyt jo pääseekin eteenpäin, kissat saa kyytiä heti kun silmä välttää!

 

[Rauha]

Hienosti teillä mennään.
Meillä Nelli alkoi vasta ryömimään viime viikolla!
Istuu ihan hienosti jo mut kaatumista vielä opetellaan :)
Mut sehän nyt onkin ollut niin jäntevä jo alusta asti.
Meillä täällä kotosalla touhua riittää. 6-viikkoiset kissanpennut nyt ovat oppineet kiipeilemään melkein jokapaikkaan! Välillä ihan helisemässä mut onpahan harjoitusta valmiiksi ku Nelli alkaa konttaan ja nousemaan pystyyn... :)

Mulla on äippälomaa jäljellä enää puol toista viikkoa... :(
noh jään kituuttelemaan hoitovapaalle ja meen töihin syyskuussa 2011.

 

[Tirri]

Mun äippäloma loppuu kans helmikuun alussa, mutta oon vielä 6vk kesälomilla töistä. 14.3. on sit ensimmäinen työpäivä - hui!! Sehän on jo ihan kohta!!! Meillä onneksi mennään meidän kesälomiin asti mummujen hoidossa, hoitopaikkaa haetaan kaupungilta vasta elokuusta alkaen =)

Luukas taisi alkaa ryömiä noin kk sitten, edelleen välillä kyllä raahautuu mahallaan lattialla kun ei toi konttaaminen ihan vielä selkärangasta lähde *hih* varmaan viikon verran poika kuivaharjoitteli ja konttausasennossa nosteli molempia käsiä vuorotellen ilmaan. Totesi sitten varmaan että juu, yhdelläkin kädellä pysyy pystyssä ja lähti liikkeelle =D Viihtyy nyt kyllä lattialla toooosi hyvin kun pääsee liikkumaan paremmin ja yltää itse kontiltaan lelukoppaan! Mutta meilläpä onkin tehty nyt pari päivää ja yötä lisää hampaita ja meno on ollut sen mukaista *huoh* lattialla ollaan yksin maks 5min, ja yöllä heräillään tunnin välein...mä kun oon tottunut jo alusta asti nukkumaan täysiä öitä niin on ollu aika rankkaa. Oon sit nukkunu työhuoneen sohvalla kun meidän oma makkari on pojan huoneesta niin kaukana niin en jaksa ravata sitä matkaa ees sun taas. Plus että mies kun käy töissä niin pakko hänen on saada kumminkin nukkua, heräishän sekin siihen itkuhäläriin joka kerta.

Ootan ihan simona meidän etelänreissua helmikuun alussa!!!! Lähdetään teneriffalle kahdeksi viikoksi lämpimään <3 koskaan aiemmin en oo talvella ollut etelässä, tosi jännä lähteä täältä pakkasen keskeltä etelän lämpöön =) ja kiva kun siellä ei oo mikään tappo-kuuma, vaan semmoinen suomen kesä ~20' keskimäärin! Kivempi pojankin kanssa lähteä kun ei tarvi niin hirveästi ressata että toinen juo tarpeeksi jne.

 

[Tirri]

Ja päivitellääs vielä =) just aamulla nousi herra itse seisomaan tukea vasten ekaa kertaa =D

 

[Yumna]

Pakko tulla vähän kehumaan tännekin kun meillä oli niin hyvä läääri tänään 8k neuvolassa. Vaikka siis edelleenkin uskon, ettei näitä juttuja enää kovin moni lue. 

Niin siis lääkärillä oli jumppamatto lattialla ja kun mentiin sisään niin pyysi laskemaan tytön siihen leikkimään lelujen kanssa sillä aikaa kun me jutellaan ensin. Siinä tyttö tyytyväisenä leikki ja lääkäri näytti ensin kasvukäyriä tietokoneelta ja kyseli minkälaiset 8kk meillä on ollut. Sitten pikku hiljaa siirtyi lattialle tytön luo ja ihan melkein tytön huomaamatta alkoi tutkia. Samalla kertoi mulle koko ajan mitä tekee ja kyseli tytön liikkumisesta vähän. Lopuksi tarkasti korvat ja opetti, kuinka lasta on hyvä pitää turvallisesti korvia tarkastaessa. Tyttö ei itkenyt yhtään, eikä vierastanut juuri lainkaan, toisin kuin aina terkkarin vastaanotolla! 

 

[Vinti]

Meillä taas poika huuti 13.1 lääkärillä kuin syötävä :(.. meillä on taas lääkärille meno 1.2 kun varasin Tuukalle ajan nkn -lääkärille yksityisesti.. näyttää siltä että joudutaan leikkaamaan Tuukalta nielurisat..

 

[Kazku]

 pientä päivitystä meidän kuulumisiin. Me käytiin isännän kanssa tutustumassa tänään Juhon tulevaan päiväkotiin. Meillä oli aloituskeskustelu ja nyt olisi tarkoitus helmikuun aikana käydä siellä päiväkodissa Juhon kanssa mahdollisimman usein, että paikka ja ihmiset tulisivat vähän tutuiksi ennen H-hetkeä, joka on 1.3. Oli puhetta, että poika voisi myös jäädä hoitopaikkaan välillä vähäksi aikaa, että nähtäisiin miten siinä käy. Selvisi myös, että Juho voi siellä nukkua päikkärit omissa rattaissa, jos unetus osuu ulkoiluaikaan tai sitten nukuttavat sisällä, kun muut on ulkona. Aika äkkiä varmaan Juho löytää saman rytmin, kuin muukin porukka. Toivottavasti.
Käytiin päiväkodin aikataulut läpi, että voidaan alkaa kääntämään normaalirytmiä siihen suuntaan. Juho nukkuu edelleen kuin enkeli ja me heräillään yleensä siinä puoli kymmeneltä aamulla. Tulevaisuudessa vien pojan puol kahdeksaksi hoitoon, joten vähän joudutaan aikaistamaan aamuja ettei tule ensimmäinen hoitoaamu ihan kauheena järkytyksenä. Pitäis alkaa nyt sitten nousemaan aamiaiselle klo.8 .
Mua vähän huoletti päiväkodin ruokatarjoilu, mutta Juho tulee saamaan soseutetun maidottoman, vähäsuolaisen sapuskan aluesairaalan keittiöltä, mistä sen päiväkodin ruoat tulee. Meidän sihtikurkku oksentaa edelleen, jos on vähänkään kökköjä ruoassa, eli pelkkä haarukalla muussaus ei riitä. Omat tuttipullot ja vaipat pitää toimittaa hoitoon, mutta nanit tarjoaa talo. Juho tulee olemaan nuorin vaavi siinä hoitoryhmässä ja seuraavaksi vanhin on vähän reilu vuoden ikäinen. Juholle oli jo siellä nimikoitu lokerot valmiiksi  . Jäi tästä ensimmäisestä käynnistä hyvä fiilis ja ehkä ei nyt ihan niin paljon hirvitä tulevaisuus tän hoitoasian suhteen...  
Meillä on opittu uusia taitoja . Juho osaa nousta istumaan  . Konttausharjoitukset on jääneet ihan tämän uuden taidon jalkoihin, kun konttausasennosta täytyy tämän tästä kiepsahtaa istumaan. Muutama waterlookin on koettu, kun tasapaino ei ole vielä ihan täydellinen ja Juho on humpsahtanut selälleen. Hirveä suruhan siitä iskee puseroon sitten...