Toukokuun turinat

Meillä ei oo jätkällä mikään kiire nousta ylös tai edes ryömiä. Kyllähän tuo jonkun verran saa möngerrettyä lattialla johonkin suuntaan mutta eipä se vauhti päätä huimaa. :D
 
Taitaa poika tulla isäänsä joka oppi kävelemään 1v ja 4kk iässä...
 
Meilla on kiire menna eteenpain. Nyt liikutaan nopeiten kierimalla ja poika rullaileekin edes takaisin kovaa vauhtia vaikka yrittaa tehda mittarimatoliiketta mutta polvet aina luistaa. Mina kavelin 9kk iassa mutta onneksi pojat on hitaampia kehittymaan.

Tana aamuna meilla on Mimi Monet-tunti ekaa kertaa. Siella saa kuulemma vapaasti sotkea. :)
 
Meillä seistään (tai ainakin kovasti yritetään seistä) pinnasängyssä, syöttötuolissa, hoitopöydällä.. Meinaa huumorintaju loppua puolessa välissä ruokailua, kun joka lusikallisen jälkeen saat asetella pojan takaisin syöttötuoliin. Tai iltaisin nukkumaan mennessä käydä tsiljoona kertaa laittamassa pojan takaisin makuulle. Aina kun luulet että on jo niin väsynyt, ettei jaksa nousta enää..höpsistä, ylls vaan! :/ :D
 
Enpä ole aikoihin ehtinyt tänne. Ollaan oltu paljon ulkona luonnossa kävelyreissuilla kantorepun kanssa vime viikkoina. Aitienpäivänä käytiin ihanassa kotieläinpihassa Lierissä. Hyvin kasvaa meidän poika ja kierii paljon ympäri sängyssä ja leikkimatolla. Eteenpäin ei ryömi vielä mutta kova olisi halu jo liikkua eteenpäin. On tosi kiinnostunut yksityiskohdista ja keskittymiskyky on tosi hyvä. Jaksaa tutkia itsekseen leluja ja miten ne toimii.
Nallepuh mobile heiluu aina hurjaa kun poika metsästää siitä olentoja. Nasun sai siitä jo irti huidottua ja muita alkoi kalastaa kilpikonnatarralelulla niin että mobile pysähtyy tai kilpikonna lähtee pyörimään mukana. Tämä oli ihan hänen oma keksintönsä ja on ollut kiva aina seurata mitä pieni puuhailee.
Belgian mummo on meillä käymässä melkein joka päivä kun hänen töihin on meiltä vaan 5 minuutin matka. Joskus ottaa pojan päiväksi hoitoon että voidaan tehdä jotain yhdessä miehen kanssa. Pieni on onnesta soikeana aina kun mummo on käymässä. Tuntuu hyvältä olla Belgiassa missä on niin hyvä tukiverkko kun on niin monia sukulaisia lähellä.
 
Kiva kuulla mmmustikastakin :)

Niin ja tuosta keskittymiskyvystä... heh, Karpo on varmasti tuleva adhd tapaus. Tai no mun luonteen näyttää perineen :D siis kaikki kiinnostaa, eikä keskittyminen yhteen asiaan kestä kauaa. Varsinkin ns osallistuminen on välillä rasittavan hellyyttävää. Pahinta, jos yritän olla hetken koneella tai lukea, niin läppäri vedetään lattialle ja lehdet/kirjat revitään :D oonkin tarinoinut päästäni, kun kirjat kiinnostaa lähinnä tuhoamis mielessä... välillä malttaa hetken tarkastella kuvia, mut sit alkaa kirjan nuoleminen tai repiminen :D

...niin, mainoksiin jaksaa keskittyä (ihana tv).
 
Meillä on nyt reilu pari viikkoa ollut tosi kitisevä pieni mies täällä. En ymmärrä kun mikään ei ole hyvä. Tai se on ihan jees jos tuettuna saa seistä jossain. Muuten konttaa ympäriinsä ja valittaa, ottaa syliin niin valittaa sielläkin. Hampaita ei kai enempää nyt ole tulossa (niitä onkin jo 8), joten ei kai sitäkään ole. Ei myöskään syö kunnolla. Turhauttavaa kun kuuluu jatkuva kitinä, vaikkei se kunnon itkua olekaan niin silti stressaa ja tulee olo, että itse ei nyt vaan osaa lastaan auttaa.

Ennen siis touhusi ihan mielellään myös itsekseen ja muutenkaan ei ihan kaiken aikaa valittanut jotain.
 
Meilläkin on vähän tollasta, mut syliin rauhottuu. Se vaan, et kun ei koko ajan jaksa eikä edes voi toista kantaa sylissä...
 
Itselläkin harvemmin tulee enää kirjoiteltua tänne. Kait se on tätä, että arki alkaa hakeutumaan omiin uomiinsa ja vauva-ajan kupla alkaa puhkeamaan. Onhan tässä äityislomaakin paljon enemmän takana kuin edessä, muutama viikko vielä niin poika on jo 8 kk!! Hurjaa, mihin tämä aika rientää. Vaikka harvemmin käynkin, niin muistissa on vielä se korvaamaton vertaistuki, mitä täältä vaikeampina aikoina sai ja täältähän teidätkin ainakin satunnaisesti löytää, kun apua taas tarvii ja varmasti vielä niitäkin hetkiä tulee :)

Meillä mennään lyhyitä matkoja ryömimällä eteenpäin, tyyli on hyökkäävä ja etenemistä edesauttaa esim. isoveljen lelu, ei niinkään ne omat vauvalelut.. ne kait on jo niiiiin nähtyjä :) Suurin osa ajasta kuitenkin vielä pakitetaan ja pyöritään navan ympäri. Konttausasennossa osaa jo siirrellä jalkojaan oikein sujuvasti mutta kun kädet pysyy liimattuna alustassaan niin tuo tyyli ei vielä vie mihinkään mutta sekin hetki koittaa varmaan ihan pian, että osaa ottaa kädetkin mukaan :) Eilen vääntäytyi eka kertaa konttausasennosta istumaan eteenpäin tukien ja siitä sitten kallistuikin hetken päästä taaksepäin ja kaatunut olisi, ellei olisi ollut isoa pehmolelua takana. Niistä suojeluheijasteista sen verran, että nehän testataan tosiaan neuvolassa ja niiden löytyminen tarkoittaa sitä, että esim. istumista voi alkaa harjoittelemaan mutta itse suojeluvaistot tarvii kuitenkin treenausta, eli refleksit ei ole vielä kovin nopeat, jos meinaa kaatua. Eli paljon tukemista tulee ainakin tämä nuorempi tuossa touhussa tarvimaan. Tämä on itselle ihan uutta, kun esikoinen ei tosiaan juurikaan muksahdellut vaikka huomattavasti nuorempana nämä istumistouhut ym. aloitti. Tuolla neuvolaketjussa taisi olla aiemmin jotain juttua näistä heijasteista niin sillä tuli mieleen :).

Ruokaa menee edelleen vähäisenlaisesti alas, hedelmäsosetta saa joskus melkein pilttipurkin menemään ja neljän viljan puuroa menee hedelmäsoseen kanssa kohtalaisesti. Oikea ruoka siis tökkii. Korvikettakin on maisteltu eikä siitä ainakaan mitään oireita tullut mutta enpä ole sitä mitään isoja määriä saanut vielä menemään. Yöt nukutaan kohtalaisesti, edelleen syödään kaksi kertaa yössä mutta päiväruokailua pitäisi kyllä lisätä, että voisi niistä vieroittaa mutta eipä sinne suuhun voi väkisinkään mitään laittaa. Olen ottanut neljännen kiinteän aterian mukaan, jotta edes jotain menisi alaskin. Viidettä on toistaiseksi aika mahdoton saada sovitettua päikkäreiden ym. vuoksi

Eroahdistusta podetaan ainakin meillä, välillä ei ole kuin sylissä hyvä ja nimenomaan mun sylissä. Välillä mies ei kelpaa lainkaan vaan huutaa pää punaisena, ennen kuin pääsee mun syliin vaikka olen antanut heidän kyllä olla kahdestaankin ja mies mielellään hoitaa. Lattialla viihtyy ihan hyvin, jos olen näkösällä ja huomioimassa häntä :)

Parhaimpia juttuja hänen mielestään on nyt esim. repiä oma sukka pois jalasta vaikka kesken syönnin ja hörähtää aina kun se irtoaa. Sen jälkeen lopettaa syöminen ja keskittyä sukan natustamiseen ja nauraa, kun yritän ottaa sukkaa pois. Edelleen kaikki vauhdikkaat jutut on parhaita ja lennätys on suurinta hupia. Ulkona käytiin myös keinumassa vauvakeinussa, sekin oli hauskaa :)
 
Meilläkin on opittu kaikkea yhtäkkiä. Ei enää pysytä selällään ollenkaan ku hoksattiin kääntyminen taas. Mahallaan nostellaan jo pyllyä konttausasentoon ja koitetaan päästä eteenpäin. Kärsivällisyyttäkin on tullu ehkä lisää kun tyttö jaksaa noita juttuja reenailla. :D Varmaan siks ku alko onnistumaan niin löytyy mielenkiintoa.
 
Mä naureskelin partaani ku ekas vauvaneuvolassa th sanoi, kuinka ihmeellist on seurata lapsen kehitystä ja kuinka paljon pieni oppii ekan vuotensa aikana (siis lähinnä silloin vertasin ihmistä muihin eläinlapsiin). Nyt kuitenkin tajuan, et onhan tää ihan mahdottoman hienoa! Varsinkin nyt viimesen kuukauden aikana täällä on tapahtunut ja opittu niin paljon :) hyvä, et ite pysyy perässä.

Ajantajukin tietty jonkin verran hämärtynyt, koska onhan 7 kk pitkä aika :D ja vastahan toi nyytti tuli maailmaan. Eilen just fiilistelin ja katoin ekoja videoita synnäriltä ja kotoota. Oli Karpo vaan niin pieni ja avuton rääpäle :P
 
Mulla meinaa ottaa raskaus voimille. Järkyttäviä huonon olon aaltoja ja väsymyskohtauksia ollut nyt pari päivää. Supistelee myös. Ei kipeästi, mutta kuitenkin. Huhhuuhhh... toivottavasti tää on vain väliaikainen olo eikä kestä koko raskausaikaa.
 
Meillä oli su-ti ihan jatkuvaa kitinää ja väsymystä. Eilenkin poika nukkui lähes koko päivän ja oli hyväntuulinen vasta seiskan aikaan illalla. Meni kuitenkin kasin jälkeen yöunille ja nukkui seiskaan. Ehkä siis joku kasvupyrähdys kun uni maistuu ja suututtaa?

En tiedä, mutta joka tapauksessa nyt poika on puuhaillut omiaan jo puoli tuntia lattialla kitisemättä. Tekee hyvää äipän kipeille hartioille ja muutoinkin raskauden uuvuttamalle keholle & mielelle.
 
Kehitys on kyllä hurjaa, varsinkin 6-7,5kk:n iässä tuntui tapahtuvan tosi paljon ja koko ajan sai ihmetellä uusia opittuja taitoja! :) Ikää pojalla huomenna 8kk ja nyt on tahti aavistuksen rauhoittunut, nyt varmistellaan opittuja taitoja.

Triinalle tsemppiä oloihin! Voisko huonot olot johtua myös tuosta niska-/hartiajumista? Itsellä ainakin tulee päänsärkyä ja sitä myötä huonoa oloa muutenkin sen vuoksi. Onpas teillä nukuttu! Varmaan tosiaan jokin kasvukausi pojalla menossa. :)
 
Tsemppii Triina. Toivottavasti helpottais!

Täälä opittiin eilen ryömimään, vaikkakin tosi ministi pääsi eteenpäin, mutta silti :) Ikää viikon päälle 6kk.

Täälläkin opittu kiukuttelemaan... Ja hampaat ketuttaa. Ja varmaan se kun ei osaa vielä kunnolla mennä eteenpäin. Nooooh, vaiheitavaiheita :wink

Meillä poitsu menee aina nukkumaan jo 19.30-20 ja nukkuu ainakin kuuteen, max. 7.30. Aamulla ei kauaa jaksakkaan, ku pitää jo mennä päikyille. Tuntuu tarttevan unta suht paljon, muuten ei tuu mistään mitään....
 
Siirrettiin eilen patja pois pojan huoneesta, kun ollaan siellä nukuttu, meil ei oo meijän makkarissa pimennysverhoja... Nooooh, empä mä raaskinu mennä omaan makkariin nukkumaan, nukuin pojan huoneen lattialla :D Viideltä siirryin sänkyyn, syötön jälkeen. Pikkasen oli kova ja kylmä yö :D
 
Vastavirrassa, itseasiassa luulen nyt että huono olo johtui juurikin hartioista. Pääsin nimittäin eilen hierojalle ja tänään on ollut todella paljon parempi olo! Hieroja kovasti päivitteli kuinka jumiin mun hartiat ja varsinkin takaraivo ja kallonpohjalihakset olivat menneet. Ilmeisesti sen jonkun ihmeellisen nikamalukon ansiota koko hela hoito.

Iloitsin kitinättömästä aamusta. Leikin jälkeen poika nukahti kahdeksi tunniksi ja heräsi lounaalle. Lounasta syödessä häntä alkoi joku kiukuttamaan eikä syömisestä tullut mitään. Lopulta huusi jo täyttä kurkkua eikä itku loppunut ennen kuin laitoin sänkyyn. Siellä on nyt jutustellut vartin verran ihan tyytyväisenä. Nyt ehkä nukahti, taas. Alan kohta huolestumaan tästä menosta.
 
Triina, saat kyllä kaikki sympatiat! Toivottavasti pian helpottaa. :)

Tyttö heräsi tänään 05:02. Päätin, että se johtui nälästä ja annoin maitoa. Tyttö alkoi siis juttelemaan. Leikin kuollutta ja tyttö nukahti. Ja heräsi ja nukahti ja heräsi. Lopulta seiskalta väänsin itseni ylös. Mikähän tuokin oli?

Liikkumista harjoitellaan. Paikallaan pyöriminen onnistuu jo ja käsillä hiissaa itseään hitaasti joka suuntaan. Tällä hetkellä näköjään järsii tuolin jalkaa. :D Tykkää tosi paljon seistä sohvan selkänojaa vasten ja katsella Marimekon tyynyjä. :) Aivan ihana pikkutyttö jo meillä, ei mikään pikkukirppu enää. :)
 
Takaisin
Top