Isi on töissä ja pieni mies nukkuu, jotenka tähän kai ehtis kirjottelemaankin.
Meillä ollaan nykyään niiiiiin ihania. Toki poitsu on aina ollu ihana, mutta... Varmaan oon nyt lopulta päässy yli siitä väsymyksestä ja jopa pienestä masennuksesta. Lapsi on tyytyväisempi, joten minullakin on enempi voimia. Se on vaan niin ihana kun naureskelee ja juttelee minkä ehtii. Tarttuu hienosti leluihin ja viepi suuhun, sylissä pitäis istua tai seistä. Jotenki on jo niin iso poika! Aina jos kenkuttaa, niin äiti ja isi saa pojan tyytyväiseks laulamalla. Esim. tänä aamuna poika ois halunnu herätä joskus kasilta, ei kelvannu tisu eikä tuti vaan itketti vain. Mutta sitte isi lauloi "Äidin kasvimaalla, raparperin alla..." ja poitsu rauhottui, tissi maittoin ja uni tuli niin, että herättiin kaikki vasta 11 aikaan. Ja nyt iltapäivällä käytiin keskustassa syömässä, siis minä, poika ja muutama monen vuoden aikanen nettituttu. Herra oli niiiiiin hienosti sielläkin, nostin vaunujen selkänojaa puoli-istuvaan asentoon, ja siinä se vaan katteli. Nyt on kyllä vaan kehumista tää kirjotus, mutta oon vaan niin ilonen ja onnellinen pitkästä aikaa. Kun oli niin paljo sitä tyytymättömyyttä, itkua ja kipuja...
Unilelu ois kyllä kiva. Tänään huomasin, että vaunussa nukkuessaan oli vetäny harson kasvojaan vasten. Mutta kun meillä nukutaan päikkärit sisällä mahallaan ja yöllä kapalossa, niin ei siinä oikein sitä unilelua voi vielä pitää. On meillä ostettuna myös tuommonen "eläimenpäärätti" ja sitte lahjaks saatuja nalleja, joista voi sitte valita.
Mulla on jo vähän raskauskuume!! Vielä kuukausi sitte olin sitä mieltä, että en kyllä halua lisää lapsia pitkään aikaan, ja mietin jo sitäki, että jos tää jäis ainooksi. Olin niin väsyny. Nopeesti se aika kultaa muistot, nyt jo kattelen kateellisena kaikkia ihania vauvamasuja. Ja telkkarissa kun näkyy vastasyntyneitä, niin oijoi, voisin haluta semmosen! Onko muilla vielä tämmöstä kuumeilua ilmenny? Ei kyllä varmaan vielä vuoteen ainakaan ois meillä tarkotusta yritellä toista. :)
Meillä ollaan nykyään niiiiiin ihania. Toki poitsu on aina ollu ihana, mutta... Varmaan oon nyt lopulta päässy yli siitä väsymyksestä ja jopa pienestä masennuksesta. Lapsi on tyytyväisempi, joten minullakin on enempi voimia. Se on vaan niin ihana kun naureskelee ja juttelee minkä ehtii. Tarttuu hienosti leluihin ja viepi suuhun, sylissä pitäis istua tai seistä. Jotenki on jo niin iso poika! Aina jos kenkuttaa, niin äiti ja isi saa pojan tyytyväiseks laulamalla. Esim. tänä aamuna poika ois halunnu herätä joskus kasilta, ei kelvannu tisu eikä tuti vaan itketti vain. Mutta sitte isi lauloi "Äidin kasvimaalla, raparperin alla..." ja poitsu rauhottui, tissi maittoin ja uni tuli niin, että herättiin kaikki vasta 11 aikaan. Ja nyt iltapäivällä käytiin keskustassa syömässä, siis minä, poika ja muutama monen vuoden aikanen nettituttu. Herra oli niiiiiin hienosti sielläkin, nostin vaunujen selkänojaa puoli-istuvaan asentoon, ja siinä se vaan katteli. Nyt on kyllä vaan kehumista tää kirjotus, mutta oon vaan niin ilonen ja onnellinen pitkästä aikaa. Kun oli niin paljo sitä tyytymättömyyttä, itkua ja kipuja...
Unilelu ois kyllä kiva. Tänään huomasin, että vaunussa nukkuessaan oli vetäny harson kasvojaan vasten. Mutta kun meillä nukutaan päikkärit sisällä mahallaan ja yöllä kapalossa, niin ei siinä oikein sitä unilelua voi vielä pitää. On meillä ostettuna myös tuommonen "eläimenpäärätti" ja sitte lahjaks saatuja nalleja, joista voi sitte valita.
Mulla on jo vähän raskauskuume!! Vielä kuukausi sitte olin sitä mieltä, että en kyllä halua lisää lapsia pitkään aikaan, ja mietin jo sitäki, että jos tää jäis ainooksi. Olin niin väsyny. Nopeesti se aika kultaa muistot, nyt jo kattelen kateellisena kaikkia ihania vauvamasuja. Ja telkkarissa kun näkyy vastasyntyneitä, niin oijoi, voisin haluta semmosen! Onko muilla vielä tämmöstä kuumeilua ilmenny? Ei kyllä varmaan vielä vuoteen ainakaan ois meillä tarkotusta yritellä toista. :)