Toukokuun tohinat =)

Tsemppia kaikille joilla koitos on juuri nyt ja jotka ovat jo naperon saaneet syliin! Aika kultaa muistot ja on se sen kaiken arvoista. :)

Talla viela odotellaan mika on aivan ok silla LAa ei olla viela saavutettu. Alkuviikosta oli tukala olo ja tiistaina jo ajattelin etta kohta tulee lahto. Nyt on tilanne rauhoittunut ja olo on hyva joten odotellaan. Calm before storm?!? - toivottavasti :)

Se hyva on ollut tassa parantuneessa olossa etta olen saanut kaiki valmistelut tehtya; sanky, turvaistuin ja vaunujen koppa kaikki pedattu ja varusteltu, sairaalakassit vimpan paalle (taalla siis kaikki tarpeelliset tavarat pitaa vieda sairaalaan), "lahjalista" rakennettu, kampaajalla kayty ja esikoiselle on ruokaa valmiina sairaalassa olon ajaksi silla miehiinhan ei ikina voi 100% luottaa naissa asioissa :wink

Ai juu viela pitaa keittaa pullot ja tutit yms ihan varmuuden vuoksi. Tarviipa ryhtya siihen seuraavaksi kun virtaa riittaa viela talle paivalle :) Jospa taa touhuaminen tois jotain actionia vauvankin suuntaan!
 
Onpas taalla kuollutta.. Viimeksi synnytin alkukuusta niin en huomannut etta foorumi hiljenee loppua kohti mutta niinhan se automaattisesti menee kun synnyttaneille tulee uusi prioriteetti :)

Kuitenkin kun katselee tuota odottajien listaa niin kylla meita odottajia viela pitais olla aikas monta. Maa niellyt kaikki?
 
Juu kyllä on tämä paikka aika paljon hiljentynyt. Itsekkin toivon jo kovasti että saisin jo keskittyä pikkuisen hoitoon mutta yhtenä täällä edelleen mennään. Olen kovasti yrittänyt touhuilla ja käydä kävelemässä, mutta tämä pieni ihminen nauttii olostansa vielä masussa eikä ole suurempia merkkejä näyttänyt ulos tulon suhteen. Esikoinen on minun äidilläni tällä hetkellä hoidossa koska oikeasti voimani eivät enää riitä koko päivän touhuamiseen ja parempi se esikoisenkin kannalta on, että hän on sellaisen luona joka jaksaa touhuta koko päivän. Ei ole kuulemma mummulassa yhtään riskannut minkään asian suhteen kun taas kotona tuntui olevan kaikki aina huonosti kun äiti alkoi olemaan väsynyt. Tunnen itseni sen verran hyvin että tiedän jaksavani taas paljon paremmin arkea kun vauva on saatu tähän maailmaan.

Kuinkas muut yhtenä olevat jakselee? :)
Ja kuinka on lähtenyt arki käyntiin niillä jotka ovat lapsen saaneet? :)
 
Täällä on vauva arki lähtenyt hyvin käyntiin:) prinsessa syö vaa ja nukkuu:) esikoisesta kyllä näkee muutoksen että on pikkusisko syntynyt:) kiukkuaa enemmän:) osittain uhma ikääkin kun jo 2v 6kk:)
Tuntuu välillä että onko meillä vauvaa kun neiti vaan nukkuu:) mutta on tämä ihanaa:Heartred
 
Täälläkin hienosti vauva arki lähtenyt rullaamaan. Meidän poika on kyllä todella paljon hereillä, siihen nähden että on 6 päivää vanha. Kattelee vaan suurilla ihanilla silmillään maailmaa. Yöt menee noin kahden tunnin välein syömään. Isä on joutunut sohvalle jo nukkumaan, poika ja äiti leveilee niin paljon, että ei sänkyyn mahdu ja omassa sängyssä vauva ei oikein vielä viihdy. Kyllä äiti ja isi kerkeää sitten nukkumaan yhdessä, onhan tässä koko elämä aikaa.
Päivät ovat huomattavasti täyteläisimpiä kuin muutama viikko sitten :)
Hih oli ihanaa käydä koko perhe kaupassa eilen, kyllä huomas, että ollaan ensikertalaisia :DD
 
Alkuhankaluuksien jälkeen meidän pikkujäbästä on tullut oikein helppo ja mallikelpoinen vauveli :) Ensin ei tajuttu, eikä kätilötkään laitoksella tajunneet, että tämä vaan syö niin käsittämättömän paljon, joten kiukkua ja valvottamista piisas, sitten keksittiin tissitys ensin, ja pieni korvikelisä siihen päälle :) Heti alkuunsa ois maitoa pitänyt olla 30ml kerraksi, seuraavana päivänä 40ml, nyt menee keskimäärin 60, välillä 90 :D Onneksi tissitkin alkaa nyt toimimaan kuten pitää, ja saan sen 90ml kertapumppauksella kasaan niitä hetkiä varten, kun en ehdi tissiä meidän hätähousulle juoksuttaa sillä tulenpalavalla sekunnilla :D
 
Ihana lukea teidän vauva-arjestanne ja toivoa täällä että pian alkaisi omakin :)

Rigsu meillä kanssa esikoinen söi hirmusia määriä ja neuvolan tätikin mietti jo että onko se ihan normaalia. Välillä itsekkin kauhistelin kun esikoinen söi parin viikon ikäisenä melkein samoja määriä kun serkkuni lapsi joka oli kaksi kuukautta vanhempi :D
 
Mä olin jo monta kuukautta sitten sitä mieltä, että tää vauva syntyy vasta kesäkuussa ja olin asennoitunut siis siihen, että varmasti tulee myöhässä ja mitä sitten. Anoppikin kehui, että oon ollu niin hirveen rauhallinen koko ajan. Nyt kun on lasketusta ajasta mennyt jo kolme päivää, niin oon ihan hermona ja kärsimättömänän että miksei se jo tuu. :D Varsinkin hermostuttaa se, kun minkäänlaisia ulostulon merkkejä ei ole vielä ollut.
 
tuolla odottajien sivuilla mietittiin alustavasti että haluuko toukokuussa synnyttäneet tapailla vaik loppu viikosta? :cool05
 
Täällä ollaan piakkoin lähdössä käymään synnytysvastaanotolla, kun mies soitti sinne aamulla vihaisen puhelun nuista minun kivuistani ja siitä kuinka meidän oma neuvolantäti tuumasi kaikkeen vain että en osaa kyllä tuohon vastata kun ei ole aikaisemmin tuollaista kysytty (juuri valmistunut)! Viikkojahan on ny 40+4, mutta pelkäämpä, että vielä kotia laittavat oottelemaan.
 
Toi on kyl raivostuttavaa tommonen työtapa. Jos ei tiedä, niin sit selvitetään, piste! Pätee kyllä ihan alaan ku alaan. Asiakaan/potilaan ei itse kuulu tommosia alkaa selvittelemään, kuuluu asiakaspalveluun. Mutta ymmärrän täysin teidän raivon/ärsytyksen tossa asiassa, varsinkin vielä rskaana ollessa ku hormonit hyrrää jo tossa vaiheessa tuhatta ja sataa (niinkuin ainakin mulla teki mutta nyt luojan kiitos helpottanu). Tsemppiä!
 
Takaisin
Top