Toteutuiko toiveesi synnytyksen suhteen?

[Vargynja]

Meillä kaikilla on varmaan jotain toiveita ja odotuksia ennen synnytystä. Osa kirjaa ainakin osan toiveista synnytystoivelistaan. Mutta miten lopulta kävi? Toteutuiko toiveet?

Kun menin synnyttämään esikoista, en osannut hirveästi toivoa mitään. Sairaalassa sain tietää vauvan olevan perätilassa ja silloin minun piti miettiä, haluanko yrittää synnyttää alateitse vai mennä suoraan sektioon. Siinä kohtaa toivoin alatiesynnytystä. Toive ei toteutunut vauvan sykkeiden laskun takia.

Kuopusta synnyttämään mennessä toivoin alatiesynnytystä, jotain muuta asentoa kuin puoli-istuvaa/selällään ja avautumisvaiheeseen ammetta. Muut toiveet paitsi amme toteutuivat.

 

[Bella Swan]

Toivoin suunnitellut sektiot ja ne myöskin sain!

 

[Rouva V.]

Mä toivoin esikoisen kohdalla että kivunlievitystä kun sitä pyydän ja sain sitä. Ei ollut kummempia toiveita koska ei tiennyt kuinka synnytys etenee tai miten esim kipua kestää
Kakkosen kohdalla oli sama juttu, se vaan meinasi olla hilkulla ettei olis kerenny enää antaa mitään koska avautuminen oli rivakampaa ku ekan kohdalla.
Kuopuksen kohdalla toivoin mahdollisimman lääkkeetöntä synnytystä ja tätä toivetta kuunneltiin. Kätilöt tsemppasi paljon ja valoi uskoa epätoivoisina hetkinä joten kuopuksen synnytyksessä käytin vain ilokaasua.

 

[MinnaM]

Esikoista menin mestarin elkein synnyttämään "luomuna", mutta kipu yllätti ihan totaalisesti, joten kokeilin kaiken mahdollisen kivunlievityksen.

Keskimmäisestä halusin saada epiduraalin, koska oli ollut esikoisen synnytyksessä ainut mikä vei kivun pois. Synnytys eteni kuitenkin nopeasti ja ehdittiin olla alle tunti sairaalassa niin en ehtinyt saada sitä.

Kolmannen kanssa toivoin synnytystä ilman kivunlievitystä (koska olinhan jo selviytynyt yhdestä) ja vesisynnytystä. Kivut ja synnytyksen kesto kuitenkin yllättivät. Viihdyin ammeessa avautumisvaiheessa tosi pitkään, mutta sitten vaan voimat loppui ja pyysin epiduraalin. Epiduraali ei kuitenkaan tällä kertaa toiminut niin kuin ajattelin vaan supistukset laantui ja synnytys pitkittyi yms. Todennäköisesti synnytys ois siis edennyt edes hieman nopeampaa ilman epiduraalia ja oisin saanut toivomani vesisynnytyksen.

Kaikki synnytykset ovat siis menneet erilailla kuin oon toivonut ja ajatellut etukäteen. Mutta kaikkinensa kätilöt tsempanneet tosi hyvin ja aina on kuunnelleet ja toteuttaneet toiveita kunnioittavasti, vaikka se alkuperäinen toive oiskin synnytyksen edetessä muuttunut joksikin toiseksi.

 

[Foreverfever]

Suurimmat toiveet jotka oli omassa mielessä on toteutunut, toiveina ollut alatiesynnytys ja äiti sekä vauva ilman suurempia vaurioita.
En ole sen kummemmin synnytyksen kulkuun liittyviä toiveita koskaan esittänyt tai ylös kirjannut kun menty aina niin tilanteen mukaan. Aina ei ole niin tehokasta kivun lievitystä enää ehtinyt saada kuin olisi halunnut ja ekassa taas otin enemmän kuin olin alunperin ajatellut

 

[Evergreen]

Esikoista synnyttäessä en oikein osannut valmistautua synnytykseen. Toiveenani oli ainoastaan, että minulle kerrotaan mahdollisuuksien mukaan mitä tapahtuu ja miksi. Kivunlievityksenä toivoin epiduraalia ja sen sain.

Toisessa synnytyksessä toivoin kivunlievitykseksi ammetta ja epiduraalia. Koska synnytys oli edennyt aika pitkälle tullessani sairaalaan, sainkin ammeen sijaan kokeilla tens-laitetta, joka oli ihan ok sekin. Ehdin myös saada epiduraalin ja muutkin toiveeni (ei välilihan leikkausta, ei ilokaasua ja napanuora saa sykkiä rauhassa) toteutuivat. Minulla ei siis ole mitään valittamista synnytyksistäni.

Kummankin kohdalla olen myös toivonut pystyväni synnyttämään alateitse mahdollisuuksien mukaan, ja kummallakin kerralla sekin on onnistunut.

 

[Onda]

Esikoisessa olin vajaan viikon käynnistyksessä (piti käynnistää hepatogestoosin takia, niin lähtö aika epäkypsästä, siksi kesti) niin ehdin kyllä saada kokeilla kaikkea mitä halusin! Ainut mitä olin etukäteen ajatellut kaipaavani oli musiikki ja lopulta en sietänyt synnytyssalissa sitä lainkaan - en musiikkia enkä kirkkaita valoja. Halusin vaan olla jumppapallolla suihkussa niin kauan kuin pystyin ja sit epiduraalin jälkeen torkkua aina kun pystyin.

Tokasta jo nyt toivon, että jälleen voidaan mennä niin fiiliksen mukaan kuin mahdollista

 

[Candice]

Ekassa ei täysin toteutunut, kun en päässyt piuhojen takia ammeeseen (käynnistys), enkä liikkeelle, epiäkään en olis halunnu, mut olin kivusta ja pitkästä synnytyksestä jo niin poikki, että se kyllä kannatti ottaa. Tosi hienosti kätilöt kuitenkin kuunteli mun toiveita, en kokenut painostusta mihinkään ja kaikki minkä pystyi toteuttamaan, toteutettiin. Lapsikin syntyi alakautta, mitä sektiopelkoisena kovasti toivoin.

Toinen meni täysin niinku olin toivonut ja salaa suunnitellut, mistä olen erittäin kiitollinen. Jopa himoitsemani moccha frappen sain. Frappen lisäksi toivoin spontaanisti alkavaa, omillaan etenevää alatiesynnytystä, ilokaasua ja ammetta. Ei mitään ihan mahdottomia siis.