Toteutuiko synnytystoiveesi?

[Vargynja]

Myönnetään otsikko on hieman mustavalkoinen. Varmasti monella on osa toteutunut ja osa ei. Mutta kuinka hyvin sinä koet synnytystä koskevien toiveidesi toteutuneen? Teitkö ylipäätään ennen synnytystä synnytystoivelistaa tms.?

Olen kaksi lasta synnyttänyt TYKSissä ja ainakin heidän aikaan täällä täytettiin verkossa synnytystoivelomake.

En muista mitä esikoisesta toivoin, mutta ei synnytys ainakaan toiveiden mukaan mennyt. Tosin se ei ole kätilöiden syytä. Lapsi oli perätilassa ja päädyttiin sydänäänten vuoksi sektioon kesken ponnistusvaiheen.

Kuopuksen synnytystoiveissa oli ainakin ponnistusasennosta (ei selällään/puoli-istuvassa) ja kivun hoidosta (ensin lääkkeettömiä ja miedompia eikä ensimmäiseksi tuputeta epiduraalia. Esikoista synnytäessä se laitettiin ehkä turhan herkästi.) Nämä toiveet toteutui ja synnytyskokemus oli korjaava esikoisen sektion jälkeen.

 

[Taateli88]

Itselläni ei juurikaan ollut toiveita muuta kuin riittävä kivunhoito, mutta portaittain eteneminen tarpeen mukaan ja meidän pitäminen ajantasalla. Toki mielessäni toivoin nopeaa synnytystä, ettei tarvitse päiviä kivuissa kärvistellä, mutta tätä on vähän hankala toiveeksi kirjata, kun synnytys etenee miten etenee omaa tahtiaan.

Ja toiveet kyllä toteutui. Kivunhoidossa päädyttiin epiduraaliin asti, mutta se ei itselleni ollut mikään pettymys vaan koen positiivisena, että oloa pystyttiin helpottamaan. Meille sattui ihan mahtava loppuvaiheen kätilöopiskelija, joka hoiti meitä lähes koko synnärillä olon ajan (ohjaajineen tietysti) ja meidän vauva oli se viimeinen syntymä jonka tarvitsi valmistuakseen. Myös toive nopeasta synnytyksestäkin toteutui. Synnytys käynnistettiin radin vuoksi, lopullinen kesto oli alle 9h ja 11min ponnistuvaihe. Olen erittäin tyytyväinen kokemukseen, tuntui että meni juuri niin kuin halusin ja toivoin, vaikkei etukäteen hirveästi osannut toivoa ja odottaa mitään.

 

[syllogismi]

Ensisynnyttäjänä kaksosten kanssa liikkeellä kun oli, ainoa ns. oikea toive oli ettei kummankaan osalta jouduttaisi sektioon. Tämä toteutui ja synnytys oli muutenkin kyllä niin ihmeellisen sutjakka ja ongelmaton että melkein puolitoista vuotta myöhemmin edelleen ihmettelen, miten just mulle sattuikin tällainen onni kohdalle. Kivunhoito toimi hyvin ja ehkä kaikkein jännin paikka oli, kun ekan synnyttyä ei toisen sydänääniä meinattu mahan päältä löytää, kunnes todettiin että ei varmaan löydykään kun on jo hänkin syntymässä.

Haaveilen vielä kolmannesta lapsesta ja eniten mietityttää oikeasti se, että mitä jos synnytys ei menekään ihan niin smoothisti kuin ekojen kanssa.

 

[pilvikirsikka]

Kahdesta nuorimmasta on toteutunut täydellisesti! ei muistakaan enää jälkeenpäin ole pahaa sanottavaa, mutta nämä kaksi viimeisintä synnytystä olleet aivan ihmeellisiä

 

[Kyfi7]

Ei ollut mitään toiveita mut ihan hyvin meni.

 

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Ei täysin toteutunut, mutta se ei kyllä jäänyt yhtään harmittamaan kun lapsi kuitenkin terveenä ja elävänä syliin saatiin

Ammetta en ehtinyt kokeilemaan, mutta ennakkoon oli tiedossa ettei se riskisynnytyksessä (perätila ja radi) välttämättä olisi mahdollista. Lääkkeellistä kivunlievitystä ei tuputettu ennen kuin itse sitä pyysin - ilokaasu ei riittänyt loppuun asti, mutta aloin haikailemaan epiduraalia sen verran myöhään ettei ennen ponnistusvaihetta ehditty. Toisaalta sitten synnytys oli jo niin pitkällä (ja ajantaju kadonnut), ettei sietämättömän kovissa kivuissa tarvinnut olla pitkään.