tosi pahaa pahoinvointia?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja katra
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
katra

katra

Oman äänensä löytänyt
Sellasta vain että onko täällä moni kärsiny tosi pahasta pahoinvoinnista. Netistä katsastin ja sen mukaan 1% kärsii siitä pahimmasta. Ja minun tuurilla ainakin se yksi onnellinen voittaja on täällä päässä.

Onko mitään vinkkejä miten saisi edes vähän hillittyä tätä. Kaikki tulee saman tein pihalle mitä suuhun laitat. Alkuviikosta oli kroppa jo niin kuiva et jalat alko kramppaileen. Paino putos reilussa viikossa 5 kiloa. Eilen onneksi makasin 3 tuntia tiputuksessa et saatiin vähän nestettä kroppaan. Ja onko mitään toivoa et koska tämä loppus nyt on kasassa 9+1.
 
moikka!

mulla oli ihan kamala pahoinvointi alkuun, mikään ei kanssa oikein pysynyt sisällä (joten ei sit tehnyt edes mieli koittaa syödä pahemmin, kun ulos ne tulee kuitenkin).

yks mikä pikkuisen helpotti oloa (ja sai samalla vähän nesteitä pysymään sisällä) oli imeskellä jääpaloja! itse tein niitä ihan vaan vedestä, mutta pari kaveria on tehnyt niitä myös mehusta ym. minun ei kuitenkaan tehnyt mieli muita kuin ihan noita perinteisiä jääpaloja. isot jääpalat moukaroisin pienemmäksi silpuksi, oli helpompaa imeskeltävää eikä suu jäätynyt niin pahasti. :)

toinen keino mitä käytin, oli se, että join ennen syömistä lasin vettä, jonka sitten saman tien oksensin ulos. olo helpottui vähän, ja mieluummin oksentelin sitä vettä kuin muuta juotavaa syötävää. heti oksentamisen perään koitin sitten syödä/juoda jotain, hyvällä tuurilla jotain pysyi sitten jopa sisällä.

tsemppiä pahoinvoinnin kanssa kamppailuun! ei ole mitään herkkua se... [&:] täällä meillä päin osa lääkäreistä suostuisi vissiin antamaan jonkun lääkityksenkin pahoinvointiin. tosin se minua hoitanut ei sitä suostunut antamaan. [:@] mutta kannattaa kysellä, jos ei parannusta olossa tapahdu!
 
Miepäs testaan nuita seuraavaksi. Nyt on jo vähän virkeämpi olo sen tiputuken jälkeen. Mut ei taida montaa päivää pötkiä litralla.. Ei ne ainakaan vielä ollu innokkaita mullekkaan mitään lääkityksiä käyttään ja toki itekki mielummin yritän jotenki pärjätä ilman. Mut tuskin se masuasukillekkaan on hyvästä jos ei mitään ruokaa saa pysyyn sisällä... Mut tää lähtee nyt testaan ekana ton vesilasioksennus kikan [:)]
 
Saattaa olla käytetty ja tyhmä vinkki,mutta ootteko kokeillu pahoinvointirannekkeita?
Niitä saa apteekista, laitetaan tohon ranteeseen ja ne painaa jotain akupisteitä siinä.
Mulla ainakin helppas[;)]
 
Tällä hetkellä mennään rv 32+2 ja pahoinvointia on vielä silloon tällöön mutta Luojan kiitos oksennella tarvitsee enää aniharvoin. Mutta tuota oikein oikein pahaa pahoinvointia, jolloon mikään ei pysynyt sisällä ja paino romahti entisestään kesti muistaakseni oisko viikoille 20-22. Ja todellakin yhtä tuskaa oli kun mikään ei ainakaan mulle tepsinyt ja KAIKKI mitä pisti suuhun tuli automaattisesti ulos. Ranneketta en koskaan kokeillut kun vasta näin jälkehenpäin sain tietää siitä. Tsemppiä kaikille erittään pahoinvoiville! 
 
mulla ei nuo rannekkeet auttaneet... tai no muutaman hetken saattoi olla "vähän parempi" olo, mutta sen jälkeen tulikin sit kahta kauheampi olo! [&:] lisäksi sain niiden kanssa käsiin komeat/kipeät mustelmat, en tiedä miten siinä onnitsuni... eli ei ainakaan täällä ollut niistä hyötyä.

mulla on nyt viikkoja 37+5, ja viimisen kuukauden oon saanut taas oksennella. [8|]siis enemmän, on tuossa pitkin raksautta aina välillä tullut oksenneltua, mutta ei niin "säännöllisesti" kuin "alussa".  onneksi nyt ei oo ollut "ihan niin paha olo". melkeimpä on se riittänyt, että aamulla ennen aamupalaa on juonut lasin vettä, jonka on sitten oksentanut sappinesteiden kanssa ulos... no, onneksi ei oo enää paljoa jäljellä!  edellisestä lapsesta pahoinvointi loppui kuin seinään, kun sai synnytettyä. [:D]
 
Hei
Yksi kaveri oli toooosi huonona (se on jopa diagnisoitu sairaus, en nyt vaan muista nimeä), ja silloin tuli kokeiltua merisairauspillereitä - ja ne autto, ainakin vähän.

Tsemppiä, ja parempia vointeja toivottaen,

Jenni74
 
Mulla oli kans tosi pahat pahoinvoinnit kramppeineen sun muineen, loppui muistaakseni viikolla 20 jotain... :(
Primperan lääkkeet auttoivat parhaiten, lisäksi kramppien aikaan söin suolakurkkua ja sokerimehua, joita neuvolasta
suositeltiin...
 
Ei auttanu tuo vesilasi ennen syöntiä. Pitää hommata tuo ranneke. Eilen oli kuiten sen verran edistystä että pysy jopa ihan vähän kalakeittoa päivällä sisällä, jei! josko se pikkuhiljaa alkais helpottaan. Toivottavasti ei kestä sinne 20 viikkoon tai jopa pidemmälle APUA! Nyt jo alkaa hajoilemaan pään sisällä ku ei enää jaksa oksentaa. Tuntuu et kaikki ruoka jäis tohon pikkasen tissien alapuolelle jumiin vähäksi aikaa ja sit lentää ulos... noh ei auta, pitää tilata hellun matkassa se ranneke pidetään kaikki sormet ja varpaat pystyssä et toimis.
 
Kiitos rannekevinkistä, hieman helpotti oloa, ei ihan koko elämä pyöri ton wc-pöntön ympärillä enää, kiitos ja kummarrus!
 
Heips katra! Mukavaa että pahoinvointi on vähän helpottanut.

Ajattelin kuitenkin jakaa omankin kokemukseni raskausajaltani. Mulla oli kokopäiväistä pahoinvointia (todella pahaa, mikään, siis EI MIKÄÄN pysynyt sisällä, ei edes VESI) viikolle 30 asti. Aina vaan sanottiin että syö mitä vaan kunhan saat syötyä. No mitäs siinä sitten syömään kun heti täytyy mennä oksentamaan!!?

No, se alkoi sitten vihdoin loppumetreillä helpottamaan, ja rupesi mehujäät ja vesi pysymään sisällä. Sen jälkeen melkeimpä joka päivä oli jo paljon parempi olo. Ja minun raskauteni jatkui aina viikolle 42+4..huhheijaa :)
 
Mulla rupeaa pikkuhiljaa jo olemaan takanapäin, mutta edelleenkin aamuisin pitää olla varovainen, ettei tee mitään, mikä voi oksennusta laukaista. Nyt siis 20+5.

Mullekin yks terkkari suositteli tuota akupainantaa, mutta itelle siitä ei ollut mitään apua. Olis ehkä kannattanu kokeilla tuota ranneketta. Se mikä mulla auttoi oli kylmä vesi. Kulauskin toimi eikä tarvinnut posliinia halailla hirveän usein, vaikka kokopäiväistä pahaa oloa kestikin aina viikon 17 tienoille. Ja mulla ainakin stressi laukaisee tuon pahan olon tunteen...mutta mitenkäs vältät...
 
Mulla alkoi pahoinvointi viikolla 6 ja kesti 5kk:lle asti :( se oli ihan järjetöntä,olin vuoteen oma 5kk:lle asti,oksentelin kokoajan,ei mitään tuntien päästä vaan jatkuvasti,olin laiha kuin tikku vaikka raskaana..mies toimi oksennuskuskina kokoajan..ei pysyny sisällä mikään,ei niinkun yhtikäs mikään.Mieskin kun alko syömään oksensin jo siitä.

Nyt vauveli on 6kk ja imetän..uutta raskautta halutaan pian alkavan ellen jo nyt ole raskaana,kuukautisia ootellessa :D pelkään kuinka käy jos tässäkin raskaudesas tulee sama pahoinvointi nii kuinka vauvan käy.. imetys yms.. :( voiko toinen raskaus olla ettei tule jos ekassa on ollu.?
 
Mullakin oli AIVAN JÄRKYTTÄVÄÄ pahoinvointia johonkin viikolle 20 asti, minkä jälkeen on ollut helpompi olla. Muistan tuosta ajasta vaan sen, et makasin vuodepotilaana ja vessaan raahautuminen oli suuren suuri saavutus. Mies täälläkin toimi oksennuskuskina ja muutenkin joutui kaiken hoitamaan. Mä vaan itkin ja oksensin. Olin aivan täysin loppu niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Nyt oon viikolla 36 ja muutaman viikon olen ensimmäistä kertaa OIKEASTI pystynyt nauttimaan raskaudestani. Vieläkin yököttää välillä ja on kaikkia muita "ihania" vaivoja, mutta koska mikään ei ole mitään verrattuna tuohon alkuajan pahoinvointiin, niin olo on kerrassaan loistava! :)
Tää on mun ensimmäinen raskauteni, enkä olisi ikinä arvannut, että näin luonnollisesta asiasta voi tulla niin kokonaisvaltaisen kipeäksi. Tiedän, ettei mahdolliset tulevat raskaudet välttämättä ole yhtä vaikeita, niin silti pelottaisi alkaa yrittää uutta raskautta.. Eihän se vielä ole edes ajankohtainne, kun tää ensimmäinenkään ei ole syntynyt, mutta kaikenlaista tulee mietittyä.. :)
Tuhannesti tsemppejä kaikille kamalasta pahoinvoinnistä kärsiville!!! Ei paljoa lohduta, mutta mulle ei auttanut MIKÄÄN. Kaikki neuvot tuntui musta vaan naurettavilta ja tulin vaan kiukkuiseksi, kun niitä neuvoja kuuntelin, kun kaikkea kokeilin eikä mistään ollu hyötyä. Vyöhyketerapian jälkeen saatoin pystyä syömään jotain, mutta sekin alkoi sitten etomaan jälkeenpäin ja tuli ulos.
 

Minulla oksentelua on jatkunut viikosta 6 alkaen . Nyt mennään jo viikkoa 37, joten joskus tuntuu ettei oikein jaksaisi. Rasittavinta on kuulla, että kyllä se loppuu ihan pian ja pääset nauttimaan raskaudesta.

 
Minulla nyt 3 lapsi tulossa, rv 7+5..olo on ollu jälleen mitä kamalin. Vessanpönttöä halailen jatkuvasti. Myös kaksi muuta raskautta olleet kamalia tuon alku oksentelun takia.Toisesta muksusta olin tiputuksessa pariin otteeseen ja se helpotti aina hetkeksi. Nyt en vielä ole tiputukseen joutunut, lääkäri jo kyllä kyseli että oonkos sen kuntoinen että tiputukseen pitäisi mennä.
Eilen ostin sitten apteekista ripulinhoitoon tarkoitettua osmosalia, jossa on suolat ja sokerit. Ja kappas tämä helpotti oikeasti oloa, vaikkei se litku itessään mitään hyvää olekkaan.Sen voimalla olen saanut sitten vähän jopa syötyäkin, eikä kaikki ole tullut ulos! Sitä en osaa sanoa, että minkä verran sitä saa juoda, mutta vältänpä sillä ainakin tiputukseen joutumisen kun saa oikeat aineet elimistöön.

Tsemppiä kaikille jotka kärsivät pahoinvoinnista!!
 
Toinen raskaus meneillään, nyt viikkoja 11+5. Huomasin täysin vahingossa että kun viikon lomareissun aikana jätin (unohtui kotiin) raskausvitamiinit pois, hävisi myös pahoinvointi. Tuon reissun jälkeen tein testejä, otin 1 vitamiinin illalla, aamulla oksensin. Jos otin sen aamulla, oksensin illalla. Jätin ottamatta, ei oksentamista seuraavana päivänä.

Kerroin tuosta neuvolätädille ja ei uskonut, jankkasi vain kirjaoppineena että vitamiineja pitää syödä raskauden aikana ja mieluiten niin että 1 aamulla, 1 illalla jotta vitamiinitaso pysyy tasaisena. Mutta jos vaihtoehtona on 24/7 oksentaminen ja ellotus ja ei pysty syömään muuta kuin roskaruokaa niin mieluummin jätän vitamiinit pois ja keskityn siihen että syön terveellisesti ja ruoka oikeasti maittaa.  Kalkki ja D vitamiinit otan erikseen, niitä olen syönyt jo ennen raskautta ilman huonoa oloa.

Ensimmäisessä raskaudessa 6 vuotta sitten pahoinvointi oli siedettävää, mutta silloin en syönyt näitä Multivitan Raskausvitamiineja vaan jotain muuta (jota en enää muista).
 
Voi harmi että näin monella täällä on se kamala kamala pahoinvointi emoticon

Saman kokeneena ei voi muuta kuin toivottaa tsemppiä teille kaikille!

Mullekin hoettiin koko raskausaika, että kyllä se siitä helpottaa.. Ja parhaimpia oli ne, jotka käskivät "nauttimaan raskaudesta, kun raskaus kestää kuitenkin niin vähän aikaa". Niin. Makaan 9kk sängyssä sairaslomalla ja oksennan. Nauti? Just. emoticon Onneksi oma äitini on kokenut saman, joten häneltä herui sympatiaa :)

Tsemppiä tsemppiä tsemppiä siis teille! (Synnytyksen jälkeen viimeistään helpottaa!) emoticon
 
Täällä kans yks jolla oli aivan tajuttoman kauhea pahoinvointi läpi koko alkuraskauden. Alkoi viikolla 6 ja päättyi viikolla 16. En pystynyt syömään tai juomaan yhtään mitään ilman, että tuli ylös samantien. Pahinta oli, että jouduin jäämään töistäkin pois, kun olo oli niin heikko, etten oikeasti pystyssä pysynyt. 

Hieman nestettä sain imeskelemällä jääkuutioita ja mehujäätä pienissä erissä. Joskus inkiväärijuoma (kuumaan veteen tuoretta raastettua inkivääriä, tuoretta sitruunamehua ja hunajaa) saattoi pysyä hyvin sisässä ja teki olon aika mukavaksi. 

Tuoreita hedelmiä, kuten satsumas, greippi, viinirypäleet jääkylminä meni silloin tällöin ihan hyvin.

Mua otti päähän tosi paljon kun kaikki ympärillä toitotti, että kyllä se pahoinvointi menee ohi sitten 2/3 saavuttaessa. Itselläni pahoinvointi kuitenkin paheni rajusti viikon 13 - 16 välissä!! Kokeilin siinä vaiheessa Postafenia, mutta aika heikoin tuloksin. Oloni oli niin kamala, että toivoin jo koko raskauden päättyvän.

Nyt olen saanut kolmisen viikkoa nauttia hyvästä olosta. Koska kuitenkin tuo alkuvaihe oli niin rankka olemme mieheni kanssa päättäneet, että tämä lapsi jää meidän ainoaksi. En enää koskaan laittaisi itseäni kärsimään kuten kärsin noiden viikkojen aikana. Lapsiahan saa muutenkin kuin itse tähän maailmaan niitä saattamalla.

Toivottavasti te kaikki joilla on pahoinvointia ette lannistu, vaan jaksatte taistella ja pyytää oikeasti apua terveydenhuollolta mikäli olo menee todella surkeaksi. Siinä vaiheessa kun nesteetkään eivät pysy sisällä olisi hyvä asiasta puhua neuvolatädin kanssa. Usein terveyskeskuksesta saa myös nopeasti ajan lääkärille kun kertoo olevansa raskaana ja kärsivänsä voimakkaasta pahoinvoinnista.

*Voimahaleja*

 
Jaspis: Mulla on vähän samoja ajatuksia. Tai siis, koska pahoinvointi oli niin rajua ja kesti koko raskauden, niin toisesta lapsesta ei uskalla haaveilla vielä piiiitkään aikaan.. Olin sairaslomalla sitten lähes koko raskauden, ja koska oli opiskelija, en saanut sairaspäivärahaa vaan opintotukia oli pakko nostaa että jotenkin pärjättäisiin. Pyllystä, mutta onneksi tuo käytäntö muuttui (viime vuonnakohan se oli ?).

Harmittaa tosi paljon tuo pahoinvointi, koska en tiedä kuinka monta kertaa sitä jaksaa, ja uskaltaako sitä koskaan enää yrittääkään. Haaveena on aina ollut kolme tai neljä lasta. (Ja sitten on tää perhanan kroonistunut vauvakuume emoticon )

Jos jollain on kokemusta pahoinvointilääkkeistä, niin kertokaa, kiinnostaa hirveästi! Mulle neuvolatädit pelotteli lääkkeistä niin hirveästi, että en uskaltanut lääkärissä kysyäkkään koko aiheesta - ei sillä että olisivat edes ehdottaneet pahoinvointilääkkeitä, määräsivät vaan saikkua pariksi päiväksi eteenpäin.. :S
 
Takaisin
Top