-starling-
Silmät suurina ihmettelijä
Hei,
ollaan kolmekymppinen naispari ja olemme yrittäneet saada jälkikasvua taloon nyt vuoden verran, tai siis hoidot aloitettiin vuosi sitten. Lapsi olisi kummallekin ensimmäinen. Hoidot eivät ole menneet ihan toivotusti, ja purkautuminen tulee tässä:
Mulle on tehty yksityisellä klinikalla kuusi inseminaatiota, jokaisen jälkeen on tullut jonkinlaisia raskausoireita noin dpo 6 alkaen. Dpo 10–14 tienoilla, vähän kierrosta riippuen, olen saanut haaleita haamuja r-testiin. Haamujen jälkeen testit muuttuvat negaksi, ja sitten alkavat normaalia runsaammat ja kivuliaammat kuukautiset. Ja niin, jos joku nyt kokee tarvetta kommentoida että "mitäs testaat niin aikaisessa vaiheessa", niin oon tehnyt testin siinä vaiheessa kun oireet alkaa haitata työntekoa ja mieleen hiipii ahdistus, että kuvittelenko mä vaan.
Yrityskierrot ja käytössä olevat tukihoidot ovat menneet suurin piirtein näin:
Kierto 1: luomukierto
Kierto 2: luomukierto, jossa tapahtui ilmeisesti kaksi LH-huippua; menin ovisplussan jälkeen inseminaatioon, mutta eihän siellä mitään näkynyt (tehtiin sitten turha inssi). Toinen ovisplussa ja paremmin ajoitettu inssi viikon päästä. Päätettiin ottaa tukilääkkeeksi Femar, ettei sama toistu. Oikean annostuksen säätäminen kesti useamman kuukauden, koska mun keho reagoi lääkkeisiin aika rajusti; yleinen(?) aloitusannos tuotti viisi kypsää follia.
Kierrot 3 ja 4: Femar, Pregnyl
Kierto 5: Femar, lugesteron
Kierto 6: Femar, lugesteron, aspiriini
Kohdun limakalvo on ollut inseminaatioultrassa aina hyvän paksuinen. Aukiolotutkimus on tehty, ja kaikki näytti täysin normaalilta. Luovuttajaa on vaihdettu matkan varrella kerran. Kierrot ovat pitkähköjä ja epäsäännöllisen mittaisia (32-40 päivää josta luteaalivaihe 16 päivää), mutta muilta osin lääkäri on aina sanonut, että kaikki vaikuttaisi olevan hyvin ja "oppikirjan mukaisesti". Varsinaiseen ongelmaan lääkärillä ei ole ollut oikein mitään sanottavaa, ikävä kyllä. Syön foolihappoa ja E-vitamiinia, en juo alkoholia, en tupakoi, olen normaalipainoinen, mitä muita näitä perusjuttuja nyt onkaan.
Tiedän, että suuri osa alkaneista raskauksista keskeytyy ihan alkuunsa ja tämä mun tilanne on siinä mielessä normaalin rajoissa, mutta alan kuitenkin olla aika epätoivoinen :/ ehkä mä toivon, että tätä kautta löytyisi kohtalotoveri, tai että joku keksisi vielä jotain mikä voisi olla pielessä.
Tällä effortilla lienee selvää että lapsi olisi kovasti tervetullut, mutta olemme molemmat sitä mieltä, ettei maailma kaadu siihen jos jatkamme matkaa kahdestaan. Meillä on muutakin elämänsisältöä, ja päätimme jo ennen hoitoihin lähtemistä, että IVF ei taida olla meille sopiva vaihtoehto. Ollaan mietitty että kannattaako tätä enää jatkaa, mutta lapsihaaveesta luopuminen tuntuu sekin vaikealta.
ollaan kolmekymppinen naispari ja olemme yrittäneet saada jälkikasvua taloon nyt vuoden verran, tai siis hoidot aloitettiin vuosi sitten. Lapsi olisi kummallekin ensimmäinen. Hoidot eivät ole menneet ihan toivotusti, ja purkautuminen tulee tässä:
Mulle on tehty yksityisellä klinikalla kuusi inseminaatiota, jokaisen jälkeen on tullut jonkinlaisia raskausoireita noin dpo 6 alkaen. Dpo 10–14 tienoilla, vähän kierrosta riippuen, olen saanut haaleita haamuja r-testiin. Haamujen jälkeen testit muuttuvat negaksi, ja sitten alkavat normaalia runsaammat ja kivuliaammat kuukautiset. Ja niin, jos joku nyt kokee tarvetta kommentoida että "mitäs testaat niin aikaisessa vaiheessa", niin oon tehnyt testin siinä vaiheessa kun oireet alkaa haitata työntekoa ja mieleen hiipii ahdistus, että kuvittelenko mä vaan.
Yrityskierrot ja käytössä olevat tukihoidot ovat menneet suurin piirtein näin:
Kierto 1: luomukierto
Kierto 2: luomukierto, jossa tapahtui ilmeisesti kaksi LH-huippua; menin ovisplussan jälkeen inseminaatioon, mutta eihän siellä mitään näkynyt (tehtiin sitten turha inssi). Toinen ovisplussa ja paremmin ajoitettu inssi viikon päästä. Päätettiin ottaa tukilääkkeeksi Femar, ettei sama toistu. Oikean annostuksen säätäminen kesti useamman kuukauden, koska mun keho reagoi lääkkeisiin aika rajusti; yleinen(?) aloitusannos tuotti viisi kypsää follia.
Kierrot 3 ja 4: Femar, Pregnyl
Kierto 5: Femar, lugesteron
Kierto 6: Femar, lugesteron, aspiriini
Kohdun limakalvo on ollut inseminaatioultrassa aina hyvän paksuinen. Aukiolotutkimus on tehty, ja kaikki näytti täysin normaalilta. Luovuttajaa on vaihdettu matkan varrella kerran. Kierrot ovat pitkähköjä ja epäsäännöllisen mittaisia (32-40 päivää josta luteaalivaihe 16 päivää), mutta muilta osin lääkäri on aina sanonut, että kaikki vaikuttaisi olevan hyvin ja "oppikirjan mukaisesti". Varsinaiseen ongelmaan lääkärillä ei ole ollut oikein mitään sanottavaa, ikävä kyllä. Syön foolihappoa ja E-vitamiinia, en juo alkoholia, en tupakoi, olen normaalipainoinen, mitä muita näitä perusjuttuja nyt onkaan.
Tiedän, että suuri osa alkaneista raskauksista keskeytyy ihan alkuunsa ja tämä mun tilanne on siinä mielessä normaalin rajoissa, mutta alan kuitenkin olla aika epätoivoinen :/ ehkä mä toivon, että tätä kautta löytyisi kohtalotoveri, tai että joku keksisi vielä jotain mikä voisi olla pielessä.
Tällä effortilla lienee selvää että lapsi olisi kovasti tervetullut, mutta olemme molemmat sitä mieltä, ettei maailma kaadu siihen jos jatkamme matkaa kahdestaan. Meillä on muutakin elämänsisältöä, ja päätimme jo ennen hoitoihin lähtemistä, että IVF ei taida olla meille sopiva vaihtoehto. Ollaan mietitty että kannattaako tätä enää jatkaa, mutta lapsihaaveesta luopuminen tuntuu sekin vaikealta.