Poikani on tasan 11kk ikäinen. Hän syntyi keskosena rv 35 ja on ollut selkeästi kehityksessä muita lapsia jäljessä. Itse en ole aiemmin ollut huolissani mistään, sillä hän on terve, iloinen ja kasvanut hyvin. Ottaa kontaktia ja oppi sanomaan äiti ja isä 8kk ikäisenä.
Mieheni sukulaiset ovat viimeaikoina huomautelleet, että olisiko aika varata aika neurologille, tai viedä lapsi näytille yksityiselle lastenlääkärille, kun hän "ei liiku". Poika kyllä liikkuu ryömien, mutta väsyy saman tien (isokokoinen vauva). Ryömimään oppi n.2 kk sitten. Ottaa konttausasennon varmasti yli sata kertaa päivässä ja heiluu edes takaisin, muttei uskalla yrittää liikkua. Puhumattakaan että uskaltaisi edes kurotella mihinkään korkealle. Viihtyy kävelytuolissa ja hurjastelee sillä sekä tykkää hirveästi, kun häntä kävellyttää käsistä pitäen muttei uskalla esim.seisoa tukea vasten, jos en pidä hänestä kiinni.
Poika on vain niin arka ettei uskalla tehdä mitään. Lelut kiinnostaa max.minuutin ajan, jonka jälkeen haluaisi syliin. Olen vienyt häntä kerhoihin, jotta näkisi vähän muita lapsia ja sukulaisillekin vienyt, sillä sukumme on iso ja monta poikamme ikäistä lasta löytyy.
Koska mieheni sukulaiset huomauttelevat jatkuvasti tästä "liikkumattomuudesta", vertaavat muiden lapsiin jotka kävelivät jo 9kk ikäisenä ja ihmettelevät ääneen onko meidän pojassa jotain "vialla", olen alkanut itsekin huolestua. Vein pojan viikko sitten neuvolan lääkärille näytille oman mielenrauhani vuoksi, mutta hän ei edes katsonutkaan poikaa vaan puhui koko tapaamisen ajan omista lapsistaan, kuinka hänen ihmelapsensa oppivat jo 4kk ikäisenä konttaamaan.
Onko mielestänne huoleni aivan aiheeton, vai kannattaako minun tosiaankin ottaa yhteyttä toiseen lastenlääkäriin? En malttaisi odottaa 1v neuvolaan asti.
Mieheni sukulaiset ovat viimeaikoina huomautelleet, että olisiko aika varata aika neurologille, tai viedä lapsi näytille yksityiselle lastenlääkärille, kun hän "ei liiku". Poika kyllä liikkuu ryömien, mutta väsyy saman tien (isokokoinen vauva). Ryömimään oppi n.2 kk sitten. Ottaa konttausasennon varmasti yli sata kertaa päivässä ja heiluu edes takaisin, muttei uskalla yrittää liikkua. Puhumattakaan että uskaltaisi edes kurotella mihinkään korkealle. Viihtyy kävelytuolissa ja hurjastelee sillä sekä tykkää hirveästi, kun häntä kävellyttää käsistä pitäen muttei uskalla esim.seisoa tukea vasten, jos en pidä hänestä kiinni.
Poika on vain niin arka ettei uskalla tehdä mitään. Lelut kiinnostaa max.minuutin ajan, jonka jälkeen haluaisi syliin. Olen vienyt häntä kerhoihin, jotta näkisi vähän muita lapsia ja sukulaisillekin vienyt, sillä sukumme on iso ja monta poikamme ikäistä lasta löytyy.
Koska mieheni sukulaiset huomauttelevat jatkuvasti tästä "liikkumattomuudesta", vertaavat muiden lapsiin jotka kävelivät jo 9kk ikäisenä ja ihmettelevät ääneen onko meidän pojassa jotain "vialla", olen alkanut itsekin huolestua. Vein pojan viikko sitten neuvolan lääkärille näytille oman mielenrauhani vuoksi, mutta hän ei edes katsonutkaan poikaa vaan puhui koko tapaamisen ajan omista lapsistaan, kuinka hänen ihmelapsensa oppivat jo 4kk ikäisenä konttaamaan.
Onko mielestänne huoleni aivan aiheeton, vai kannattaako minun tosiaankin ottaa yhteyttä toiseen lastenlääkäriin? En malttaisi odottaa 1v neuvolaan asti.