Telkkari lapsenvahtina

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Moon
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
M

Moon

Sukkela juttelija
Ottaa päähän oma tapani käyttää etenkin aamuisin telkkaria lapsenvahtina...

Avaan tässä nyt tilannetta sen verran että meillä tosiaan pieni vauva ja älyttömän aamuvirkku taapero.  Monena aamuna siis se tilanne että aamuneljästä taisteltu vauvaa takaisin untenmaille ja juuri kun se ennen kuutta nukahtaa, kuuluu isoveljen huoneesta kukkokiekuu.  Ja äiti kun on nukkunut yleensä ehkä neljä, viisi tuntia katkonaisesti laittaa telkkarin päälle ja sieltä katsotaan sitten Hopla, Unelmatarha ja Pikkukakkonen kaupan päälle.

Touhuaahan tuo lapsi onneksi myös omiaan siinä välissä mutta jotenkin itse on niin silmät sumussa ettei vaan kykene mihinkään älykkääseen toimintaan aamulla.  Ja toisaalta on lapsi sitten sen verran hiljaa että vauva saa vielä hetken nukuttua (meidän pienempi ei siis nuku päikkäreitä juurikaan joten nää aamu-unet on elintärkeitä).

Ei tän nyt sinällään pitäis ottaa päähän kun tiedän että jaksamisen kannalta on elintärkeetä mennä välillä sieltä missä aita on matalin.  Ottaa silti päähän ja lujaa.
 
Kuule, mitäpä tossa nyt oikeestaa muuta voi? Kohtahan se kuopuskin nukkuu normiöitä, toivonmukaan ja sitte teidän aamut on heti toisenlaisia.
Ja parempi lapsenvahti se telkkari on kun että touhuisi yksi jotain tolkutonta. JA ei kukaan aikuinen jaksa ilman "aitaonmatalin"-juttuja. Välillä ne on pakko ottaa käyttöön. Meill'ä esim. siunataan sunnuntai aamun MUUMEJA! Isi tulee yötöistä viideltä aamulla ja minä en siina koko aikana oikeen osaa nukkua. Sitte tuo lapsi osaa jo ite köpötellä tuhisemaan muumien ääreen. Ja se on siinä....

Ensin tosin jompikumpi meitä on torrkunut pää kainalossa tuon pienokaisen aamupalat keittiössä.

Mutta jooo.... aamut on ankeita/kankeita täälläkin! Onneks nyt on sen verran hämärää jo aamuisinkin,että voidaan hetki lekotella sängyssä ennen ylös nousua. Ehtii siinä saada edes toisen silmän auki.


AINIIN. Ja kyllähän sinä olet sinne kuitenkin valinnut ne lastenohjelmat, eikä lapsi katsele mitä sattuu musavideoita yms. yms.

Elä turhasta kanna painoa!
 
Täti-Maarinen se on vaan niin fiksu! Ja sillä elämän- ja äitiydenkokemuksella, minkä tiedän hänen omaavan, niin voisin ihan suorilta allekirjoittaa!

Nyt anna Moon itelles vähän armoa! Eipähän se poitsu siellä tunnista toiseen sitä telkkua tuijota! Ja jos lohduttaa, niin ihan sama meininki se on täällä meilläkin - aamut kuluu iloisesti Chuggingtonin ja Palomies Samin merkeissä, eikä mulla oo ees sitä vauvaa tässä...

Mutta ymmärrän kyllä sen ärsytyksen! Mua ärsyttää oma tilanne myös - ensin mä kirosin, että hitto vie kun ei toi lapsi mitään tosta telkusta ymmärrä (sen vertaa, että äiti sais ite hörpättyä ees sen kahvin tai heitettyä pyykit/tiskit pyörii) ja nyt sitten kiroa, että se ymmärtää liiankin päälle! Jos en ite sitä telkkua sille avaa, niin tomera toope tulee kaukosäädin kädessä mun luokse ilmoittamaan että "Kattoo!". Jepjep, sellainen lastenvahti se siis täälläkin.
 
Heh, meillä oli aikasemmin komentosana "kakko" (=pikkukakkonen) mutta nyt kun on lempiohjelma vaihtunut niin puheessa alkaa vilistä sellaiset kaverit kuin "pakapaka", "piku" ja "täätitii" (Maka Paka, Iggl Piggl ja Apsi Deisi).  Unelmatarhan hahmoja ovat siis.

Musta tuntuu että mä keksin vaan verukkeita sille että en saa itteäni käyntiin.  Kun aikasemmin telkkari sai olla lapsenvahtina kun olin raskaana.  Nyt kun olen väsynyt.  Tai kun vauva vaatii huomiota.  Tai tai tai.

Onneksi toi muksu on nyt myös innostunut piirtämisestä joten melkein yhtä tehokasta on antaa sille nippu paperia ja lyijykynä.  Ehkä vaan itteäkin piristäis parhaiten kun sais lähettyä pihalle.  Täällä vaan on puistot vähissä ja omassa pihassa on tylsää yksin.  Seliseli.
 
moi.. meillä ois kolmikuinen poika joka on viihtynyt todella hyvin lattialla ja ite on sitte saanu rauhassa kattella telkkarista omia ohjelmia mutta nytten kun meil on sisustus vähä muuttunu eikä poika enää nää tota telkkuu lattialta ni eihän siellä enää kauaa viihdy ja pitää kokoajan olla sylissä sohvalla kattoen telkkuu tai sittä touhuta hullun lailla senkaa sylissä et meilläki on talkkuhullu lapsi, vaikkei vanha vielä ookkaa.. ite oon nii koukussa telkkuu et voi olla vaikeet rajottaa pojan talkun kattomista ilman et mun on ite pakko oppii elämään ilman telkkuu...
 
Meillä toi telkkari on tosi vähällä käytöllä. Musta on jo ruvennu tuntumaan, että rajotanko mää tytön mahdollisia telkkarielämyksiä, kun puuhataan aina jotain muuta. Mies sen sijaan aina istuis tytön kanssa telkkarin äärellä, vaan eipä tyttö näytä kiinnostavan. PAITSI nyt...mies on näyttäny tytölle Pekka Töpöhäntää...voi jestas, tyttö höpöttää "Monni, Maija, Töptii". Meillä on tapana päiväruoan jälkeen heti mennä unille, vaan tänään tyttö karkas multa, laitto television päälle, osoitti DVD-laitetta ja meni sohvalle istumaan. Laitoin Pekan pyörimään ja sanoin että minä menen tiskaamaan. Tyttö ei hievahtanutkaan, vaikka tiskaukseen osallistuminen on ennen ollut ehdotonta. Katseli elokuvaa 20 min ja sitten sanoin että nyt mennään unille. Tyttö nukahti heti.  
 
Lohdullista kuulla et malinillakin on telkkahullu vauva... Mie olen jo orastavaa huonoa omaatuntoa kehittänyt siitä, miten innolla meidän nyt nelikuinen tuijottaa telkkaria. Ensimmäisen kahden kuukauden aikana imetin käytönnössä koko ajan, ja silloin totuin siihen että boksi vaan täyteen tallennettuja ohjelmia ja tallenteet pyörimään tuntien imetysmaratoneille, niin pysyy suurin piirtein älyissään. Ja myös yöllä, jos meinaan olla nukahtamatta vauva sylissä (kun saattoi syödä hyvinkin vaikka tunnin) oli pakko katsoa jotain. Nyt toki imetys on paljon helpottunut, mut meillä on telkku monesti auki "siinä taustalla". Jos alan imettää, laitan puolen tunnin ohjelman pyörimään, ja 20 min. syömisen jälkeen neiti haluaa pois tissiltä, saatetaan katsoa hömppäsarja loppuun yhdessä vauveli sylissä. Tai jos viimeiseltä yösyötöltä unohtuu makkari katonrajassa oleva pikkutelkku päälle (tiukan paikan tullen luen vaikka teksti-tv:n uutisia etten sammu istualleen), niin aamulla herätessä huomaan että kainalossa "nukkuva" neiti tuijottaa tyytyväisenä jotain Ylen aamu-tv:tä, näpertää sormiaan ja jumppaa jalkojaan. Ja sit mietin, et ai kamala, onkohan se nyt ihan ok että vauva katselee aamulla telkkaria ja äiti vaan vetää hirsiä...

Toisaalta musta tuntuu, että teen tuon vauvan kanssa mielettömästi juttuja, käydään jumpassa ja tanssissa ja laulan varmaan tunteja päivässä, touhutaan puuhamatolla ja käydään kantoliinakävelyillä ja lorutellaan ja laululeikitään sylissä, et kyse ei ole siitä että yrittäisin telkkarilla ostaa itselleni rauhallista aikaa... se vain vetää kovasti puoleensa, jos sattuu olemaan päällä, ja se on valitettavan usein päällä. Joskus saatan esim. toisella korvalla kuunnella jotain suomalaista dokkaria samalla kuin jumppaillaan ja venytellään tai luetaan kirjaa tms.

Synninpäästöä minä kai täällä olen kerjäämässä :D
 
En mä olekaan niin huono äiti! :) Meidän likka siis tykkää myös katsoa telkkaria ja oon välillä mietiskellyt, että kuinka paljon voi niin pienen antaa katsoa... Kaverini ei anna suht saman ikäisen vauvansa katsoa ollenkaan, kun tulee kuulemma niin paljon visuaalisia ärsykkeitä sieltä, mikä voi aiheuttaa levottomuutta jne. ja itse sitten tuon keskustelun päätteeksi siinä nieleskelin ja mietin, etten mä tuollaista osannut pelätä telkan katsomisessa, kun tytön mielestä se on selvästi hauskaa. Välillä jopa ihan takuuvarma itkunlopettaja :) Varsinkin jos sieltä tulee jalkapalloa.
 
Tässä otin tytön kainaloon, kun laitoin pyörimään "Jali ja suklaatehdas". Kyllä se välillä sitä vilkas. Mut äänitehosteet oli aikas kovat ja vauhtia riitti vähän liiaksi. Mut ajattelin että jos ne kivat värit ois kiinnostanut...Toivottavasti tytölle ei tullu painajaisia, kun ei ehkä ollut alle 2 vuotiaille tarkotettu. 
 
Meillä onneksi vähän vähentyny toi telkkarin palvonta kun tuo poika on nyt taas vähän petrannu noita aamu-uniaan.  Mä en jotenkin sitä vauvaikästä telkkarin kattomista pitäny pahana kun se nyt oli semmosta liikkuvan kuvan seuraamista ja samalla lapsi viihtyi lattialla sätkien ja potkien.  Taaperosta taas havaitsee selkeesti jo sen passivoivan vaikutuksen. 

Toisaalta ei kai pitäis olla huolissaan kun lapsi mielummin leikkii etenkin vuorovaikutusleikkejä ja ulkoilee.  Kai sitä saa joskus mennä sieltä missä aita on matalin-
 
Meillä onneksi vähän vähentyny toi telkkarin palvonta kun tuo poika on nyt taas vähän petrannu noita aamu-uniaan.  Mä en jotenkin sitä vauvaikästä telkkarin kattomista pitäny pahana kun se nyt oli semmosta liikkuvan kuvan seuraamista ja samalla lapsi viihtyi lattialla sätkien ja potkien.  Taaperosta taas havaitsee selkeesti jo sen passivoivan vaikutuksen. 

Toisaalta ei kai pitäis olla huolissaan kun lapsi mielummin leikkii etenkin vuorovaikutusleikkejä ja ulkoilee.  Kai sitä saa joskus mennä sieltä missä aita on matalin-
 
No täällä myös yksi syntinen, eli telkkaa katsotaan meilläkin aamuisin. Pikkukakkonen on vaan niin kätevä, kun itse voin jatkaa hieman unia vielä sillä aikaa kun tyttö istuu telkan ääressä ja isi hoitaa aamutoimiaan. Eli ihan omasta mukavuudenhalusta sitä täälläkin tehdään...

Meillä tytön ehdoton suosikki on Mimi ja Kuku, jota katsotaan pikkukakkosen nettisivuilta. Se on semmonen sopiva puolen tunnin mittainen juttu, jonka tyttö jaksaa katsoa hievahtamatta. Välillä huitoo ja matkii hahmojen liikkeitä ja eleitä. Osaa jo pyytää ohjelmaa itse osoittaen tietokonetta ja hokemalla "mimmi kuku mimmi kuku"... Monimutkaisemmista lastenohjelmista ei tunnu vielä oikein mitään ymmärtävän eikä jaksa keskittyäkään, tollainen simppeli musajuttu sen sijaan menee perille. 

Itse oon jotenkin ajatellut, että ehkä tuo telkan kattominenkin on ihan ok kunhan on sitä muutakin tekemistä päivässä. Kyllä varmasti kaikilla kuitenkin se suurin osa päivästä kuluu touhutessa jotain ihan muuta, ulkoillessa ja leikkiessä jne. 
 
Tää menee kyllä ihan aiheen vierestä mutta hyi olkoon kun se mimi ja kuku on kamala!  Poika kyllä tykkää siitäkin eli siinä mielessä kyllä onnistunut ohjelma.  Pakko silti myöntää että olin enemmän kuin tyytyväinen kun eilen nukuttiin niin pitkään että Mimi ja Kuku oli jo loppunut eikä sitä tarvinnu kattoa :)
 
Juu kieltämättä Mimiä ja Kukua en itsekään kaikkein mieluiten katsois, mutta se on just sopivan simppeli tommoselle pikkutaaperolle. Meillä tosiaan ainakin Late Lampaat yms. menee ihan yli eikä tyttö jaksa keskittyä. Me ollaan käyty jopa Mimin ja Kukun konsertissakin... ja tyttöhän oli aivan inoissaan! :-)
 
Mä oon nyt ihan paskamutsi, ku en tiedä, et mikä ihmeen Mimi ja Kuku! :D
Tosin enpä mä tiiä Pikkukakkosen jutuista muutenkaan... meillä (valitettavasti? onneksi?) näkyy Juniori, sieltä sitten boxille tallennetaan niitä apinan lemppareita ja katsotaan. Myös Animal planet on ihan hitti!

Noniin, se siitä. Hyvä että en oo ainoa äiti, joka antaa lapsen katsoa jopa päivittäin telkkaria ;)
 
No en ole minäkään Mimistä ja Kukusta kuullu. Mä lähinnä ajattelin tutustuttaa tytön mun lapsuuden lemppareihin (Smurffit, Fraglit, NallePuh, Tohtori Sykerö), näistä viime vuosien uusista tulokkaista en ole perillä, mut ehkä tyttö sit opettaa mua vielä.
 
No jos teitä oikeesti kiinnostaa niin käykää kattomassa Pikkukakkosen netistä, sieltä katsele -> ohjelmat -> Mimi ja Kuku. Kyseessä siis ihan suomalainen lasten musiikkiteatteri, interaktiivinen lastenohjelma :-) Mutta varoitan, älkää käykö katsomassa jos ette halua kaikenlaisia mukavan simppeleitä biisejä päähänne pyörimään koko loppu päiväksi tai yöksi... Hehee
 
No en minäkään ole osannut pitää telkkarin katsomista mitenkään pahana vauvalla. Meidän tyttö tykkää katsoa muumeja ja se on ihan ok mun mielestä. Ne on kivoja, värikkäitä ja usein se ohjelma on aika rauhallinen. Voihan sitä lastaan yrittää suojella kaikelta mahdolliselta. Tai sitten vaan käyttää maalaisjärkeä!
 
Nyt mennään aiheen vierestä ihan kympillä MUTTA

olen yrittäny aivopestä lapsiani kattomaan niitä ohjelmia mistä ite tykkäsin pienenä kuten Kössi Kenguru, Nalle Luppakorva, Histamiini jne.  Nuohan tietenkin tykkäävät oman makunsa mukaan eri ohjelmista kuten mm. just tosta järkyttävästä Mimi ja Kuku -ohjelmasta.  Yhdeltä kamallukselta meinaan kuitenkin nuo pimittää ja se on Ti ti -nalle.  Ihan kasvattava ohjelma varmaan joo mutta en vaan voi sietää sitä.  Onneksi sitä ei tosiaan tartte kattoa kenenkään :D
 
Moon, täällä myös yks Ti-Ti-nalle-allerginen! Musta se on kamalaa!! Veljen tyttöjä oon käyttäny Muumi-konsertissa ja Fröbeleiden konsertissa, mutta kun pyysivät viemään Ti-Ti-nallea katsomaan niin jouduin kieltäytymään kunniasta.
 
Takaisin
Top