Tammikuun turinat

Sindy

Asioista perillä oleva
Lokamammat 2017
Helmikuun äidit 2019
Yritetäänpäs vähän viritellä tänne julkisellekin puolelle lisää keskustelua.

Ensinäkin oikein hyvää ja ihanaa uutta vuotta kaikille! Enää ei mene kauaa kun saadaan pikkuiset syliin :Heartred

Kuinka moni on jo aloittanut äitiysloman? Alkaako kaikki hankinnat olemaan jo valmiina?
 
Hyvää uutta vuotta!
:smiley-bounce016

Hankinnat on kutakuinkin tehty. Loput sitten, kun vauva syntynyt ja näkee vähän, mitä vaatetta vielä tarvitaan.

Onko muilla kuinka paljon harjoitussupistuksia? Itsellä ollut jo tosi usein viimeisen viikon aikana..varsinkin iltaisin. :smiley-ashamed004
 
Tänään saapui uudet vaunut ja kaukalo, eli nyt alkaa kaikki olla valmiina vauvalle. Pinnasänky olis tarkoitus kasata valmiiksi ja vauvan petivaatteita pestä. Muuten tässä voikin sitten rauhassa nautiskella loppuodotuksesta :happy:
 
Meillä uupuu pinnasänky edelleen. Esikoisen sängyn lahjotin pois kun haluan uuden mutta en ole saanut aikaseksi ostaa vielä. Josko ens viikolla.... :D
 
Meillä vielä pohditaan hankintoja, kun kaikkea löytyy esikoisen jäljiltä, mutta ei sitten kuitenkaan. Vatteita olen ostanut vauvalle, vaikka niitä vähiten tarvitsisi. :wacky: Esikoinen nukkuu vielä pinniksessä ja sänkyjärjestelyt mietityttää. Auto on myös kysymysmerkki. En tiedä mahtuuko kuskin taakse toinen turvaistuin, tai mahtuu kyllä, mutta pystyykö enää ajamaan. Sisarusvaunut tilattiin, mutta tuli väärät :mad:

No mutta äitiysloma alkoi, eli eiköhän näitä aleta edistämään.
 
Meillä myös esikoinen nukkuu pinniksessä vielä. Kuopukselle tulee alkuun ainakin sivuvaunu. Katsotaan sitten myöhemmin siirtyykö esikoinen jo toiseen sänkyyn vai pitääkö hetken aikaa olla kaksi pinnasänkyä.
 
Meillä siirrettiin kohta 2 v esikoinen jo juniorisänkyyn, vaikka olisi varmasti mennyt pinnasängyssä vielä. Pitkään pohdittiin, että kannattaako nyt jo siirtää, kun esikoinen viihtyi hyvin pinniksessään eikä ollut ainakaan vielä yrittänyt sieltä pois. Mutta ajateltiin, että isommat muutokset ois hyvä tehdä ennen vauvan syntymää, ja mitä jos esikoinen päättää tulla pinniksen laidan yli just kun vauva on syntynyt, niin miten sitä uuteen sänkyyn opettelua jaksaa kukaan sitten, kun nukutaan muutenkin huonosti... :meh: Ja kun tutista luopuminen meni aika hyvin, ja sattumalta saatiin ilmaiseksi laidaton sänky vieläpä kotiin kuljetuksena, eikä ollut sille oikein säilytyspaikkaa, niin vaihdettiin sänkyä joskus kuukausi sitten. VIRHE! :banghead: Ei mennyt ihan kahdessa viikossa uuteen sänkyyn totuttelu, ja vaikka nyt on menossa parempaan suuntaan, niin illat ja yöt on edelleen aika vaihtelevia. Ainakin aiempaan verrattuna, kun tuo lapsi nukahti itsekseen pinnikseen kasin aikaan ja nukkua posotti 12 h putkeen... Nyt mennyt pahimmillaan ilta kymmeneen että nukahtaa, tulee useamman kerran yössä sängystä pois ja miehen on pitäny nukkua melkein joka toinen yö huonolla vuoderahilla tytön huoneessa. Ja herätään yleensä jo kuuden aikaan :shifty:
 
Me siirrettiin esikoinen isoon sänkyyn 1,5 vuotiaana muuton yhteydessä. Meni n tosi kivuttomasti silloin. Tosin, nukutetaan edelleen (nyt 3,5 v.) meidän sänkyyn ja mies kantaa sitten omaan sänkyyn nukkumaan. Mulle helpompaa näin, varsinkin kun usein nukahdan itsekin samalla. Nukkumaan meno hetki on myös yhteinen rauhoittumisen hetki, jossa ollaan lähekkäin ja höpötellään vielä hetki päivän tapahtumista. Tosin nyt on poika alkanut jo pohtimaan suoraan omaan sänkyyn menoa... Katsotaan miten käy.
 
Kääk Panda-da, tätä mä kanssa pelkään. Ehkä siirretään pinniksestä luopumista niin pitkään kuin mahdollista :rolleyes: Meilläkin esikoinen nukahtaa hyvin itse pinnikseen ja nukkuu useinmiten hyvin aamuun asti.
 
Me päätettiin lykätä sängyn ostamista esikoiselle, eli toinen pinnis pitäis hankkia. Ei siinäkään järkeä ole, mutta esikoinen sairasteli koko viime viikon ja nukkui super huonosti. Se riitti. Ei jaksa sänkyvaihtoa nyt.
Vähän huonosti alkoi siis äitiysloma. Koko viime viikko sairaan lapsen kanssa kotona ja nyt olen itse kipeä. Flunssaa vaan, mutta veto on aika lailla pois, kun ei ole saanut nukuttua. Odotettu lepo ennen synnytystä ei nyt vielä ainakaan ole toteutuneut :sorry: Suunnitelmissa oli paljon muutakin. Toivottavasti tässä ehtii vielä levätä ja parannella omaa oloa ja tehdä muutamat hankinnat vielä.
 
Kiitos, pikkuhiljaa alkaa helpottamaan. Oli niin paha yskä, että kylki kipeytyi ja tuntui siltä kuin joku lihas olisi revähtänyt. Enpä tällaistakaan ole ennen kokenut. :wideyed: Nyt saanut levättyä muutaman päivän.

Synnytystapa-arviokäynti oli myös, eikä lääkäri ollut huolestunut flunssasta, kun ei ollut kuumetta. Synnytystavaksi tuli sektio, niin kuin epäilinkin.
 
Hieman avaan keskustelua nyt jo ehkäisystä tai paremmin sterilisaatiosta. Mulle tehdään nyt sektion yhteydessä sterilisaatio ja ihan puhtaasti omasta tahdosta. Olen käytännössä kokeillut kaikki mahdolliset ehkäisykeinot eikä mitkään niistä ole mulle sopinut. Yhdistelmäpillereiden kanssa paino nousi montakymmentä kiloa ja vaikuttivat mielialaan. Minipillerit nro 1 taas aiheutti jatkuvat menkat (meni vaihtoon siinä vaiheessa kun oli kolmannet menkat kuuden viikon sisään) minipillerit nro 2 taas veivät menkat mutta toivat migreenin. Olen aina kärsinyt kovista menkkakivuista, mutta kun minipillerit vaihdettiin renkaaseen niin ne kivut räjähtivät käsiin. Tässä vaiheessa lääkäri antoi vaihtoehdot "migreeni vai vatsakrampit?" söin maksimi kipulääkkeet plus Litalginit menkkoihin. Jossain vaiheessa (kun ei miestä näkynyt mailla eikä halmeilla) jätin renkaan pois. Kaikki oireet hävisivät. Nykyinen mies tuli kuvioihin ja toki tuo keskustelu ehkäisystä käytiin ja itse sanoin jo silloin, että hormooneihin en enää koske. Tosin myös lapsihaaveet tuli nopeasti kuvioihin ja parin kuukauden kuluttua esikoinen antoi kuulua itsestään.

Esikoisen syntymän jälkeen menkat oli maailman ihanimmat. Säännölliset ja täysin kivuttomat. Ainoa oli tosin, että masennuslääkkeiden vuoksi vuosin kuin seula 3 päivää, mutta se ei haitannut, kun aiemmin menkat kesti 5 päivää. Nyt lääkäri ehdotti hormoonikierukkaa, lopettaisi menkat ja olisi niiiiiiin hyvä että! Ja hevonkukkua! Menin halpaan ja otin sen. Seuraavat 2 vuotta oli yhtä helvettiä! Menkkakivut palasivat yhtä hirveinä kuin renkaan kanssa ja menkat kestivät aina sen 10 päivää.

Sitten siihen sterilisaatioon. Aloimme miehen kanssa puhua siitä, kun aloimme pohtimaan toista lasta. Itse otin asian esille siinä yhteydessä, kun sanoin etten toista samanlaista synnytystä halua vaan sektion ja samalla kerroin, että sterilisaation voisi tehdä siinä samalla. Taisin kyllä ohimennen mainita, että muutoin se olisi miehelle helpompi tehdä.
Nyt kun asia tuli ajankohtaiseksi, niin ekan lääkärin kanssa ei ollut ongelmia sen suhteen, varsinkin kun kerroin ehkäisyhistoriani ja ikääkin alkaa olla. Kertoi miten se sektion yhteydessä tapahtuisi ja kanssa mainitsi, että jos sektiota ei tulekaan on se miehelle helpompi tehdä. Mies vähän ihmetteli autossa miksei tuota ollut aiemmin tullut ajatelleeksi. Sanoin, että koska tästä vähän niin kuin päätettiin jo aikaa sitten, että näin mennään.
Nyt toisella lääkärillä käydessä, tämä taas vähän kyseenalaisti koko sterilisaatiota vaikka olikin vahvasti sitä mieltä, että sektioon mennään. Kyseli mm. oliko esikoinen saanut alkunsa spontaanisti (kakkonen on hedelmöityshoitojen tulos). Ja sanoi, että puhutaan vielä siitä sterilisaatiosta seuraavalla kerralla JOS vielä sen haluatte...
Mies oli ihan ihmeissään, miksi se on niin iso kynnyskysymys lääkäreille. Toki muistutin, että sen vuoksi, että se on lopullinen.
Ystäväni kanssa joka myös on jo pidemmän aikaa halunnut sterilisaatiota pohdimme tätä. Yksi syy on varmaan myös se, että lääkärit haluaa varmistua siitä, että naiselle se tehdään ilman ulkopuolista painostusta. Pohdimme myös mies näkökulmaa... Miehelle se on toki helpompi tehdä, mutta voiko sitä "vaatia" avioliitossa mieheltä jos nainen on se joka sen haluaa?? Itse en ainakaan haluaisi, että mies tekisi sen, koska se olen minä joka ei halua enää tulla raskaaksi ja haluan sen itselleni. Ystäväni oli samoilla linjoilla.
 
Luin tuosta Essure menetelmästä silloin, kun siitä nousi kohu. Nythän niitä ei enää käytetä. Enkä sellaista olisi huolinutkaan. Implantti on kuitenkin vierasesine elimistössä. Itseä olisi alkanut epäilyttää jo siinä vaiheessa kun olisi kerrottu miten se toimii. Kasvattaa arpikudoksen munajohtimeen tukkien sen... Ei kuulosta kovin hyvältä...
Itselle selitettiin, että raskauden ja synnytyksen hormonien vuoksi, sektion yhteydessä tehtävässä sterilisaatiossa piuhat pannaan aina poikki ja päät vielä poltetaan kiinni.
 
Kaikki helmikuiset alkaa varmaan oleen jo äippälomalla? Mietin, että minkälaisissa tunnelmissa olette? Onko jo supistuksia tai synnytystä ennakoivia oireita? Kukaan ei taida olla vielä kuitenkaan saanut pientä syliinsä?

Itsellä tuo la vasta 27.2, mutta nyt on ollut enemmän jo supisteluja, varsinkin jos kovasti ponnistelemaan jotain o_O
 
Kaikki helmikuiset alkaa varmaan oleen jo äippälomalla? Mietin, että minkälaisissa tunnelmissa olette? Onko jo supistuksia tai synnytystä ennakoivia oireita? Kukaan ei taida olla vielä kuitenkaan saanut pientä syliinsä?

Itsellä tuo la vasta 27.2, mutta nyt on ollut enemmän jo supisteluja, varsinkin jos kovasti ponnistelemaan jotain o_O
Mulla laskettu 21.2., ei mitään merkkejä synnytyksestä. Kohdunkaulaa oli viimeksi 3cm ja tiukasti kiinni. Harkkasuppareita on ollu rv25 alkaen. Ovat kyllä voimistuneet rv30 jälkeen mutta en ole niitä ottanut merkkinä lähestyvästä synnytyksestä.
 
Takaisin
Top