Tammikuun tarinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Muru<3
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Muru<3

Muru<3

Vauhtiin päässyt keskustelija
No niin vuosi vaihtui ja aloitetaas uusi tarina ketju! :)

Oon kyllä ihmetellyt kun kukaan töissä ei ole vielä kysynyt suoraan olenko raskaana kun tuntuu että pään päälle palaa iso valo kyltti väsynyt!!!! Ja tosiaan kävin jo viikko sityen hakemassa mamma farkut kun vatsa oli niin turvoksissa että kaikki housut kiristi! Nyt on kyllä tuo vatsan turvous hiukan laskenut mikä on hyvä koska olo oli kuin täydellä ilmapallolla! :)

Huomenna on vapaa päivä ja tilailen nt-ultraa ja labraan aikaa.....hiukan jännittää mikä mahta olla hb arvo, kun se oli jo ekassa neuvolassa sen verran matala että vaikuttaa aika paljon vireys tasoon!

Onneksi on jo nuo lapset sen verran isoja että antavat äidin aika rauhassa nukkua päikkareitä, mutta harmittaa kun en millään jaksa keskittyä heidän kanssa tekemään juuri mitään! :( Toivottavasti tämä tästä alkaa helpottaan kun saa alkaa oikein rautalisää ottamaan! :)
 
Mäkin kävin ennen joulua ostamassa collegehousut enkä oo nyt oikein muita voinut edes käyttää, kun kaikki puristaa. Jouluna kun käytiin sukuloimassa niin oli vähän siistimmä housut, jotka puristi ihan koko ajan, pari kertaa jouduin availemaan nappejakin (onneks oli pitkä paita) kun puristi mahaa. Onneks omistan hirveen kasan mekkoja, nyt on hyvä syy käyttää niitä - paitsi että legginsit ja sukkahousutkin puristaa. :D

Viime raskaudessa mulle tuhahdeltiin, ettei tässä kohtaa vielä tarvii mitään mammahousuja, no mitä hittoa sitten pitäis käyttää jos normihousuista pitää olla nappi ja vetskari auki että pystyy olemaan? Tissit on kans kasvaneet ihan älyttömästi ja pitää varmaan kohta alkaa ostamaan jotain venyviä liivejä, kun menee muuten kaikki rahat ku joutuu ostelemaan kokoajan isompia ja isompia rintsikoita. Ostin kaks viikkoa sit rintsikat jotka oli silloin isot, nyt ne on sopivat / jäämässä pieniksi.

Mulla suurin ongelma on kans väsymys, ja vaikkei vanhempia lapsia olekaan, niin lemmikkien laiminlyönti harmittaa ihan vietävästi. Pitää varmaan alkaa miettimään jotain hoitoa niille kohta, ellei tästä kellon ympäri nukkumisesta ala tulla loppua. Tuntuu, että voisin nukkua ihan koko ajan, töissäkin nukahtelen ja töiden jälkeen tuun suoraan kotiin ja sammun sohvalle. Voi olla kans matala hb, viimeksi oli jossain sadan kieppeillä. Huomenna selviää ku eka neuvola (rv9, oon ehk vähän myöhässä).
 
11. viikko jo alkamassa, rukoilen että olo vaan alkais pian helpottamaan. Täälläkin esikoinen joutuu kärsimään kun äiti ei vaan jaksa iltaisin, haluan olla peiton alla ja liikkumatta sohvalla. Mies on sitten onneksi useinmiten tarttunut asiaan ja puuhailut tytön kanssa, mutta on mulla huono omatunto. Mutta sitten otan peittoni mukaan ja vien tytön kuitenkin nukkumaan, sekin sellainen 45 minsan "taistelu" joka ilta, mutta kun vaan äiti kelpaa niin sen ajan olen tsempannut. Joskus otan meidän sänkyyn kun en vaan jaksa istua hänen sängyn vieressä jos oma väsy liian kova. Mutta juu, paha olo edelleen aamusta iltaa ja valtava väsy. En jaksa olla sosiaalinen kaan. Uudenvuodenjuhlatkin jätin kesken kun halusin kotiin lepäämään ja olla vaan. Ei tämä esikoisen kohdalla ollut näin paha, toisaalta silloin menin päiväunille joka päivä, nyt ne jää kyllä ottamatta.

Lähimmät työkaverit nyt tietää ja sillä pyynnöllä että eivät vielä juoruilisi ennen 13.1. jolloin on se nt ultra. Jos kaikki ei olekkaan hyvin niin ei tarvitsisi kaikille selvitellä. Maha pömpöttää ja huomenna mennään häihin, ei ollut helppoa löytää mekkoa. Huoh. Legginseillä olen mennyt kans paljon nyt arkisin ja mulla yhdet vähän isot farkut, ne mahtuu vielä, mutta on tää vatsa iltasin valtava. Esikoisen kohdalla ehkä viikolla 20 tämmöinen masu. Syön kyllä valtavia ruoka-annoksia enkä edes aina niin terveellisesti, mulla kun täysi vatsa helpottaa ja himo on pizzaan, kiinalaiseen jne. No, sitten takaisin salaatti-kana kuurille kun olo helpottaa, nyt ei ole energiaa miettiä asiaa.
 
Täällä väsymys ei ole kerennyt vielä iskeä mitenkään voimakkaana. Mutta ennen olin uniongelmainen (nukahtamisvaikeuksia) niin nyt sammun joka ilta kuin soihtu!
Eilen päätin aloittaa pienen kuntoilun (ei mielessä mitään "joulukilojen pudottamista" koska niitä ei päässyt edes tulemaan pahoinvoinnin takia :D eikä muutenkaan) ihan tulevaisuutta ajatellen, kun kunto on oikeasti tosi rapistunut. Rupesin vain miettimään miten selviän raskauden yli selkävaivojeni kanssa, kun niitä on jo ilman mahaa.. Ei fysioterapeutti mitään kunnostani moittinut, mutta toitotti ryhti ryhti ryhti! :D Nyt sitten käyn pienillä lenkeillä aluksi ja treenaan ryrhtiä..
Masua ei huomaa vielä muuten, kuin saunan lauteille selällään makoillessa huomasin, ettei vatsa olekkaan montullaan vaan siinä on pieni kumpu<3
Tänään ilmestyi erikoinen oire! Pahoinvointi on hellittänyt hieman, mutta tilalle on tullut yökkäily!
Kertoisitteko te joilla on jo ennestään lapsia, mitä ensimmäisellä neuvolakäynnillä tapahtuu? Testaavatko kenties raskautta (verikoie/virtsatesti)? Kuulin että aikaa siellä menee kuitenkin sen 1,5h! Hui, ei enää kuin vajaa kaksi viikkoa siihen! :)
 
Noi ekat neuvolakäynnit vähän eroo kunnittain. Se riippuu hirveesti esim. siitä mitä palveluja on samassa rakennuksessa neuvolan kanssa. Jokapaikassa ei voi ottaa labroja joten sinne saa lähetteen jne. jne. Ja toi virtsatestikin on erilailla eripaikoissa.
Mun täytyy kyllä myöntää että en muista mitä siellä tehtiin vaikka siitä ei oo aikaa kun vähän alle 2v kun olin ekaa kertaa neuvolassa.
 
August14, tonne toiseen ketjuun kirjoittelinki et meillä neuvolassa otetaan ekalla kerralla pissanäyte, mitä varten joutuu olla 4h pissaamatta, sit käydään läpi perustiedot (mm. ruokavaliot, suvun sairaudet ja päihdekysely) ja kai punnittiinkin, en muista. en osannut sanoa mun painoakaan, kun en ole käynyt vaa'alla kevään jälkeen.

mulla näkyy iltaisin vatsa ja usein herättyä tissit on pinkeinä, mut ovat välillä myös ihan pehmeätkin. aamulla kahvi laukaisee mulla etovan olon, muuten etoo tai kuvottaa aika vähän. oon syönyt aika terveellisesti ja mennyt pienillä välipaloilla, kun huomasin jo tyttöä odottaessa, ettei kuvotus pääse pahaksi, kun syö säännöllisesti jotain pientä.

jatkan itse afrotanssia ensi viikolla, olin yhteydessä opettajaan ja kyselin, voiko sitä raskaana ollessa harrastaa. kevennetysti kuulemma voi, jos raskaus sujuu normaalisti, ja jotkut hänen oppilaistaan olivat harrastaneet melkei synnytykseen asti. mietin sit nt-ultran jälkeen, menisinkö johonkin mammajumppaan vielä lisäksi.

oon päättänyt, etten puhu töissä raskaudesta ainakaan ennen kuin nt-ultra on takana ja siellä varmistuu raskaus. en halua juhlia liian aikaisin, viimeksi kerroin jotain rv 17 ja silloinkin sanoin että mikäli kaikki menee hyvin. pelottaa, et jos alan liikaa hihkumaan asiasta, tää ei ainakaan pääty hyvin. mulla näkyy jo vähän maha eikä omat housut mene jalkaan, joten otan mammahousut pikkuhiljaa käyttöön. eilen tuntui yhdet vielä vähän isoilta, mutta mukavilta, kun niissä ei ole kiristävää vyötäröä ja nappeja :) vähän jännittää, huomaako joku töissä, mut yritän olla normaalisti ja mietin et jos joku kysyy suoraan, sivuutan kysymyksen jotenkin.
 
Täällä olisi tänään se ensimmäinen neuvolapäivä! Ei sinänsä jännitä (muutaku se verenpaineen mittaus, kiitos valkotakkisyndrooman..) mut oon eilisestä illasta lähtien valmistautunut henkisesti kohtaamaan sen saarnan, minkä varmaan saan painostani. Mut katsotaan.. :)

Nitti, onko sulla siis lokakuussa '12 syntynyt lapsi? Olitko missään mammaryhmässä silloin? :)
 
Mä asun pk-seudulla ja meillä eka neuvola oli 1,5h pääasiassa jutustelua meidän parisuhteesta, elintavoista, suvun sairauksista jne. Hoitaja mittasi verenpaineen ja hemoglobiinin ja painon. Pissanäytteet viedään mukana labrakäynnille. Meillä oli tosi kiva kokemus kaikenkaikkiaan.
Ehkä eniten iloa mulle tuotti se että sain luvan joogata. En ole mitenkään erityisen paljon sitä harrastanut ja pelkäsin että nyt tulee täyskielto kun joogapaikkojen omat nettisivutkin monesti sanoo ettei suositella raskauden aikana. Neuvolantäti nauroi mulle että ei se sieltä joogaamalla tipu :D
Meidän eka ultra on tammikuun lopulla. Odotellaan sitä aika innoissamme ja jännityksellä, ensimmäinen kun on kyseessä :)
 
Mulla on ensi viikolla ensimmäinen neuvola. Ei jännitä yhtään... sama täti siellä on vastassa, mitä ekan raskauden aikanakin oli. Täällä ei neuvolassa ekalla käynnillä tapahtunut mitään ihmeellistä (silloin esikoista odottaessa). Joka käynnillä otettiin virtsanäyte ja sen tulokset käytiin läpi, myös ekalla kerralla. Mutta ei täällä mitään ollut, että olisi pitänyt pidätellä ennen sitä joku tietty aika. Ekalla käynnillä saatiin päihdekysely lappu ja perheen voimavara lappu ja ne piti täyttää kotona seuraavaa kertaa varten ja jossain vaiheessa ne sitten käytiin läpi. Muutoin sitten katsottiin aloitus paino, verenpaine ja muistaakseni kuunneltiin sydänääniä. Myöhemmin sitten mulla seurailtiin verensokeria, koska sokerit pissassa oli aina plussalla. Mitattiin kodunpohjan korkeus ja joka kerta myös verenpaine.
Meillä on pieni neuvola, jossa on ihan surkeat palvelut, mutta mukavat tädit. Täällä järjestään perhevalmennuksiakin vain pari kertaa vuodessa ja kaikki ei niihin pääse osallistumaan. Me käytiin synnytysvalmennuksessa, jossa katsottiin synnytysvideo ja siinäpä se sitten olikin. Synnärille ei pääse tutustumaan enään ollenkaan resurssipulan vuoksi. Onneksi nyt on jo toinen raskaus kyseessä, joten eipä tartte moisia palveluja.

Mulla tämä väsymys on jotain ihan jäätävää. Viime yönä nukuin reilut 12 tuntia ja nyt olen ollut tässä vaan kotosalla päivän ja nyt jo väsyttää ihan armottomasti. Piti muka siivota ja leipoa... pyh.... astianpesukoneen sentään tyhjensin ja laitoin sinne likaiset tiskit. Mitään muuta en ole saanut aikaiseksi.
 
Minde84, oletkos sinä ollut vau:n kautta sit mammaryhmässä? Olis kiva tietää jos täällä on "tuttuja" :)
 
Satuinpa äsken katsomaan Voice of Finlandia, jossa joku tyttö lauloi Johanna Kurkelan "Prinsessalle" ja omisti sen ystävänsä Onni-vauvalle joka oli menehtynyt kohtuun päivää ennen suunniteltua käynnistystä... Toi biisi on jo itsessään todella surullinen, mutta yhdistettynä tuohon tarinaan sai mut täällä itkemään ihan solkenaan. Eikä siitä meinannut tulla loppua ennen kuin kävin suihkussa rauhoittumassa. Niin mielettömän surullista ja koskettaa tietysti itseä nyt tällaiset vielä erityisesti...
 
Olen myös vuodattanut kyyneleitä tuon johanna kurkelan prinsessalle kappaleen takia! Pappani kuoli tänä kesänä ja kuulin tuon kappaleen dancing on icessa vielä sen club for fiven laulamana! Itkin varmaan puoli tuntia! <3
 
Joo, mäkin katoin ton Voice of Finlandin biisin ja itkin. En ees oo mikään Johanna Kurkela-fani, mut ei voinu mitään.

Ja cupcake, olin täällä Vau.fi:ssä kyllä mut joulukuun ryhmässä. Mulla oli laskettuaika joulukuun alussa, mut tyttö synty jo lokakuun lopussa.
 
Täällä odotellaan että pääsisi nauttimaan raskaana olosta! Esikoinen tuloillaan ja vasta 7 + 2 menossa joten yhtään en anna itselle lupaa vielä odottaa kun pelko keskenmenosta on niin suuri!! Täälläkin lukee kuinka monille se vaan varoittamatta käy.. jaksamista teille!!
Neuvola olisi ensi keskiviikkona ja kovasti toivon että sydänäänet kuunneltaisiin jotta jotakin varmuutta tulisi tähän odotukseen. Onko muilla kuunneltu ja kuultu sydänääniä vk 8?
 
RiinaEmilia, sydän äänet ei vielä välttämättä kuulu noin aikaisin...minä halusin että kokeiltiin kuuluko, mutta ei kuulunut! Terkka sanoi että ei olisi edes yrittänyt jos en olisi niin hoikka! Nyt kuuntelin itse doplerilla ja välillä sain pienen hetken aikaa äänen jonka luulen olleen pikkuisen pulssi, mutta varmemmin ne kuuluu siis viikosta 10 eteenpäin! Malttia ja onnea odotukseen! :)
 
RiinaEmilia, eli dopplerilla ne ei siis helposti kuulu neuvolassa, ultrassa se on eri asia alakautta eli noin 6. vko:sta lähtien voi onnistua. Sen takia suurin osa neuvoloista ei vielä koita asiaa 1. käynnilla, sen jälkeen kyllä joka kerta. Jossain neuvoloissa voi olla ne ultralaite käytössä.

August14, täälläkin eka neuvola on keskustelutuokio, verenpainemittaus ja painon mittaus. Nyt tokalla kerralla selvisin 50 minuutissa kun tiedot jo valmiina koneella, mutta esikoisen kohdalla se oli se 1.5h. Lähisuvun taudit, oma parisuhde, alkoholi-, tupakointi- ja huumekysely, oma jaksaminen, millainen tukiverkosto ym ym kysellään meillä päin.
 
Kun tilasin ekan neuvola-ajan niin ne laitto kotiin tuleen kirjeen. Siinä oli kyselylomake molemmille vanhmmille päihteistä ja sit oli sellanen lomake mihin täytettiin omat tiedot ja kaikki terveystiedot yms.
Sit siinä oli tietoo raskausajan ultraääniseulontatutkimuksista (onpa pitkä sana :) ), raskausajan ravintosuosituksista, suuhygieniasta yms. En tiedä laitetaanko sellanen paketti aina tuleen ennen ekaa käyntiä vai laitetttiinko se vaan siks et mun neuvola-aika on vasta 22.1. En muista ekalla kerralla saaneeni tolasta pakettia postissa, mut se ei kyllä tarkota etteikö niin olis käynyt.:wink Toisaalta ihan kiva kun neuvola on vasta tollon. Sillon on menossa 9. viikko ja os tosi hyvin käy niin sydänäänetkin saattaa kuulua.
 
Kiitos kaikille näistä tiedoista, jäämme siis odottelemaan. Vau.fi etusivullakin oli juuri sopivasti artikkeli "mitä jos jokin menee pieleen"- jonka kanssa pystyin näitä omia tuntemuksia heijastelemaan.
Nitti, meillekin tuli samanlainen paketti ja myös lappuja täytettäväksi ensimmäistä kertaa varten. Onneksi se on jo keskiviikkona! :)
 
Mulla neuvola torstaina ja silloin viikkoja 9+6. Ajattelin kyllä kysyä, josko kokeiltais sydänäänten kuuntelua. Saattais hyvällä tskällä tuolloin jo kuuluakin. En ihan tarkkaan muista paljonko oli viikkoja esikoisesta, kun niitä kuunneltiin.

Hurjan nopeesti on kyllä aika mennyt. Nyt jo kymmes viikko menossa ja ihan vastahan mä kävin siellä inssissä. Hurjaa...

Onko teillä muuten kellään vielä tullut mitään oloja sen suhteen, kumpaa sukupuolta vauva on? Mulla oli esikoista odottaessa tosi aikaisessa vaiheessa jo niin vahva poikaolo ja se säilyi loppuun asti. Saatiin kyllä rakenneultrassa viikolla 21+2 tietää, että tulokas on poika. Ja tieto oli kyllä niin varma, vehkeet näkyi omaan silmäänkin niin selvästi, ettei paljon jossittelun varaa jäänyt. Nyt mulla ei vielä ole ollut oikein minkäälaisia oloja kumpaankaan suuntaan. Molemmat toivottais, että tää toinen ois tyttö, mutta toki poikakin on enemmän kuin toivottu.
Mulla on ollut vuosia jo muutenkin sellainen tuntemus, että mä saan ihan varmasti kaksi poikaa ja siinä ne mun lapset sitten on. Mutta nyt ei enään ole sitäkään tuntemusta, ei niin mitään tuntemusta ole.

Meinaatteko kysyä sukupuolen ultrassa? Me ainakin aiotaan. Mä en ikinä kestäis jännitystä loppuun asti. Tietty pakkohan se on, jos siellä ultrassa ei selvyyttä saada.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top