Tammikuisten kuulumiset

Keskustelun 'Laskettu aika tammikuussa 2015' aloitti IceQueen, 8 helmi 2017.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. IceQueen Naimisissa foorumin kanssa Marrasmammat 2016 Lokamammat 2018

    Täällä aika vähän nykysin keskustelua kun nuo muiden ketjujen aiheet vähän vanhentuneita jo :grin Niin ajattelin jos vaikka tällasen ketjun laittais jossa vois jutella mistä vaan ja kertoa kuulumisia :)
  2. IceQueen Naimisissa foorumin kanssa Marrasmammat 2016 Lokamammat 2018

    Mie halusin kysyy pureeko teillä lapset teitä? Kun meiän poika on kova puremaan minuu, oon miettiny että johtuuko se siitä kun ei osaa puhua ja turhautuu, vai onko vaan joku vaihe joka kuuluu tähän 2v ikään..
  3. Makarelli Peruskäyttäjä Tammikuunmammat 2015

    Täältä onkin helppo lukea sitten missä vaiheessa kukakin menee - ja jaaritella niitä näitä :)

    Meillä ei purra. Läpsimistä on alkanut tulemaan, mutta se liittyy kun ns. Kierrokset leikissä menee yli. Kerrasta menee kyllä poikki.
    Uhma syttyi juuri viikko taakse päin. On outoa, miten lapsi voi hetkessä muuttua niin paljon. Äidillä vähän sulattelemista asiassa.
  4. Vihdoinkin <3 Peruskäyttäjä

    Meillä purraan sillon tällön mut mä nippaan heti ja ärähdän... Täytyy heti tehdä selväks et ei oo ok homma, ja joo joku saa varmaa sätkyn ku kerron et nippaan tai et annan tukkapöllöö mut nii meillekki ollaan tehty ja hengissä ollaan.
    Mee neiti puhuu jo viiden sanan lauseita mut oli melkee vuosi kaks kk ennen ku oppi kävelee..
  5. Kolibri Tuttu foorumilla Tammikuunmammat 2015

    Meillä oli tota puremista joskus viime kevät-syksy ajoittain, mutta liittyi osittain hampaidentuloon. Tai ajoittui ainakin aina samoihin kausiin, joten varmaan oli tarve purra kun ikenet kutisi/sattui. Teki sen kuitenkin aina hyväntahtoisesti ja vähän ilkikurisesti nauraen eli jotain muutakin siinä oli -hauska leikki? Oli kiva saada äiti reagoimaan? Koitin olla mahd neutraali ja irrottaa puremisotteen ja suunnata huomion muualla ja menikin kyllä sit sillä ohi.

    Nykyään turhautuminen ja kiukku ilmaistaan joko huutona tai tavaroiden paiskomisena.. esim vaatteita paiskoo päivittäin, kun ei haluaisi että puetaan. Onneksi ei vielä mitään sellaista ole heitellyt, mikä hajoaisi tai hajottaisi paikkoja..
  6. Yönseutu Peruskäyttäjä Syysmammat 2017

    Meillä ei tyttö ole muistaakseni koskaan purrut eikä oikein muutenkaan tahallaan satuttanut. Pientä läpsimistä joskus harvoin, mutta sen on lopettanut heti kun on asiasta sanonut. Puhuu edelleen vain yksittäisiä sanoja ja turhautuminen tuntuu purkautuvan lähinnä hysteerisillä itkukohtauksilla. Aikamoinen draamakuningatar tuo kyllä osaa olla! :joyful:
  7. pikkis80 Tuttu foorumilla Tammikuunmammat 2015 Joulukuun mammat 2017

    Meilläkään ei purra, mutta kun suuttuu, niin läpsii ja potkii meitä tai koiria, heittelee tavaroita, alkaa juosta edestakaisin... :grin Kaikenlaista muuta toimintaa siis kyllä ilmenee, vaikka puhuukin jo ihan sujuvasti.
  8. Kylosaurus Tuttu foorumilla Tammikuunmammat 2015

    Meillä purraa joskus. Ihan random tilanteissa saattaa haukata, esim. toissa päivänä kun puin vaippaa pojalle. Kai se on kiva, ku äiti kiljuu. Huomion hakua, rajojen kokeilua tms. se varmaan on.

    Meillä on nyt alkanu tulee kahta sanaa peräkkäin. Kommunikointi alkaa olee jo aika helppoa.
    Päiväkodissa on ollu nyt 1,5kk ja on viihtyny hyvin. Tietty jää välil itkemään ja joskus haikailee äitin perään päivän mittaan, mut muuten kyl tykkää touhuta.
    Syöminen on edelleen vaihtelevaa. Joskus vetää kaks lautasellista ruokaa ja joskus menee päivä pelkällä närkkimisellä.
    Muuten on iloinen ja pirtee rakettimies (Thunderbirds on nyt parasta).
  9. IceQueen Naimisissa foorumin kanssa Marrasmammat 2016 Lokamammat 2018

    Millanen tyyny teillä on 2 vuotiaalla käytössä? Vai onko tyynyä? Mie tässä aamuyön tunteina (kello on kohta 5) pohdin tärkeitä asioita kun en saa unta :grin Meillä on pojalla vielä se littee vauva tyyny. Poika on varmaan jo ennen vuoden ikää vieressä nukkuessaa pyrkiny aina meiän tyynyille mut eihän niin pienelle oo voinu paksumpaa tyynyä ostaa. Voisko jo? Ja millanen? Kun ei ne hänen nukkumisasennot usein huonolta näytää vaan nojaa söpösti korkeeseen tyynyyn milloon selällään, millon kylellään tai mahallaan. Mutta ei kai se hyväks kuitenkaa oo kovin korkeeta tyynyä käyttää ton ikäsenä. Ehkä joku matala juniorityyny mikälie?
  10. Kylosaurus Tuttu foorumilla Tammikuunmammat 2015

    Meil on ollu jo jonkun aikaa semmonen matala junnutyyny. Mikä lie viralliselta nimeltään... Poika nukkuu yleensä selällään sille, et on tyynyllä hartioita myöten. Vieressä ku nukkuu, ni nukkuu usein pää mun käsivarren päällä.
    En usko, et heräilyt ainakaan tyynystä johtuu. :)
  11. Indie Tuttu foorumilla Joulumammat 2016

    Meidän pojalla on Ikean lastentyyny. Ihan normityynyn kokoinen, mutta matalampi. On kyllä aika surkee, ihan lättänä toiselta reunalta, kun sen päällä on maattu. En siis suosittele Ikeaa! :joyful:
    Meilläkin aloitettiin päiväkoti tammikuussa. Poika käy kaksi kertaa viikossa siellä, mä olen kotona joulukuussa syntyneen pikkusiskon kanssa. Viime viikolla poika jäi ensimmäistä kertaa hyvillä mielin sinne. Tähän asti on itku aina tullut, kun olen tehnyt lähtöä. Opettajat kyllä kertovat, että ihan hyvällä mielellä on siitä lähtenyt puurolle ja leikkimään. Ja oman kertoman mukaan kyllä tykkää siellä olla. Nyt tosiaan jäänyt ihan iloisella mielellä heti aamusta. :) Varmaan se, että hoitopäiviä on vain tuo kaksi viikossa on tehnyt sitä, että menee aikaa oppia tähän rytmiin ja siihen, että jää sinne päiväksi.
    Meillä tuo uhma, tai tahtoikä, tai miksi sitä nyt kutsua haluaakaan, on alkanut aika iisisti. Meidän poika on aika lempeä ja empaattinen luonne, ei kauheasti kiukuttele eikä räyhää. Tottakai väsyneenä ja nälkäisenä märisee enemmän, mutta yleensä juttelemalla ja kuuntelemalla märinän syy löytyy.
  12. IceQueen Naimisissa foorumin kanssa Marrasmammat 2016 Lokamammat 2018

    Voisko Indie olla pojalla myös siitä surku kun "joutuu" päiväkotiin ja pikkusisko jää äitin kaa kotiin? Meillä oli pojan tarkotus lähtee kans tammikuussa päiväkotiin mut suunnitelmat lykkäänty marraskuisen pikkusiskon vuoksi. En halunnu pojalle liikaa muutoksia lyhyen ajan sisään. Nyt pikkusiskon syntymän jälkeen oon huomannu että poika reagoi hoitoon jättäessä voimakkaammin, itkee nyt enemmän siinä tilanteessa kun ennen siskon syntymää, vaikka tykkää kyllä olla mummilla tai ulkona perhetyöntekijän kanssa.
    • Olen samaa mieltä Olen samaa mieltä x 1
  13. Indie Tuttu foorumilla Joulumammat 2016

    IceQueen, varmasti osittain myös sitä. Nyt, kun päiväkodista on tullut osa viikkorytmiä, on poika tosiaan mennyt mielellään ja poishaettaessa ei usein malttaisi lähteä. :D Nyt pojalla on siellä omat kaverit ja jutut, jotka varmasti tuo paljon sisältöä päiviin. Ja varmaan yksi helpottava juttu on ollut se, että pojan rytmi on aikaistunut sen verran, että nyt herää itse niin aikaisin, ettei tarvitse herätellä pk:iin lähtöön. Alkuvuodesta jouduin herättämään kesken unien pukemaan ja se ymmärrettävästi otti päähän.
  14. Kolibri Tuttu foorumilla Tammikuunmammat 2015

    Meillä on viime kesästä lähtien ollut käytössä lasten tyyny ja peitto, familonin, ihan hyvät. Tyynyä tyttö käyttää mutta täkki on vielä aika turha. Nukkuu unipussissa täkin päällä eli täkki pedataan lähinnä, koska miellyttää äidin silmää :rolleyes: ei todellakaan nuku kuin osan yötä pää tyynyllä, mutta selkesti kaipaa sitä ajoittain/nukkumaan mennessä. En vielä aikuispaksuista tyynyä ostaisi, mutta onhan niissäkin eroja, toisinsanoen akuisille tarkoitettuja lituskoita, eikä sillä tietenkään ole mitään väliä myydäänkö se tyyny lasten- etuliiteellä :)

    Nukkuuko muiden lapset peiton alla? Meillä ei ole koskaan tykännyt olla peiton alla vaikka onkin vilukissa, siksi unipussit käytössä -ja näitä taaperokoon unipusseja joutui jo jonkin aikaa metsästämäänkin..
  15. IceQueen Naimisissa foorumin kanssa Marrasmammat 2016 Lokamammat 2018

    Meillä poika välillä vetää peiton korviin ja on hikinen, tai välillä pyörii miten sattuu peiton pällä ja palelee... Unipussi ois ollu hyvä mutta en mistään löytäny tarpeeks ohutta ni ei sitte tullu poikaa siihen opetettua. Saattais kestää koko yön omassa sängyssä jos ois unipussi käytössä :grin
  16. Iita_ Tuttu foorumilla Tammikuunmammat 2015 Marrasmammat 2017

    Moi. Oon käyny täällä välillä lueskelee mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa. Täällä on ollu yhtä ylä-ja alamäkeä.

    Mä odotin lasta viime keväänä ja sitä lasta haluttiin yhdessä mieheni kanssa kovasti. Heinäkuussa menin ultraan ja hajosin totaalisesti siihen pöydälle. Itkin hysreerisesti, ettei se voi olla totta. Miksi minulle, miksi juuri nyt. En halunnut uudestaan kaavintaan. Ennen esikoista jouduin kaavintaan ja siitä jäi pahat muistot. Ne hoitajat oli todella ilkeitä mulle. Nyt tilanteeni oli kuitenkin se, että oli todettu rypäleraskaus. Muuta vaihtoehtoa ei siis ollut. Pelkäsin ihan kamalasti.

    Siitä lähdimme osastolle ja samana päivänä imukaavintaan. Onneksi mieheni oli koko sen ajan mun tukena ja turvana. En olisi muuten jaksanut sitä. Niin ja onneksi minulla nyt oli ihanat hoitajat.

    Pääsin vielä samana iltana kotiin. Tytär oli äidilläni hoidossa ja sain levätä sen yön rauhassa. Mä vaan itkin. Soitin seuraavan päivänä lääkäriin ja pyysin ajan, jotta saan sairaslomaa. En pystynyt kohtaamaan ketään olin niin hajalla. Pelkäsin että minulle kehittyy syöpä. Se on meidän suvussa hyvin yleistä. Teki pahaa nähdä raskaana olevia ja vielä pahempaa, ku multa tultiin kysymään et miksi et ole tehnyt jo toista. Niin ja se, et kyl mä tiedän miltä susta tuntuu. Olin murtua joka kerta, enkä jaksanut selittää.

    Siitä tietysti seurasi raskautumis kielto ja verikoe seurannat. Se oli todella pitkä ja piinallinen puolivuotta. Tuntu niin pahalle ku muut saa ja itse ei saa. Taustalla pelko siitä jos arvot nousee ni mitä sit? Sit et saanko enää koskaan tervettä lasta tai saanko ollenkaan?

    Nyt olen raskaana, mutta en ole uskaltanut vielä itse iloita asiasta. Pelottaa, et tämäkin viedään pois. En ole tosiaan perhettä edemmäs uskaltanut mennä sanomaan mitään. Olen tehnyt tusinan testejä enkä meinaa uskoa. Nyt olen käyntr kolme kertaa ultrassa ja siellä varmistu, et kaiken pitäisi olla kunnossa ja sydän lyö. Yritän jaksaa ajatella positiivisesti mutta se on hitokseen vaikeaa.

    Välillä on ollu todella kovia kipuja, et toivon niin paljon et kaikki menisi nyt hyvin. Onneksi on lupa mennä tarkistukseen koska vaan jos kivut jatkuu tai tulee jotain. Se hyvä puoli tässä on.

    Niin ja eikoisen synnytys meni ihan pieleen vaikka kävin pelkopolilla. Vaikka haluan tätä lasta ni pelkään jo valmiiksi synnytystä.

    Esikoinen on onneksi ihana oma pikku prinsessa. Höpöttää minkä ennättää ja välillä sit tulee se uhma läpi sieltä ja koettelee äitiä. :hilarious: nukkuu yönsä omassa huoneessa ja nukahtaa itse iltasadun, sekä muiden ilta rutiinien jälkeen.
    • Vanha Vanha x 1
  17. IceQueen Naimisissa foorumin kanssa Marrasmammat 2016 Lokamammat 2018

    Oisko täällä kellää ideoita miten vierottaa lapsi rattaista..? Siis päiväuniaikaan. Kun tuo meiän tammikuinen poika nukkuu edelleen päiväunensa (1,5 tuntia) rattaissa eikä toivoakaan saada sisälle nukkumaan.
  18. PiPaNat Rakastunut foorumiin

    IceGueen, meillä nukkuu myös päiväunet vaunuissa. Itse en pidä mitään kiirettä niistä pois pääsemiseen. Ennemminkin harmittaa kun alkaa rattaat olla kohta liian pienet. Kipeänä on parit unet nukkunut sisällä mutta muuten ei. Taistelua se nukahtaminen varmaan aluksi sänkyyn on mutta parissa viikossa tottuu varmasti!
  19. IceQueen Naimisissa foorumin kanssa Marrasmammat 2016 Lokamammat 2018

    Meiän kohta metrinen poika mahtuu just ja just emmaljungiin... oon oottanu millon antaa renkaat periks kun 15kg painoraja on jo viime vuoden puolella ylitetty :hilarious: Nyt vaan pikkusisko tartteis vaunuja omiin päiväuniinsa ni ois kiva saada kokonaan yhdistelmät tytön käyttöön. Yks päivä yritin nukuttaa poikaa sisälle päiväunille, ei onnistunu, jäi päiväunet nukkumatta ja oli ihan mahottoman väsyny loppu päivän.
  20. PiPaNat Rakastunut foorumiin

    Meillä nukkuu matkarattaissa kun ne on pidemmät kuin meidän Emmaljungat. kyllä siihen totuttamiseen tarvitaan pitkää pinnaa äidiltä ja aika monta päivää :happy: Osta jotkut käytetyt halpikset ihan vain nukkumista varten. Meillä kans alkuun molemmat lapset nukkuivat ulkona rattaissa kunnes siirsin esikoisen sisälle nukkumaan. Hänen kanssaan siirto meni helposti. Luulen että kesän aikana viimeistään myös tammikuinen siirtyy sisälle nukkumaan. Sitä ennen taas kaksi nukkuu ulkona yhtäaikaa kun kuopus syntyy.
    • Tykkää Tykkää x 1

Jaa tämä sivu