Takki tyhjä, elämää lapsettomana -kokemuksia
- Ketjun aloittaja DeWill
- Aloituspäivämäärä
Katjusha
Kunnioitettu kommentaattori
Meillä taas miehelleni oli tärkeää yrittää saada biologinen jälkeläinen, ja näistä asioista pitää olla samaa mieltä. Myös adoptio on pitkä, raskas ja kallis prosessi. Eri perheet tekee omanlaisensa päätökset. Me oltais jääty kahdestaan ellei tyttöä oltais saatu.
Yleensä adoptioon herätään vasta sitten, kun se on jo liian myöhäistä. Adoptiolasta ei saa yli nelikymppisenä, ja prosessi kestää 8 vuotta. Pikaisella laskutoimituksella adoptiojonossa pitää olla viimeistään 32-vuotiaana. Moni kuitenkin yrittää saada lasta hoidoilla vielä pidempään, ja kun lopulta ymmärtää, ettei omaa tule, onkin jo myöhästynyt adoptionkin ikärajoista.
Minä kyllä suosittelen lapsettomuushoitoja. Vaikka luomuna en ole ikinä raskautunut, hoidoilla se onnistui jo viidennellä hoitokierroksella.
Kynnys lähteä hoitoihin oli todella suuri, koska pelkäsin saavani jonkin sellaisen diagnoosin, jolla ei voi ikinä saada lapsia. Toisaalta olin jo ennen hoitoihin menoa päättänyt, että jos jään lapsettomaksi, en enää jatka tavallista elämää, vaan lähden vuosiksi reppumatkailemaan ympäri maailmaa, koska kodin, uran ja tulevaisuuden rakentaminen olisi siinä tilanteessa minulle täysin turhaa.
Minä kyllä suosittelen lapsettomuushoitoja. Vaikka luomuna en ole ikinä raskautunut, hoidoilla se onnistui jo viidennellä hoitokierroksella.
Kynnys lähteä hoitoihin oli todella suuri, koska pelkäsin saavani jonkin sellaisen diagnoosin, jolla ei voi ikinä saada lapsia. Toisaalta olin jo ennen hoitoihin menoa päättänyt, että jos jään lapsettomaksi, en enää jatka tavallista elämää, vaan lähden vuosiksi reppumatkailemaan ympäri maailmaa, koska kodin, uran ja tulevaisuuden rakentaminen olisi siinä tilanteessa minulle täysin turhaa.
Toi on kyllä ihan höpöhöpöä. Adoptiolapsen ja -vanhemman ikäero ei saa olla yli 45 vuotta, eli yli 40-vuotiaatkin voivat saada taaperoita (jos haluavat). Prosessi voi kestää pitkään, mutta se, että prosessi kestäisi aina 8 vuotta, ei pidä paikkaansa. Moni saa lapsen paljon nopeammin, varsinkin jos on valmis adoptoimaan lapsen, jolla on hieman haastavampia erityistarpeita ja/tai vanhemman lapsen (kaikki adoptiolapset ovat toki omalla tavallaan erityistarpeisia). Adoptioneuvontaan voi siis hakeutua nelikymppisenä ja jotkut maat laskevat iäksi puolisoiden ikien keskiarvon.
Vauvaikäisiä saa harva perhe ja usein vain kotimaisessa adoptiossa, joiden määrä lasketaan muutamissa vuodessa (ellei lasketa perheen sisäisiä adoptioita).
Adoptioprosessi ei tietenkään ole helppo, nopea tai halpa prosessi, mutta eipä sitä ole biologinenkaan vanhemmuus. Toivottavasti ihmiset kuitenkin perustavat päätöksensä faktoihin, eikä väärään tietoon.
Nimimerkillä "adoptioneuvonnan aikana luomusti raskautunut epäonnistuneiden hoitojen jälkeen"
Moni myös hylätään adoptioprosessissa, eli lasta ei tule sitäkään kautta edes siinä kahdeksassa vuodessa.
Suomessa adoptiosta on tehty aivan liian hankalaa, ja siksi se toimii erittäin huonosti. Lapset odottavat ulkomailla vuosikausia lastenkodeissa kun suomalaiset lapsettomat vanhemmat odottavat vuosikausia adoptiojonoissa. Tunnen pareja, jotka ovat jonottaneet vuosia ja jääneet ilman adoptiolasta, koska ikäraja tuli täyteen kesken jonotuksen. On erittäin järkevää varoittaa adoptiota harkitsevia ikärajoista ja käsittämättömän pitkistä jonotusajoista, jotta se ei tule yllätyksenä.
Suomessa adoptiosta on tehty aivan liian hankalaa, ja siksi se toimii erittäin huonosti. Lapset odottavat ulkomailla vuosikausia lastenkodeissa kun suomalaiset lapsettomat vanhemmat odottavat vuosikausia adoptiojonoissa. Tunnen pareja, jotka ovat jonottaneet vuosia ja jääneet ilman adoptiolasta, koska ikäraja tuli täyteen kesken jonotuksen. On erittäin järkevää varoittaa adoptiota harkitsevia ikärajoista ja käsittämättömän pitkistä jonotusajoista, jotta se ei tule yllätyksenä.
Suski: Kyllä, on hyvä olla tietoinen ikärajoista ja tietää, ettei adoptio ole automaatio. Muistaa myös se, että adoptioperhettä tarvitsevalla lapsella on oikeus tulla adoptoitavaksi, mutta kenellä tahansa adoptiovanhemmaksi haluavalle ei ole automaattista oikeutta tulla katsotuksi sopivaksi adoptiovanhemmaksi. Tietoisuus ja faktojen kertominen on kuitenkin eri asia kuin väittää, että neuvontaan on hakeuduttava viimeistään 32-vuotiaana ja että adoptioprosessi kestää kahdeksan vuotta, sillä tämä ei pidä paikkaansa.