Taaperon syöminen

[Pilkki24]

Mietiskelin tässä, että miten te muut suhtaudutte, jos taapero ei suostu syömään lämmintä ruokaa?

Meillä syö hyvin vaihtelevasti lämmintä ruokaa (pl. puuro) etenkin, jos ruoka on ikäänkuin epämääräisinä paloina. Mössöt ja esim liha ja pastat maistuvat kyllä. Kaikkea muuta syö kyllä hyvällä ruokahalulla.

Jos lapsi ei suostu syömään, otan hänet pois ruokapöydästä ja koitan tunnin päästä uudelleen, mutta harvoin syö, jos on jo kerran kieltäytynyt.

En ole vielä kauheasti tästä stressannut, kun lapsi ei ole mitenkään laihanpuoleinen, mutta mietin olisiko toimivia vinkkejä miten saada taapero syömään vai odotellako vain, jos tämä vaihe tästä menisi ohi?

 

[Pikkupikkupikkunen]

Meidän taapero on kaiken aikaa olla semmonen et välillä syö ja välillä ei. Häntä ei vaan tunnu ruokailu juuri kiinnostavan. Syö kaikkea, eikä oo mitenkään nirso, tosin epäileväinen uusia asioita kohtaan, mut onneks myös melko uskalias maistamaan.

Välillä saattaa siis olla pitkiäkin aikoja, kun oikeestaan mikään lämmin ruoka ei maistu. Ei edes ne ns. Lempparit. Se on välillä tosi turhauttavaa itelle, mut ollaan pyritty suhtautuu siihen niin et siitä ruokailusta ei tuu mikään ongelma vaan pysyy mukavana. Siis just noin et jos ei syö, niin sit ei vaan syö.

Ainoot vinkit on et koitan miettiä, et joka ruokailussa ois edes jotain mistä varmasti pitää, että söisi edes jotakin. Esim. Jälkkäriksi hedelmiä, niitä syö aina.
Toinen mikä välillä saattaa auttaa on, et otan sen lapsen mukaan tekemään ruokaa ja sit suureen ääneen kehun miten maukasta ruokaa taapero on tehnyt ja miten hienosti auttanu tekemään sitä.

En oo jaksanu stressata, kohta tulee sit taas hetki kun syö kaikkea ruokaa monta lautasta.

 

[Pilkki24]

Eli ilmeisesti siis aika normaalia toimintaa tämä
Lapsi söi vielä alle vuotiaana melkein mitä vaan suuhun laittoi, mutta nyt on ollut tällaista outoa nirsoilua. Ja myös tuota etteivät lemppariruoatkaan kelpaa.

 

[Pikkupikkupikkunen]

Joo minä en jaksa välittää enää tosta. Kun on muuten hyvinvoiva, kasvava ja kehittyvä lapsi nii luotan et kyllä se syö kun tarvii syödä.

 

[Bella Swan]

Meillä lapsi söi kaikkea, kunnes reilun vuoden iässä lopetti lähes kaiken syömisen. Kyllähän se huoletti, mut pakko jotain on syödä. Tuolla tiellä ollaan yhä, mutta syyksi paljastuikin autismi, että miksi niin suppea on ruokavalikoima joka kelpaa.
Mutta varmaan ihan tavallista kuitenkin on, että lähes kaikilla lapsilla tulee jossain iässä (taaperona?) nirsoilua. Jatkaa vaan yrittämistä ja monipuolisesti tarjoilee erilaisia ruokia. Positiivinen asenne ruokaa kohtaan ja ei pakottamista.

 

[Pilkki24]

Meillä lapsi söi kaikkea, kunnes reilun vuoden iässä lopetti lähes kaiken syömisen. Kyllähän se huoletti, mut pakko jotain on syödä. Tuolla tiellä ollaan yhä, mutta syyksi paljastuikin autismi, että miksi niin suppea on ruokavalikoima joka kelpaa.
Mutta varmaan ihan tavallista kuitenkin on, että lähes kaikilla lapsilla tulee jossain iässä (taaperona?) nirsoilua. Jatkaa vaan yrittämistä ja monipuolisesti tarjoilee erilaisia ruokia. Positiivinen asenne ruokaa kohtaan ja ei pakottamista.

Onpa ikävä kuulla. Varmasti tuo haasteita arkeen! Onneksi kuitenkin selvisi mistä on kyse, niin on helpompi toimia ja suhtautua.
Ihan noin rajua ei meillä ole ja lapsi syökin todella monipuolisesti ja sellaisiakin ruokia mistä lapset eivät yleensä niin välitä. Jostain syystä välillä eivät lämpimät ruoat kelpaa moneen päivään ja lentävätkin vain lattialle.
Sitten taas yht äkkiä kaikki maistuu.
Erikoista sekoilua

 

[jamm]

Meillä syödään vain sileitä pilttejä, yks päivä kokeilin rakeista ja pieni oksu tuli. Muuten syö kyllä ok, puuroa, kasviksia, hedelmiä.. ja esim pizzaa ja kanapullia en tiedä onko tää sitä sihtikurkkua vai pitääkö vaan odottaa et alkaa kotiruoka kelpaa (varmaan rakeinenkin menis jos itse laittais sitä suuhun), ei suostu maistaa esim pastaa tai riisiä. Mutta esim rusinoita, pähkinöitä, mysliä syö

 

[Vargynja]

Meidän 3v ei ole ikinä syönyt epäselviä ruokia eikä mössöjä. Vauvana ei soseet kelvanneet yhtään. Hänen kohdalla epäilen kyseessä olevan aistiherkkyys, kun selvästi rakenne vaikuttaa. Ja jos jonkin ruuan rakenne ei häntä miellytä niin ei sitä syö vaikka kuinka olisi nälkä. Ei siis auta saman ruuan myöhemmin tarjoaminen. Yleensä sitten toisella ruualla maistuu ruoka paremmin, jos jokin ruoka ei maistu. Yleensä yritetään että vähintään toinen lämmin ruoka olisi mieluinen ja ruualla myös aina kasviksia, jotka maistuu. Eikä kastiketta ikinä valmiiksi perunan/pastan/riisin sekaan, jotta voi syödä niitä, jos kastike ei maistu.

Kaikilla nirsoilu tuskin on samasta syystä, mutta olen kuullut muualtakin ruuan maistuvan paremmin, jos ainekset on selkeitä ja erillään toisistaan.

 

[Pilkki24]

Aika jänniä eroja kyllä. Meillä tuntuu juurikin vaikka pasta maistuvan paremmin, jos siinä on makua kastikkeesta. Valmisruokia ei suostu enää muutenkaan syömään muita kun hedelmä- ja marjasoseita ja puuroja.
Olisi kiva, jos aina reissun päälle voisi ottaa jonkun valmisruoan ja syöttää helposti purkista, mutta ei vaan maistu. Isänsä tekee ilmeisesti liian hyvää sapuskaa

 

[Kipuna]

Meillä lapsi nyt 1v6kk. Siirtyi soseista alle 1v syömään samaa ruokaa kuin muutkin (paitsi alle 1v vielä ilman suolaa). Joskus joku ruoka maistuu paremmin ja joskus huonommin. Minusta vaikuttaa, että päiväkodissa maistuu kaikki ruoka sille paremmin. Esim. isompikin lapsi saattaa kylässä/hoidossa olleessaan suurin piirtein kaksin käsin ahmia ruokaa, ihan kun ei kotona saisi ruokaa ollenkaan...

Kotona jos lapsi ei syö ruokaa, niin sitten olkoon syömättä kun tarjoilu loppuu. Seuraavalla aterialla saattaa ollakkin sitten kovempi ruokahalu. Kun lapset ovat kotona vklp, niin teen ainakin toisena päivän ruokana jotain sellaista mikä maistuu "aika varmasti".

 

[Pilkki24]

Meillä lapsi nyt 1v6kk. Siirtyi soseista alle 1v syömään samaa ruokaa kuin muutkin (paitsi alle 1v vielä ilman suolaa). Joskus joku ruoka maistuu paremmin ja joskus huonommin. Minusta vaikuttaa, että päiväkodissa maistuu kaikki ruoka sille paremmin. Esim. isompikin lapsi saattaa kylässä/hoidossa olleessaan suurin piirtein kaksin käsin ahmia ruokaa, ihan kun ei kotona saisi ruokaa ollenkaan...

Kotona jos lapsi ei syö ruokaa, niin sitten olkoon syömättä kun tarjoilu loppuu. Seuraavalla aterialla saattaa ollakkin sitten kovempi ruokahalu. Kun lapset ovat kotona vklp, niin teen ainakin toisena päivän ruokana jotain sellaista mikä maistuu "aika varmasti".

Meillä syö paremmin, jos syö meidän kanssa samaa ruokaa kuin jos syö yksin tai eri ruokaa. Olisiko tuossa joku sosiaalinen aspekti mikä saa lapsen syömään paremmin

 

[Vargynja]

Aika jänniä eroja kyllä. Meillä tuntuu juurikin vaikka pasta maistuvan paremmin, jos siinä on makua kastikkeesta. Valmisruokia ei suostu enää muutenkaan syömään muita kun hedelmä- ja marjasoseita ja puuroja.
Olisi kiva, jos aina reissun päälle voisi ottaa jonkun valmisruoan ja syöttää helposti purkista, mutta ei vaan maistu. Isänsä tekee ilmeisesti liian hyvää sapuskaa

Näin on lapset erilaisia. Suosittelen siis seuraamaan mitä ja miten se oma tykkää syödä ja tarjota enemmän hänelle sopivasti. Ei tietenkään niin, että aina on lempiruokaa. Joku tasapaino maistuvien ruokien ja vaikeampiin totuttelun kanssa.

Muistui myös mieleen että me jossain iässä oltiin tosi joustavia sen suhteen, miten lapsi söi. Välillä aamupuuro katosi suuhun edestakaisin kipittäessä, kun ei yhtään malttanut istua pöydässä. Meidän lapsi vielä on tosi hoikka ja neuvolassa usein sanottu, ettei ole tullut tarpeeksi painoa. Jos painon nousun kanssa ei ole ongelmia, ei ehkä tarvitse mennä "kunhan syö edes jotenkin jotain" mentaliteetilla yhtä paljoa.

 

[Pilkki24]

Näin on lapset erilaisia. Suosittelen siis seuraamaan mitä ja miten se oma tykkää syödä ja tarjota enemmän hänelle sopivasti. Ei tietenkään niin, että aina on lempiruokaa. Joku tasapaino maistuvien ruokien ja vaikeampiin totuttelun kanssa.

Muistui myös mieleen että me jossain iässä oltiin tosi joustavia sen suhteen, miten lapsi söi. Välillä aamupuuro katosi suuhun edestakaisin kipittäessä, kun ei yhtään malttanut istua pöydässä. Meidän lapsi vielä on tosi hoikka ja neuvolassa usein sanottu, ettei ole tullut tarpeeksi painoa. Jos painon nousun kanssa ei ole ongelmia, ei ehkä tarvitse mennä "kunhan syö edes jotenkin jotain" mentaliteetilla yhtä paljoa.

Lapsi on ikäisekseen pitkä ja vähän pullukka niin siitä ei tarvitse huolehtia etteikö saisi ravintoa. Jotenkin sitä on vaan niin iskostunut päähän, että joka päivä pitäisi syödä "kunnon" ruokaa, että voi hyvin.

 

[Mellie]

Ruokaa on tarjolla ruoka-aikoina, 5 kertaa päivässä. Kohta 2-vuotias saa syödä sen mitä syö. Jos ei itse lusikoi tai syö käsin, yritän tarjota lusikalla. Jos ei suu aukea, niin en tuputa väkisin, enkä yritä mitään kikkailuharhautuksia, lentokoneita tai tabletin katselua, vaan uskon ettei nyt vaan maistu. Luotan, että lapsi itse tuntee ja tietää oman kylläisyytensä ja nälkänsä, enkä halua millään pakkosyötöllä sitä tuntemusta tuhota. Jollakin ruualla maistuu paremmin, joskus huonommin. Ihan niin kuin itselläkin, paljon aktiivisuutta -> isompi nälkä ja toisin päin.

Mun mielestä aikuisen vastuulla on tarjota sitä ravitsevaa ja terveellistä ruokaa sopivin väliajoin. Ettei sitten pakkosyötön nimissä aleta paikkoa pieniruokaisempia kertoja millään takuulla uppoavilla herkuilla, koska vanhemmasta itsestä tuntuu, että lapsen pitäisi syödä enemmän. Lapsi päättää määrän mitä syö siitä mitä tarjotaan.

 

[jamm]

Mä en uskalla pitää nälässä ja annan helposti jotain mikä maistuu. Anoppikin sanoi että sillä saa syömään kunnon ruokaa kun ei tarjoa mitään muuta en pysty..en halua nälkäitkua ja yöheräilyä nälän takia eiköhän tuo joskus ala syömään muutakin..
Usein nykyään ennen ekaa pilttilusikallistakin kääntää pään pois mutta heti kun oon pistänyt ekan lusikallisen suuhun niin alkaa maistumaan. En tiedä onko se poiskääntyminen vaan tapa tai osittain "vitsi". Karkeempaa ruokaa varmaan söisi jos itse lappaisi suuhun, mutta kun joku muu niin tulee oksu. Itse syö sit niitä lihapullia jne ja hyvin menee.

 

[Pilkki24]

Mä en uskalla pitää nälässä ja annan helposti jotain mikä maistuu. Anoppikin sanoi että sillä saa syömään kunnon ruokaa kun ei tarjoa mitään muuta en pysty..en halua nälkäitkua ja yöheräilyä nälän takia eiköhän tuo joskus ala syömään muutakin..
Usein nykyään ennen ekaa pilttilusikallistakin kääntää pään pois mutta heti kun oon pistänyt ekan lusikallisen suuhun niin alkaa maistumaan. En tiedä onko se poiskääntyminen vaan tapa tai osittain "vitsi". Karkeempaa ruokaa varmaan söisi jos itse lappaisi suuhun, mutta kun joku muu niin tulee oksu. Itse syö sit niitä lihapullia jne ja hyvin menee.

Meillä teki muuten yhdessä vaiheessa myös tuota, ettei eka lusikallinen meinannut kelvata, mutta kerran maistettuaan söi hyvällä ruokahalulla!

 

[Myrsky21]

Meilläkin eka lusikallinen on monesti vaikein ja viimeinen toisiksi vaikein
Meillä ei anneta periksi "en syö" kiukuttelulle koska alkaisi kikkailla vaan että syö kun ne nami ruuat ja sit kiukuttaa pitkin päivää Ruokailussa annetaan ensin ruoka, sitten leipä ja sen jälkeen maito(muuten ei uppoa ruoka). Aamupala, lounas, (välipala), päivällinen ja iltapala on tarjolla. Välipalaa ei välttämättä syödä jos on päikkäreillä iltapäivästä pitempään vaan syödään päivällinen aikaisemmin kuin päiväkoti päivinä. Vähän täytyy syödä mutta ei kaikkea ole pakko ja maistaa täytyy.
On uhmaikäisen kaksivuotiaan hetki kokeilla rajojaan ja päätösvaltaansa joten siksi meillä selvät rajat että pitää maistaa ainakin. Usein syö hyvin kun tietää että saa jälkkäriksi hedelmän/ muumi rusina rasian tms on kausia kun ei ruoka uppoa ja kulutus on vähempää ja on kausia kun syö tosi isoja annoksia vaikka alkuun olisi sanonut ettei syö joten sen takia on ollut hyvä pitää linja että ainakin pitää vähän syödä meillä lapsi on hoikka vaikka syö paljon. Päiväkodin ruoka tosin ei maistu kovin hyvin useinkaan (rasvatonta, suolatonta). Pidetään taukoa jos tiedetään että joku on yök ruoka ja kokeillaan ajan myötä uudestaan eli ei tuputeta ruokaa josta tiedetään ettei pidä, parin kuukauden päästä voi olla ihan eri mielipide pöydästä saa poistua kun on ilmaissut että kiitos en syö enempää kunhan on maistanut vähän. Syönyt aina paremmin jos me ei syödä samaan aikaan

 

[Pilkki24]

Mie en oo ite varsin pakottanut jos ei vaan syö, mutta juurikin tuo maistaminen on ollut tärkeää. Ja muksu haluaakin maistaa ainakin ihan kaikkea mitä me syömme

Tuo lämpimän ruan hylkiminen välillä on vaan ihme juttu. Ei siis anneta muuta ruokaa vaan tarjotaan aina nälkäänsä ilmaistessa sitä samaa sen 2-3 kertaa, mutta ei vaan syö jos on niin päättänyt.
Illalla sitten saa iltapalaksi jotain muuta, jos ruoka ei ole päivällä kelvannut.

 

[Myrsky21]

Meillä on annettu lapsen syödä huone lämmintä ruokaa kun yökkii jos on liian lämpöistä. Nykyään en lämmitä ruokaa kun ihan haaleaksi jos jääkaapista otan ruuan eli ettei ole todellakaan kuumaa/lämmintä kannattaa harkita että kokeilee eri lämpötiloja. Lapsi suuttuu aina isovanhemmillakin kun ruoka on liian lämpöistä kylmä ei haittaa esim jos tekee kiisseliä niin ei syö sitä kun vasta haaleana /huoneenlämpöisenä/jääkaappi kylmänä

 

[Pilkki24]

Meillä on annettu lapsen syödä huone lämmintä ruokaa kun yökkii jos on liian lämpöistä. Nykyään en lämmitä ruokaa kun ihan haaleaksi jos jääkaapista otan ruuan eli ettei ole todellakaan kuumaa/lämmintä kannattaa harkita että kokeilee eri lämpötiloja. Lapsi suuttuu aina isovanhemmillakin kun ruoka on liian lämpöistä kylmä ei haittaa esim jos tekee kiisseliä niin ei syö sitä kun vasta haaleana /huoneenlämpöisenä/jääkaappi kylmänä

Mie oon kanssa lapsena syönyt osan lämpimistä ruoista kylmänä

Meillä ei kuitenkaan ole lapsen kanssa läheskään noin säännönmukaista tämä toiminta Ehkä hän on vain super tyttömäinen ja muuttaa mieltänsä viikon välein teini-ikää odotellessa