Syyskuun syystuulet

Napero

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Jos täällä joku vaikka ihan syyskuussakin jaksaisi vaihtaa kuulumisia
 
Mietinpä tässä vain, että te jotka jo tiedätte sukupuolen, oletteko uskaltaneet luottaa tulokseen, ja seurauksena esim. ostaa "sukupuolivärillistä" vaatetta varastoon? Meillä siis luvattu poikaa, ja mielestäni itsekin pikkuiset kassit ultrakuvassa ihan selkeästi näin, mutta jotenkin tuntuu hassulta ostaa kovin poikamaista, tuntuu että jos kuitenkin on joku näkövirhe tai jotain, niin kassiin on aina päätyny melko neutraalia vaatetta ja asustetta.

Niin, ja ihan vertailun vuoksi kyselen, paljonko ootte kerryttäny painoa, mulla nyt rv 22+4, ja tähän mennessä tullut viitisen kiloa.. Pari ekaa kiloa pompsahti heti kun siirryin kahden lämpimän ruoan rytmiin, koko alkuvuosi meni melko rankalla dieetillä, niin ties että ne pudonneet kilot tulee heti kun alkaa syödä normaalisti..
 
Meillä vietettiin lauantaina tytön 1v. synttäreitä ja kyllä oli rankaa!! Olin koko päivän jalkojen päällä ja selvästi huomaa, että painopiste on siirtynyt eteen kun alaselkä oli tosi kipeä illalla! Oikeasti aivan hirveetä järjestää juhlia ja meilläkin kun oli sitä porukkaa ihan riittämiin. Tuntuu ettei kaikki niin hyvin edes viihtyny, kun eivät tunteneet toisiaan. En itekään kerennyt kun muutaman sanan vaihtamaan vieraiden kanssa. Sitten vielä kun meillä lähisuvussa on eräällä perheellä useampi lapsi ja yksi heidän lapsista on todella vilkas, niin vaikkei se edes ole oma, niin saa olla koko ajan silmä tarkkana, ettei se tee mitään kiellettyä/satuta ketään. Sekin vie vielä ylimääräistä energiaa. No mä päätin, että seuraavalle tulokkaalla voin vielä ristiäiset ja 1v. juhlat järjestää, mutta sen jälkeen synttärit huomattavasti pienemmässä mittakaavassa (tarjottavien suhteen varsinkin!!) ja vieraat jaetaan vastaisuudessa kahdelle päivälle.

Mutta voi että mä olen ylpeä mun tytöstä kuinka kiltisti se oli ja jaksoi vaikka vieraita ja hälyä oli paljon! Harmittaa vaan että en itse päivänsankaria oikein kerennyt näkemään kun vasta sitten kun vieraista osa oli jo lähtenyt. Meni kahvin keittelyyn sen verta aikaa. Sunnuntaina olin vielä niin väsynyt juhlista, että ihan kuin olisi ollut pahemman luokan kankkunen!! Ruokaakin mätin suuhun ihan samalla tavalla kun krapulassa eli jatkuvalla syötöllä :) Toisin sanoen mitään ei oo enää juhlien tarjottavista jäljellä :) Meilläkin sentäs oli 4 voileipäkakkua, täytekakku, suolainen piirakka, kuivakakku, lusikkaleipiä ja karkkia :) (no okei kuivakakkua laitoin pakkaseen)

Heleia edellisessä kysyi painonnousua ja uskaltauduin äskön sitten minäkin vaa´lle ja sehän näytti iloiset +5kg. Ennen noita juhlia se näytti +3kg. Just ton viikonlopun vuoksi teinkin aamupäivällä hirveen kattilallisen kasvissosekeittoa ja meinaan tän viikon syödä yltiö terveellisesti. No edellisessä raskaudessa mulle tuli 10kg jo heti kahden ensimmäisen kuukauden aikana, että kai toi 5 kg on ihan kohtuullinen määrä. Harmi kun noita kiloja on ennestään jo ylimääräisiä niin saa olla tarkkana painonnousun kanssa ja tulee helpommin panikoitua tässä raskaudessa.

Mulla on vasta viikon päästä rakenneultra ja ajateltiin kysyä kumpi tulee ja toivon tyttöä, koska meillä on ihan hirveesti tyttövauvalle vaatteita (mun äiti haali hirveet määrät niitä kun odotin esikoista). Kauhistuttaa ajatus että joutuisin ne raahaan kirpparille myyntiin. Mutta kumpi vaan saa kyllä tulla :Heartred Eli meillä kyllä ihan ultraajan vastauksen perusteella ostettiin vaatteita viimeksi. Tosin mä olin 100% varma sillon jo ennen kun sain tietää kumpi tulee että odotan tyttöä, nyt ei oo ollu mitään tuntemuksia.. saas nähdä :)
 
heippa,

rakenneultrassa selvisi että vauveli on tyttö 85% todennäköisyydellä. ei voida kuulemma 100 varmasti sanoa... jännittää kyllä ostaa pinkkejä vaatteita jos se onkin poika. olen kyllä päättänyt etten hamstraa ihan kauheesti varastoon ennen lapsen syntymää.

raskauskiloista sen verran, että rv 22 menossa ja jotain +4kg tullu painoa lisää. olen muutenkin aika hoikka, että ei haittaa kilojen tulo, mutta terveellisesti yritän syödä, ettei nyt turhia kiloja hirveesti tulisi.

voinnista sen verran, että painaa ihan kauhee väsymys kokoajan. töihin voisi nukahtaa. öisin nukkuu aika huonosti, kun ei meinaa löytää hyvää asentoa. nyt on alkanut tulemaan jonkin verran alavatsakipuja, eikä meinaa jaksaa enään liikkua samalla tavalla kuin tähän asti. huomaa että masu alkaa painamaan. oon kävelly töihin ja takas tähän asti n. 15 km/pvä ja nyt tämä matkaa alkaa tuntumaan liian raskaalta. onkos muilla ollut kipuja?

hyviä vointeja ja odotusta!
 
Huh, melkoiselta rutistukselta kuullostaa noi 1v. kemut! No mutta tulipa juhlittua ja nyt saa keskittyä muihin asioihin :)

Meille ei selvinny sukupuoli ja ajateltiin mennä 4d-ultraan noin kuukauden päästä. Ihan siis muutenkin kuin vain sukupuolen takia, halutaan kokea sekin :) Jospa sitten varmistuisi niin ostan jotain tytölle/pojalle uutta, oon tähän asti ostanu vain neutraaleja vaatteita käytettyinä, tosin melkein kaikki kuin uusia.

Painoa mulle on tullu +6kg :/ Kuuluu asiaan mut hirvittää silti.. Lihoin jo pohjiksi 10kg ennen raskautta ja olen painanu näin paljon viimeks vuosia sitten kun sairastin masennusta kolmisen vuotta. Onneks nyt painonnousulle on hyvä syy :Heartred

Nukkuessa maha on usein edessä ja välillä on päivälläkin kaikenlaista kipua ja kolotusta.. Välillä enemmän ja välillä vähemmän..

Miten teillä jotka ootte jo rakenneultrassa käyneet, niin viuhtoiko sikiö menemään kohdussa? Meillä kaveri oli melko rauhallinen ja kun vertaa nt-ultraan niin ero liikkuvuudessa on valtava. Toki siellä on vähemmän tilaa jne mutta se jostain syystä jäi vaivaamaan mua :sad001 Vaikka kyllähän hän kääntyili ja jalat/kädet heilui. Ehkä hermoilen turhasta. Liikkeeitäkin tuntuu vähän/harvakseltaan koska istukka on edessä..
 
Meille tulee poika, mutta silti haluaisin suosia keltaisia ja vihreitä, mitä ajattelin suosia sukupuolesta riippumatta. Äitikin neuloi ruskeaa villatakkia ja kaveri teki sateenkareenväreissä töppöset vauvalle.
 
Mä jouduin luopumaan tän päivän työvuorosta kun alan olla niin kipeä. Liitoskivut vaivaa ja eilisen 12 tunnin tuöpäivän jälkeen on sellanen olo kuin olis krapulassa. Jalat ei palaudu seisomisesta ja niitä särkee läpi yön. Piti ottaa yöksi särkylääke mutta unohdin enkä jaksanut nousta hakemaankaan.

Kädet on alkaneet vähän puutumaan yöllä ja mietin johtuuko raskaudesta vai kilpirauhasesta.

Ekassa raskaudessa kun keskiraskaudessa ei ollut mitään vaivoja niin kyllä tää aika oudolle tuntuu että nyt jo ei selviä muutamasta työvuorosta eikä pääse lenkille tms. Siinä mielessä on samanlainen raskaus että tämä kuopus taitaa olla yhtä rauhallinen kuin esikoinenkin. Liikkeitä ei tunnu läheskään joka päivä vaikka ekat liikkeet olen tuntenut viikolta 12.
 
Ootteko jo kuinka paljon miettineet tulevalle vaaville nimeä? Meikä on selaillu kalenteria ja nettiä ja on se vaan niin, että pojille ei löydy kyllä sitten mitään semmosta nimeä mikä "iskisi". Kyllähän tytöille olis vaikka kuinka paljon nättejä nimiä... mutta pojille on vaan ihan tylsiä/tyhmiä. Plääh.. Noh, onhan tässä vielä aikaa miettiä :wink
 
Meille tosiaan povattiin rakenneultrassa melko varmaa tyttöä - en silti lähtisi hamstraamaan kaapin täydeltä hempeitä prinsessavaatteita, koskaan kun ei tietysti voi varma olla ennen kuin kaveri ulos putkahtaa. :D Maltti koitetaan hankinnoissa säilyttää muutenkin, yhtäkään vaatekappaletta ei vielä vaaville kaapista löydy. Nyt sitä kyllä silmäilee "tyttövärejä" ja juttuja ihan erityisellä silmällä.

Painoa on tullut n. 3 kg tähän mennessä, rv 21+1 menossa. Viikon sairasloma takana lantio- ja alaselkäkipujen vuoksi, kävi ihan sietämättömäksi töissä pitkän työputken viimeisinä päivinä, nyt helpottanut. Töissähän sitä haluaisi ja toivoisi voivansa olla viimeiseen asti, toivottavasti raskaus on paremmin huomioitu tulevissa työvuorolistoissa... :)
 
Mä oon Saagan tavoin ollu jo nimenmetsästysreissulla, ja oon aivan samaa mieltä, että pojan nimivalinnat on paljon suppeammalla valikoimalla kuin tyttöjen.. Oikeestaan esikoisesta saakka mielessä kummitellut yksi (!) pojan nimi on ainoa joka vieläkään korvaan kuulostaa hyvältä. Toinen ja kolmas nimi on jo mietitty loppuun, kun suvussa kulkee harvinainen nimi, jonka haluan laittaa edelleen eteenpäin.
Tällä hetkellä mieli tekis kovasti päästä ultraan varmistamaan se poikaennuste, kun oon jotain pientä vaaleansinistä jo hommannut. Vaikka toisaalta, jos sittenki on käyny joku virhe ja tyttö tulee, niin tuskin muutamasta sinisestä vaatteesta traumatisoituu. =) Löysin aivan ihanan toppahaalarin Ellokselta, mutta se on "neutraali" tummanharmaa, myssyllä saa sitten sukupuolistettua. =D
Muuten ei mitään varsinaista vaivaa ole, aiemmin enemmänkin kiusanneet kivut ja kolotukset on joko laimentuneet, tai sitten niihin on jo tottunut. Väsymys on ainoa, mihin välillä menee hermot, kun tekis vaan mieli nukkua. Hemoglobiini heiluu siinä sadan tienoolla, että voi vähän vaikuttaa tohon olotilan nuutumiseen, mutta rautaa en haluaisi sitten millään alkaa syömään, muutenkin jo vatta ihan pinkeä ja jatkuva ummetus.. >.<
 
Mulla kanssa nimien miettiminen tuottaa ongelmaa. Olen kyllä miettinyt ettei nimien tarvitsisi sointua mitenkään toisiinsa, mutta silti mielessä pyörii juurikin sellaisia toisiinsa rimmaavia nimipareja, huoh..

Multa mitattiin nyt eka kertaa sf-mitta, ja sehän on jo ihan tapissaan, eli vastaa normaalissa yhden lapsen odotuksessa viikkoa 36..mihinkähän tässä vielä joutuukaan tämän mahan kanssa???
 
Meillä miehen kanssa oli sekä tytölle että erityisesti pojalle olevinaan niin selvät nimivaihtoehdot valmiina. Mutta nyt kun raskaus on todellista ja vieläpä aika varma tyttö tulossa, niin eipäs tunnukaan yhtään niin ilmeiseltä mikään, varmaan ennen kuin sen käärön syliinsä saa. :) Pojalle olisi omasta mielestä paljon helpompi keksiä!

Tylsää, kun työvuorojen takia piti neuvola siirtää perjantailta ensi keskiviikoksi. Pitäisi tietysti pysyä tiukkana ja mennä neuvolaan ensisijaisesti, mutta tämän siitä tunnollisuudesta ja joustavuudesta ja blääblää saa, että koko ajan siirtää niitä omia tärkeitä menoja.

Ensi kerralla mitataan sitten ekaa kertaa sf-mitta ja saadaan tunnukset sairaalaa varten ym. jotenkin konkreettisempaa kuin tähän asti. :-)
 
Neuvolassa suositeltiin ottamaan influenssarokote. Onko muille sitä suositeltu? Meinasitteko ottaa?
 
Ei ole mulle puhuttu mitään, enkä kyllä ole aatellut ottaakaan. Taipumuksena on reagoida voimakkaasti lääkkeisiin ja rokotteisiin, ja jotenkin en näe hyötysuhdetta ihan niin hyvänä että riskeeraisin. Saa nähdä ympäripuhutaanko mut, kun hoitoalan laitoksessa se on suositeltavaa ottaa ja sen saa ihan työnantajalta.. =D
 
Joo, en minäkään oo aatellu ottaa, mut kätilö pelotteli et jos influenssa iskee ni saattaa joutua hengityskoneeseen. Kuulosti vähän turhan radikaalilta :wink lupasin vielä harkita..
 
*huokaus* Just pääsin edellisessä viestissäni kehumaan kuinka oon tottunu kremppoihin ja niin eespäin. Nyt sitten eilen alkoi ilmeisesti liitoskivut. Edellisen kerran tätä kipua oli kaks kuukautta esikoisen synnytyksen jälkeen. Tämä päivä maattu saikun turvin sängyssä, kun puolen tunnin istumisen jälkeen ei enää jalat kanna. Ikävä vaiva kun teen istumatyötä. Mutta siis sellasia viidentoista sentin mittasia askeleita pystyy ottamaan ja muutoin koko lantio ja alaselkä tulessa. Huomenna olis aika fysiatrian polille tukivyötä varten, odotukset sen tehosta on suuret..
 
Liitoskipujen kanssa täällä kärvistellään myös. Työvuoron pärjää enemmän tai vähemmän irvistellen, mutta kotona sitten ei meinaa sohvalta ylös päästä hetken istumisen jälkeen ja välillä jopa kyljen kääntäminen sängyssä on mahdotonta.
 
Täällä kärsitään alhaisesta verenpaineesta. Kolme kertaa on ollu pyörtyminen seisoviltaan lähellä, mutta onneks oon kerenny lattialle tai sohvalle pitkälleen ennen tajunnan menetystä. Mitään vaaraa ei kuulema ole, paitsi jos pyörtyessäni lyön pääni tai mahani johonkin.
Käsky kävi juoda ja syödä enemmän, ja ottaa rauhallisesti. Helpommin sanottu kuin tehty :)
 
moikka, ootteko käyny sokerirasituksessa? itse olin viime viikolla ja tänään soitettiin neuvolasta että on raskausajan diabetes. olen siis nyt viikolla 25+1. onneksi vaan yksi kolmesta veriarvosta oli koholla. se oli se paasto verensokeri. nyt sit vaan noudattamaan tiukkaa ruokavaliota ja lisää liikuntaa. olen aina liikkunut hyvin paljon ja syönyt terveellisesti, joten en voi käsittää mistä tää johtuu. nyt pitää sit vaan olla vielä tarkempi.

tsemppiä kaikille! täälläkin kärsitään liitoskivuista melkein päivittäin.
 
Mulla olis ens viikolla toinen sokerirasitus. Eka meni heittämällä läpi, joten ei kovasti jännitä tää toinenkaan.

Ja liitoskipuihin voin suositella tukivyötä, ite sain fysiatrian polilta lainaan tollasen si-vyön, sellasen n. 10senttiä leveän tarravyön, jolla puristetaan lantio yhteen lonkkien kohdalta ja vatsan alta. Auttaa pahimpiin kipuihin ja siihen että pystyy töissä käymään ja kävelemään. Jonkin verran vielä kolottaa, ja selkäsärkyä on, mutta ainakin mulle semmonen vatsan päälle menevä selkää paremmin tukeva vyö oli liian ahistava. Ja otan tän pienen kolotuksen ja kipuilun paljon mieluummin, kuin alkuviikosta olleet liikuntakyvyn lamauttaneet säryt. =)
 
Takaisin
Top