Syyskuun syvälliset
- Ketjun aloittaja Ang1
- Aloituspäivämäärä
No huh, nyt sain KELAlta jonkun kiinni, ja sanoivat, että äitiyspakkaushakemuksen käsittelyyn menee kuukausi ja sen jälkeen päätöksen tekemisestä vielä 2 viikkoa, ennen kuin saan pakkauksen!! Mitä, siis vielä 5 viikkoa ennen kuin saisin pakkauksen, sittenhän olen jo 30rv. Miten voi noin kauan kestää?! [:@] Entä jos vauva sattuisi tulemaan etuajassa, niin ei olisi yhtään ainutta vaatekappaletta valmiina... Täällähän melkein kaikki on jo saaneet pakkauksen - onko kellään muka mennyt puoltatoista kuukautta hakemuksen jättämisestä? En voi käsittää... [:-] Nyt ottaa päähän... [:@]
^kuulostaa tosi oudolle. Kelan sivuilla sanotaan, että käsittelyaika on 2 viikkoa hakemuksen jättämisestä ja samoin meillä on koulussa asiasta opetettu kun noitakin asioita on käsitelty lapsen sosiaaliturvaan liittyvällä kurssilla. Siellä kuitenkin opetti Kelan yksikön entinen johtaja.
Itse sain pakkauksen eilen. Eli mulla meni juuri se kaksi viikkoa hakemuksen saapumisesta Kelaan ja sen päälle se aika mikä postilta meni lähettää saapumisilmoitus mulle. Ymmärrän kyllä oikein loistavasti tuskasi pakkausta odotellessa, olin itsekin ihan hiilillä. [:D]
Itse sain pakkauksen eilen. Eli mulla meni juuri se kaksi viikkoa hakemuksen saapumisesta Kelaan ja sen päälle se aika mikä postilta meni lähettää saapumisilmoitus mulle. Ymmärrän kyllä oikein loistavasti tuskasi pakkausta odotellessa, olin itsekin ihan hiilillä. [:D]
Niin ja kiitokset sympatioista migreenin suhteen. Mulla on sillain hankala tilanne, että jos lopetan kolunkäynnin jo nyt, niin kaikki mitä olen tänä syksynä saanut aikaan menee hukkaan kun kurssit jää kesken. Tosi turhauttavalta tuntuisi sekin, koska olen tosissani joutunut pinnistelemään, että olen päässyt tähän asti. Enää 3 viikkoa pitäisi jaksaa tuolla oppitunneilla ja tenteissä. Nyt mietinnässä on se, että jos alkaisin mennä autolla kouluun. Autolla pääsisin puolessa tunnissa kun julkisilla menee yli tunti joskun jopa puolitoista. Lisäksi julkisilla kulkiessa joudun kävelemään koulupäivän aikana n. 5 km. Supistukset on herkässä...
peekay67
Näppärä viestien naputtelija
Ei mun mielestä kyllä missään päin suomea pitäis mitään viittä viikkoa mennä äitiyspakkaushakemuksen käsittelyyn. Siis mulle tuli se pakkaus suht nopeesti, muistaakseni just kahen viikon sisällä sen hakemuksen lähettämisestä. Se äitiysRAHApäätös ei oo vieläkään tullu ja kun kyselin KELAsta, niin sanoivat että on ihan tavalllista että pakkauksen saa nopeestikin mutta sen rahapäätöksen kanssa kestää kauemmin. Oisko Happy73 niin, että teidän toimistossa jostain syystä molemmat käsitellään samaan aikaan, eikä erikseen..?
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/030609143617HN?OpenDocument
Eli äitiysavustuksen tavoitteellinen käsittelyaika on kaksi viikkoa ja päivärahan kolme viikkoa. Tavoiteajoista on kyse, mutta voiko tosiaan noin paljon heittää?? Voiko olla niin ruuhkautunut toimisto jossain päin Suomea? Valita [:)]
meemi, jos kerran on mahdollista mennä autolla niin nyt hyvä nainen hyödynnät sen!! Just toi on opiskeluissa niin paskaa, että ei voi jättää kesken noin vaan. Mutta ei tossakaan ole järkeä. Et kyllä mitään uusia kursseja alota, maksimissaan teet keskeneräset loppuun ja sitten that's it. Tosin, voisit hyvin keskustella mahdollisuudesta tehdä kurssit myöhemmin loppuun ilman, että alotat ihan alusta. Tai jotain joustoa tohon hommaan. Edes vähän.
Eli äitiysavustuksen tavoitteellinen käsittelyaika on kaksi viikkoa ja päivärahan kolme viikkoa. Tavoiteajoista on kyse, mutta voiko tosiaan noin paljon heittää?? Voiko olla niin ruuhkautunut toimisto jossain päin Suomea? Valita [:)]
meemi, jos kerran on mahdollista mennä autolla niin nyt hyvä nainen hyödynnät sen!! Just toi on opiskeluissa niin paskaa, että ei voi jättää kesken noin vaan. Mutta ei tossakaan ole järkeä. Et kyllä mitään uusia kursseja alota, maksimissaan teet keskeneräset loppuun ja sitten that's it. Tosin, voisit hyvin keskustella mahdollisuudesta tehdä kurssit myöhemmin loppuun ilman, että alotat ihan alusta. Tai jotain joustoa tohon hommaan. Edes vähän.
^Jep, kyllä mä varmaan autoilevaksi siirryn, mies kun pärjää työmatkat ilman autoakin. Huono puoli on se, että meidän koulun pihassa on ainoastaan maksullinen pysäköinti. Täytyy siis jättää jonnekin kauemmas kun tulee turhan kalliiksi maksaa parkkimaksut joka päivä.
Osalta opettajista olen kyllä ymmärrystä saanut, jos olen joutunut olemaan koulusta esim. migreenien takia pois. Olen saanut lisäaikaa kirjallisiin töihin yms. Mutta meillä on myös läsnäolopakko opintojen luonteesta johtuen ja poissaolotunnit on korvattava. Mutta tosiaan luentoja enää 3 viikkoa. Sitten menen tähän 300 m päähän mun kodista päiväkotiharjoitteluun. Lokakuun puolivälissä lopetan kouluhommat kokonaan. Toivon, että se harjoittelujakso tuntuu helpommalta kun ei tarvi kouluun asti mennä ja ei ole noita etätehtäviä samaan tahtiin.
Osalta opettajista olen kyllä ymmärrystä saanut, jos olen joutunut olemaan koulusta esim. migreenien takia pois. Olen saanut lisäaikaa kirjallisiin töihin yms. Mutta meillä on myös läsnäolopakko opintojen luonteesta johtuen ja poissaolotunnit on korvattava. Mutta tosiaan luentoja enää 3 viikkoa. Sitten menen tähän 300 m päähän mun kodista päiväkotiharjoitteluun. Lokakuun puolivälissä lopetan kouluhommat kokonaan. Toivon, että se harjoittelujakso tuntuu helpommalta kun ei tarvi kouluun asti mennä ja ei ole noita etätehtäviä samaan tahtiin.
Ang1
Näppärä viestien naputtelija
No niin kanssasisaret.. taas kerran kerron oikein ihanan tapahtuman jonka koin viime yönä, aamuyön tunteina..
heräsin aivan jumalattomaan kipuun. Pohkeesta veti suonta. No minä sitten rauhoituin ja aloin venyttää toiseen suuntaan, tai yritin ainakin, ja muutenkin olin että no eipä tässä mitään. (Äite ja sisko kertoneet miten pitää toimia kun niillä noita jatkuvasti ollut, koko ikänsä). No tilanne meni ohi. Ja hetken päästä uudestaan sama!! No taas meni ohi ja arvatkaapa mitä sitten.. taas uusi! TÄTÄ JATKUI T U N N I N !! Kello viidestä kello kuuteen! Suonenvetoa toisen perään! Mä itkin ja kirosin ja ujelsin ja valitin. Mä en ole ikinä elämässäni kokenut tollaista kipua. Yhden kerran elämässä aiemmin vetänyt suonta mutta nyt tulikin kerralla sitten enemmän.
Oli meinaan lähellä etten päässyt töihin, en pystynyt astumaan sillä jalalla kunnolla vielä töissäkään. Päivän aikana se sitten vetreytyi jotenkin mutta edelleen on kipeä.
Mä olen syönyt koko ajan raskausvitamiinia jossa on magnesiumia, mutta kävin nyt ostamassa äkkiä luontaistuotekaupasta pelkkää ehtaa magnesiumia ja täti siellä neuvoikin että nyt otat heti kolme tablettia. Viikon ajan kolme tablettia ja sitten tiputtaa kahteen. Normaaliannos on yksi päivässä mutta nyt kun noin raju kohtaus niin enemmän.
No nyt keskusteltuani sisareni ja äitini kanssa niin neuvoksi jatkossa ettei näitä tule : villasukat jalkaan yöksi ja vettä paljon naamaan ja sitä magnesiumia. Tyyny polvien alle jos nukkuu selällään...
Kauhulla ensi yötä odottaen....
heräsin aivan jumalattomaan kipuun. Pohkeesta veti suonta. No minä sitten rauhoituin ja aloin venyttää toiseen suuntaan, tai yritin ainakin, ja muutenkin olin että no eipä tässä mitään. (Äite ja sisko kertoneet miten pitää toimia kun niillä noita jatkuvasti ollut, koko ikänsä). No tilanne meni ohi. Ja hetken päästä uudestaan sama!! No taas meni ohi ja arvatkaapa mitä sitten.. taas uusi! TÄTÄ JATKUI T U N N I N !! Kello viidestä kello kuuteen! Suonenvetoa toisen perään! Mä itkin ja kirosin ja ujelsin ja valitin. Mä en ole ikinä elämässäni kokenut tollaista kipua. Yhden kerran elämässä aiemmin vetänyt suonta mutta nyt tulikin kerralla sitten enemmän.
Oli meinaan lähellä etten päässyt töihin, en pystynyt astumaan sillä jalalla kunnolla vielä töissäkään. Päivän aikana se sitten vetreytyi jotenkin mutta edelleen on kipeä.
Mä olen syönyt koko ajan raskausvitamiinia jossa on magnesiumia, mutta kävin nyt ostamassa äkkiä luontaistuotekaupasta pelkkää ehtaa magnesiumia ja täti siellä neuvoikin että nyt otat heti kolme tablettia. Viikon ajan kolme tablettia ja sitten tiputtaa kahteen. Normaaliannos on yksi päivässä mutta nyt kun noin raju kohtaus niin enemmän.
No nyt keskusteltuani sisareni ja äitini kanssa niin neuvoksi jatkossa ettei näitä tule : villasukat jalkaan yöksi ja vettä paljon naamaan ja sitä magnesiumia. Tyyny polvien alle jos nukkuu selällään...
Kauhulla ensi yötä odottaen....
Ang1
Näppärä viestien naputtelija
Pystyn helposti ja mahallaankin [:)] Siinä selällään nukkumisessa on lähinnä se että JOS tulee huono olo se kielii siitä että on verenkiertohäiriö kohdussa joka ei tee hyvää kohdulle. Mutta jos ei oo mitään fiiliksiä niin siitä vaan.
Samoin mahalla nukkuminen ei oo ollenkaan vauvalle vaarallista tai mitenkään muutenkaan. Se on harhakäsitystä että se olisi vauvan liiskaamista tai muuta vastaavaa. Mulla joskus mahallaan nukkuminen tekee sen että juilii kohdunkannattimissa mutta eipä muuta haittaa ole [:)]
Mulla on niin pieni vauvamaha että ette uskoisikaan, tänään jouduin todistelemaan luontaistuotekaupassa että joo joo, näin kovat on jo viikot [:D]
Samoin mahalla nukkuminen ei oo ollenkaan vauvalle vaarallista tai mitenkään muutenkaan. Se on harhakäsitystä että se olisi vauvan liiskaamista tai muuta vastaavaa. Mulla joskus mahallaan nukkuminen tekee sen että juilii kohdunkannattimissa mutta eipä muuta haittaa ole [:)]
Mulla on niin pieni vauvamaha että ette uskoisikaan, tänään jouduin todistelemaan luontaistuotekaupassa että joo joo, näin kovat on jo viikot [:D]
tättärä
Puuhakas puhuja
Selällään nukkumusesta: Minähän en normaalisti KOSKAAN nuku selällään, mutta nyt raskausaikana tuo on muuttunut, tulee iltaisin maattua selällään tunnustelemassa liikkeitä ja siihen sitten usein sammun... Viimeyönäkin heräsin selinmakuulta tuossa joskus kahden maissa.
Joku mietti, että mitä jos vauva tulee ennenaikaisesti eikä ole äitiysavustuksen takia vaatteita odottamassa. No, kokemuksesta sanon, että JOS vauva ennenaikaisesti syntyy niin tuo viettää ensimmäiset viikot/jopa kuukausia sairaalassa ja kyllä sinä aikana jonkun kerran kaupassakin ehtii piipahtaa (vaikka suureksi osaksi aika kuluukin siellä keskoskaapin vierellä...) Se ettei olisi paikat kotona valmiina vauvaa varten on kyllä keskosen kanssa ihan se pienin murhe.
Omaa napaa; Eilen iltapäivällä alkoi ihan mieletön pistely vatsan vasemmalle puolelle. Siis kuin puukolla olisi väännetty, oli aivan pakko mennä sängylle makaamaan joksikin aikaa. Samoin taas äsken aamulenkilla huomasin nippailuja ja painetta tuossa alavatsalla. Eli todellakin se helppo raskaus on osaltani ohitse. Kyllä harmittaa, kun en halua olla turhista valittamassa ja stressailemassa, mutta yölläkin valvoin pari tuntia sitten miettimässä kaikenlaista.
TÄYSIN OFF TOPIC: Tässä on nyt lisämurheena tuo esikoinen, kun eilen soiteltiin yläkoululta että poika ei oikein ole osannut sopeutua koulun sääntöihin, kävin pojan kanssa vakavaa keskustelua - saarnaamisen puolellehan se tietenkin meni... ja poika kyllä lupasi ja vannoi, että parantaa tapansa. Voi, miten tässä taas on allekirjoittamassa sitä, että "pienet lapset pienet keväällä todistus oli loistava.Hän osaa kyllä ajatella omilla aivoillaankin ja sitä kehoitin jatkossa harrastamaan hieman enemään, aiemminkin on joskus vähän vastaavia ongelmia ollut, johtuen siitä että tuo on välillä niin kaverien vietävissä. Huokaus, nyt minä vielä saan kaikki esikoisen odottajatkin paniikkiin kertomalla millaista tämä murkkuikäisen kanssa eläminen voi olla. Ei, jos totta puhutaan niin tuo meidän murkku on aivan ihana, mutta keskenkasvuinen kuten tietysti itsekukin tuossa iässä on ollut.
Joku mietti, että mitä jos vauva tulee ennenaikaisesti eikä ole äitiysavustuksen takia vaatteita odottamassa. No, kokemuksesta sanon, että JOS vauva ennenaikaisesti syntyy niin tuo viettää ensimmäiset viikot/jopa kuukausia sairaalassa ja kyllä sinä aikana jonkun kerran kaupassakin ehtii piipahtaa (vaikka suureksi osaksi aika kuluukin siellä keskoskaapin vierellä...) Se ettei olisi paikat kotona valmiina vauvaa varten on kyllä keskosen kanssa ihan se pienin murhe.
Omaa napaa; Eilen iltapäivällä alkoi ihan mieletön pistely vatsan vasemmalle puolelle. Siis kuin puukolla olisi väännetty, oli aivan pakko mennä sängylle makaamaan joksikin aikaa. Samoin taas äsken aamulenkilla huomasin nippailuja ja painetta tuossa alavatsalla. Eli todellakin se helppo raskaus on osaltani ohitse. Kyllä harmittaa, kun en halua olla turhista valittamassa ja stressailemassa, mutta yölläkin valvoin pari tuntia sitten miettimässä kaikenlaista.
TÄYSIN OFF TOPIC: Tässä on nyt lisämurheena tuo esikoinen, kun eilen soiteltiin yläkoululta että poika ei oikein ole osannut sopeutua koulun sääntöihin, kävin pojan kanssa vakavaa keskustelua - saarnaamisen puolellehan se tietenkin meni... ja poika kyllä lupasi ja vannoi, että parantaa tapansa. Voi, miten tässä taas on allekirjoittamassa sitä, että "pienet lapset pienet keväällä todistus oli loistava.Hän osaa kyllä ajatella omilla aivoillaankin ja sitä kehoitin jatkossa harrastamaan hieman enemään, aiemminkin on joskus vähän vastaavia ongelmia ollut, johtuen siitä että tuo on välillä niin kaverien vietävissä. Huokaus, nyt minä vielä saan kaikki esikoisen odottajatkin paniikkiin kertomalla millaista tämä murkkuikäisen kanssa eläminen voi olla. Ei, jos totta puhutaan niin tuo meidän murkku on aivan ihana, mutta keskenkasvuinen kuten tietysti itsekukin tuossa iässä on ollut.
No joo, turhaan tuohduin hetkeksi tuosta äitiyspakkauksesta, kyllä se sieltä ajallaan tulee. Ja tosiaan mitätön murhe verrattuna siihen, mitä kaikkea ihmiset käy parhaillaan läpi... ja kyllähän mun omakin järki heti kertoi, että vaikka vauva tulis etuajassa, niin ei sitä äitiyspakkausta tosiaan heti tarvittais... sitä kun kovasti jotain odottaa, niin helposti tuohtuu pienistä.. [;)]
Mäkin pystyn vielä ihan hyvin nukkumaan selälläni. Nyt on vaan viimeiset kolme yötä ollut katkonaista, kun on pitänyt vaihtaa asentoa vähän väliä. Alkaa vissiin vauva painaa sen verran paljon.
Me käytiin eilen tsekkaamassa yksiä käytettyjä vaunuja, joita harkitaan ostavamme huutonetin kautta. Oikein kivoilta vaikuttivat. Hassua tässä on se, että mun mies on niin lapsirakas, että se tuskin huomasi koko vaunuja, kun sen huomio oli koko ajan siinä pikkupojassa, jonka vaunut ne vielä nyt olivat ja joka siinä ympärillä pyöri. Mä taas tutkin niin keskittyneenä vaunuja, että tuskin huomasin sitä poikaa. [:D] Musta on tosi ihanaa, että mies on niin ihastunut lapsiin, se tuo turvallisuuden tunnetta, tietää, ettei varmasti omankaan lapsen kanssa jää yksin sitä hoitamaan. Mietin, että jos mun mies on niin hullaantunut jo muiden lapsista, niin mitäköhän se on omastaan? [:D] Erikoista mun miehessä on vielä se, että se ei muuten oo mitään pehmomies, vaan pikemmin melko tiukka ja jämäkkä ja välillä aika kiivaskin. <3
Mäkin pystyn vielä ihan hyvin nukkumaan selälläni. Nyt on vaan viimeiset kolme yötä ollut katkonaista, kun on pitänyt vaihtaa asentoa vähän väliä. Alkaa vissiin vauva painaa sen verran paljon.
Me käytiin eilen tsekkaamassa yksiä käytettyjä vaunuja, joita harkitaan ostavamme huutonetin kautta. Oikein kivoilta vaikuttivat. Hassua tässä on se, että mun mies on niin lapsirakas, että se tuskin huomasi koko vaunuja, kun sen huomio oli koko ajan siinä pikkupojassa, jonka vaunut ne vielä nyt olivat ja joka siinä ympärillä pyöri. Mä taas tutkin niin keskittyneenä vaunuja, että tuskin huomasin sitä poikaa. [:D] Musta on tosi ihanaa, että mies on niin ihastunut lapsiin, se tuo turvallisuuden tunnetta, tietää, ettei varmasti omankaan lapsen kanssa jää yksin sitä hoitamaan. Mietin, että jos mun mies on niin hullaantunut jo muiden lapsista, niin mitäköhän se on omastaan? [:D] Erikoista mun miehessä on vielä se, että se ei muuten oo mitään pehmomies, vaan pikemmin melko tiukka ja jämäkkä ja välillä aika kiivaskin. <3
peekay67
Näppärä viestien naputtelija
tättärä: katosikohan tuosta sun tekstistä joku yks rivi johonki? Jotenki tuntuu siltä... [:)]
Ja lohdutuksena: mä odotan esikoista, mutta et kyllä saa mua peloteltua vielä millään murkkutarinoilla. [:D] Kaikkihan me ollaan ite joskus oltu murkkuja ja siihenhän on vielä jokunen hetki aikaa, ennen ku tämmösiä joutuu pohtimaan oman naperon kohdalla.
Ja nukkumisesta: Mähän siis normaalisti nukun aina mahallaan ja nyt se on ollu jo ihan mahdotonta pidemmän aikaa. Mä en mahu ton mahan päälle vaikka yrittäisin (enkä tietenkään ees yritä) ja se ois tosi epämukavaa. Selällään voin maata tosiaan jonkun aikaa, mutta sillonkin täytyy kyllä olla iso tyyny jalkojen alla niin, että jalat on vähän kohollaan ihan nivusista asti. Muuten kaikki makoilu tapahtuu siis kyljellään, josta aiheutuu se, että aina on jompikumpi puoli puutunut... plääh.[8|]
Ja lohdutuksena: mä odotan esikoista, mutta et kyllä saa mua peloteltua vielä millään murkkutarinoilla. [:D] Kaikkihan me ollaan ite joskus oltu murkkuja ja siihenhän on vielä jokunen hetki aikaa, ennen ku tämmösiä joutuu pohtimaan oman naperon kohdalla.
Ja nukkumisesta: Mähän siis normaalisti nukun aina mahallaan ja nyt se on ollu jo ihan mahdotonta pidemmän aikaa. Mä en mahu ton mahan päälle vaikka yrittäisin (enkä tietenkään ees yritä) ja se ois tosi epämukavaa. Selällään voin maata tosiaan jonkun aikaa, mutta sillonkin täytyy kyllä olla iso tyyny jalkojen alla niin, että jalat on vähän kohollaan ihan nivusista asti. Muuten kaikki makoilu tapahtuu siis kyljellään, josta aiheutuu se, että aina on jompikumpi puoli puutunut... plääh.[8|]
rock^peijpe
Näppärä viestien naputtelija
mä en oikeen muuten pysty nukkuukkaan ku selälleen.. jos nukun kyljelleen niin tuntuu että jalka puutuu tai no toi lonkka ja sit selkään välillä vihloo.. mielummin nukun sitten selällään.. ei mulle ainakaan neuvolassa ole sanottu mittään siitä ettei sais nukkua selällään.
mulle tuli äitiyspakkaus 2 päivää sitten ja siihen meni joku 3 viikkoo että se tuli.. nyt oottelen sitä äitiysrahapäätöstä jonka luulin tulevan samalla kun pakettiki mutta ei se sitten vissiin tullukkaa.. :D
välillä kun meen iltakävelylle niin mua alkaa pistää tonne oikeallepuolelle alavatsaan ihan älyttömästi.. mutta en kyllä usko että se johtuu huonosta kunnosta koska se tulee joka kerta kun kävelen. outoo.. onks kellään muulla tällästä vaivaa?!
mulle tuli äitiyspakkaus 2 päivää sitten ja siihen meni joku 3 viikkoo että se tuli.. nyt oottelen sitä äitiysrahapäätöstä jonka luulin tulevan samalla kun pakettiki mutta ei se sitten vissiin tullukkaa.. :D
välillä kun meen iltakävelylle niin mua alkaa pistää tonne oikeallepuolelle alavatsaan ihan älyttömästi.. mutta en kyllä usko että se johtuu huonosta kunnosta koska se tulee joka kerta kun kävelen. outoo.. onks kellään muulla tällästä vaivaa?!
tättärä
Puuhakas puhuja
^minulla nuo pistelyt ja painontunteet lenkeillä ovat olleet jo noin viikon vaivana. En tiedä onko se lihasperäistä vai johtuuko jostain muusta, minusta tuntuu kuin vauva painaisi alhaalla... Sellaista epämiellyttävää painetta ja sitten se vihlonta tuossa koko alavatsalla (ei kuitenkaan supistelua vaan sellaista tasaista jomotusta ja paineentunnetta). Yritin tänään soittaa neuvolaan aikaistaakseni aikaani (vasta 5.10 ja sekin ainoastaan lääkärin kohdunkaulakontrolli), mutta oma terkka on tämän päivän vapaalla enkä sitten viitsinyt muille asiasta soitella.
OT: Meidän itsestään pomppiva hiiri oli näköjään sitten sensuroinut osan tekstistä pois, no kävin nyt itse sitten pätkäsemässä vähän isomman pätkän, kun tässä on vähän saanut vetää henkeä tuosta koulujutusta. Törmäsin kaupalla yhteen pojan luokkakaverin äitiin ja tämä sanoi tytöltään kuulleensa, että luokan henki on tosi hyvä, joskus vain tahtoo tunneillakin olla liian hauskaa. Ja ei tuo pojan ongelma nyt niin kamalan vakava ole, luultavasti tuon osalta saadaan helposti kuriin puhumisella... (pelleilyä, tunneilta myöhästelyä ja välitunneilla kylällä kaupassa hyppimistä). Mitään kiusaamista tms. ei luokassa ole.
OT: Meidän itsestään pomppiva hiiri oli näköjään sitten sensuroinut osan tekstistä pois, no kävin nyt itse sitten pätkäsemässä vähän isomman pätkän, kun tässä on vähän saanut vetää henkeä tuosta koulujutusta. Törmäsin kaupalla yhteen pojan luokkakaverin äitiin ja tämä sanoi tytöltään kuulleensa, että luokan henki on tosi hyvä, joskus vain tahtoo tunneillakin olla liian hauskaa. Ja ei tuo pojan ongelma nyt niin kamalan vakava ole, luultavasti tuon osalta saadaan helposti kuriin puhumisella... (pelleilyä, tunneilta myöhästelyä ja välitunneilla kylällä kaupassa hyppimistä). Mitään kiusaamista tms. ei luokassa ole.
Outihuraa
Oman äänensä löytänyt
Kuulkaa te jotka valitatte, ettette vielä ole saaneet äitiyspakkausta. Minä sain Kelan paperit viimeviikonlopulla kouraani ja sain vasta paperit laitettua työpaikalleni eilen, että saan tässä minäkin odotella... [8|] Edellinen neuvola-aika meni uusiksi kovan flunssan takia ja uuden ajan saaminen näyttää olevan niin kiven alla, että meni yli viikko ennen kuin tapasin taas nauvolan tätiä. No, odotellaan sitä päätöstä tässä sitten!
Pajunkissa
Näppärä viestien naputtelija
Mulle tuli äitiyspakkaus eilen. Hakemuksen lähettämisestä omalle palkanlaskijalle aikaa kului tasan 5 viikkoa. Kelaan paperit olivat ehtineet vasta kaksi viikkoa sitten, joten oma palkkatoimisto on niitä hautonut muutaman viikon.
Tänään alkoi 30. viikko, enkä ollut kyllä yhtään etinyt miettiä, että jotenkin myöhään tulisi paketti. Jos vauva olisi tähän mennessä jo syntynyt, niin pituutta tuolla rääpäleellä olisi ollut noin 30cm ja painoa vajaa kilon, joten tuskinpa noista äippäpaketin vaatteista paljon iloa olisi ollutkaan.
Mun paketissa oli kaksi viallista tuotetta, mistä olin aika hämmästynyt, sillä kyseessähän ovat suomalaiset laatutuotteet. Yhden trikoopaidan helmasta puuttui pari senttiä saumurilla ommeltua saumaa ja tikin päät roikkuivat pitkinä. Ekassa pesussa olisi helma ihan rispaantunut. Yhden yöpuvun painonapeista ei ylin ollut osunut nappilistaan, missä on vahvikekangas, vaan se oli kiinni yksinkertaisessa trikookankaassa. Noh, sehän lähti repeytymään irti heti ekalla napin avaamisella.
Kyllä mä olen tottunut siihen, että aina saan olla palauttamassa tuotteita ja ravaamassa kaupassa moneen kertaan, kun mulla nyt vain on sellainen tuuri, ettei koskaan voi ekalla kerralla saada ostettua kunnollista tuotetta, mutta että vielä TÄSTÄKIN joutuu reklamoimaan. Pläh [>:]
Tänään alkoi 30. viikko, enkä ollut kyllä yhtään etinyt miettiä, että jotenkin myöhään tulisi paketti. Jos vauva olisi tähän mennessä jo syntynyt, niin pituutta tuolla rääpäleellä olisi ollut noin 30cm ja painoa vajaa kilon, joten tuskinpa noista äippäpaketin vaatteista paljon iloa olisi ollutkaan.
Mun paketissa oli kaksi viallista tuotetta, mistä olin aika hämmästynyt, sillä kyseessähän ovat suomalaiset laatutuotteet. Yhden trikoopaidan helmasta puuttui pari senttiä saumurilla ommeltua saumaa ja tikin päät roikkuivat pitkinä. Ekassa pesussa olisi helma ihan rispaantunut. Yhden yöpuvun painonapeista ei ylin ollut osunut nappilistaan, missä on vahvikekangas, vaan se oli kiinni yksinkertaisessa trikookankaassa. Noh, sehän lähti repeytymään irti heti ekalla napin avaamisella.
Kyllä mä olen tottunut siihen, että aina saan olla palauttamassa tuotteita ja ravaamassa kaupassa moneen kertaan, kun mulla nyt vain on sellainen tuuri, ettei koskaan voi ekalla kerralla saada ostettua kunnollista tuotetta, mutta että vielä TÄSTÄKIN joutuu reklamoimaan. Pläh [>:]
Mulla on ihan just tollasta tättärän mainitsemaa kipuilua ja tuntemuksia vatsassa. Viime yö ja tämä päivä on ollut ihan tuskaa ja tossa jo mietinkin, että kuuluuko tän tuntua näin pahalta. Ei kuitenkaan ole mitään kivuliaita supistuksia mun mielestä, lähinnä tuntuu siltä, että vauva valuu tonne ihan alas ja painaa niin, että kävely on ihan hanurista. Ja menee sellaseks taapertamiseksi. Nytkin vaikka olen makuuasennossa, ei tunnu vatsassa kovinkaan hyvältä, mutta paremmalta kyllä. Mulla tosin voi kiusata hiukan toi ummetuskin. Tai kiusaakin, enkä kaikkia ikäviä tuntemuksia osaa ihan erottaa toisistaan.
En tästäkään hirveästi viitsi valittaa, koska en usko, että mikään on vialla ja eihän se ole kenenkään vika, että vauvalla alkaa olla pikku hiljaa jo hiukan ahdasta. Voishan sitä tietysti huomenna vaikka soitella ä-polille ja kysästä, jos tä vaikka tästä pahenee tms.
Sitten kun poika työntää jotain ruumiinosaansa, yleensä varmaan päätään, vatsani läpi, niin tuntuu myös aika ilkeältä. Ihanaahan se on ja hassua, mutta ei sovi yhteen töiden kanssa, tai ylipäätään kävelyn.
Ja noista murkuista. Isän uuden vaimon toisella lapsella oli niin järkyttävä ja hankala murkkuikä, että kauhukuvat on jo hyvin iskostuneet selkärankaan asti ja pahimpaan on jo varauduttu [:D]
En tästäkään hirveästi viitsi valittaa, koska en usko, että mikään on vialla ja eihän se ole kenenkään vika, että vauvalla alkaa olla pikku hiljaa jo hiukan ahdasta. Voishan sitä tietysti huomenna vaikka soitella ä-polille ja kysästä, jos tä vaikka tästä pahenee tms.
Sitten kun poika työntää jotain ruumiinosaansa, yleensä varmaan päätään, vatsani läpi, niin tuntuu myös aika ilkeältä. Ihanaahan se on ja hassua, mutta ei sovi yhteen töiden kanssa, tai ylipäätään kävelyn.
Ja noista murkuista. Isän uuden vaimon toisella lapsella oli niin järkyttävä ja hankala murkkuikä, että kauhukuvat on jo hyvin iskostuneet selkärankaan asti ja pahimpaan on jo varauduttu [:D]
Onpa tullu taas tämä yö valvottua [:@]
Mulla on ollut ihan hirvittävät suonenvedot päällä [&o]. Kaikista pahin oli alkuillasta kun alkoi yhtä äkkiä vetämään vasemmasta perskankusta sen verran kovasti etten ensin tajunnut että se on suonenveto, vaan ajattelin että synnyttämään tässä viel joudun lähtemään.
Kipu oli niin pistävän viiltävä ettei mitään järkee. Jalat meni alta ja itku tuli.. Kiva siinä oli yrittää rappusia kävellä.
Se kipu heijastui alavatsaan tosi rajusti. Siitä lähtien on sitten tämä pikkuinen masuasukki ollut erittäin aktiivinen, eikä varmasti anna levätä. Sänkyyn kun menee, ja vaikka laittaa tyynyjä korokkeeks, niin oksennus tuppaa nousemaan saman tien. Istuminen / kävely on ihan parasta tällä hetkellä [&o].
Väsyttää kyllä niin maan p*rkeleesti!
Mulla on ollut ihan hirvittävät suonenvedot päällä [&o]. Kaikista pahin oli alkuillasta kun alkoi yhtä äkkiä vetämään vasemmasta perskankusta sen verran kovasti etten ensin tajunnut että se on suonenveto, vaan ajattelin että synnyttämään tässä viel joudun lähtemään.
Kipu oli niin pistävän viiltävä ettei mitään järkee. Jalat meni alta ja itku tuli.. Kiva siinä oli yrittää rappusia kävellä.
Se kipu heijastui alavatsaan tosi rajusti. Siitä lähtien on sitten tämä pikkuinen masuasukki ollut erittäin aktiivinen, eikä varmasti anna levätä. Sänkyyn kun menee, ja vaikka laittaa tyynyjä korokkeeks, niin oksennus tuppaa nousemaan saman tien. Istuminen / kävely on ihan parasta tällä hetkellä [&o].
Väsyttää kyllä niin maan p*rkeleesti!
Rascal - syö nyt hyvä ihminen magnesiumia suonenvedon ehkäisemiseen! Ei suonenvedosta tarvitse raskauden aikana kärsiä! Kyseessä on elimistön puutostila, johon auttaa lisämagnesiumin popsiminen (joskus kalsium). Alkuun tupla-annoksia sitten vähemmän, ylimääräinen magnesium poistuu elimistöstäsi (lähinnä vatsa voi mennä kuralle) eikä aiheuta mitään vaaraa sikiölle.