Syys Kymppien Joulun Tohinat ja Uuden Vuoden Metkut ????

Moikka!

Tää Meidän palsta on aika tavalla hiljentyny. Taitaapi kaikilla olla kiireitä tahoillaan. No joka tapauksessa tulin minäki ilmoitteleen et tällä viikolla pärähti täälläki sit kaks viivaa, joten marraskuussa ois tulossa pikku kakkonen jos kaikki menee hyvin. Eihän täs tosiaan pitäny vielä näin käydä mut niinku muutamalle muullekki täällä niin se yks kerta/"vahinko" riitti. Ihan onnellisia asiasta ollaan vaik tiedetään et todella rankkaa tulee olemaan.

Joko Thilduska ja Kaika on saanet nyytit?

Mymmeli: Toivotaan et sielläki tärppäis.

Sori, nyt ei jouda enempää kirjoitteleen vaan täytyy alkaa hyödyntää pikku ukkelin päikkärit ja hoitaan vähän asioita.
 
Noup - täällä ei ainakaan ole mitään vauvaa.
Ja ajattelinkin, että olen se maailman ensimmäinen 7 vuotiaan synnyttänyt ;DD

Ja onnea Pikatsulle!

Mä olen vaan niiiiin kypsä ja olo on toooodella raskas. Sitten takaraivossa on koko ajan, että kamalaa, jos tuo vauveli kasvaa ihan hirrrrveen isoksi ja joudunkin sektioon. Odotan kovasti, että äippäpolilta tulee kutsu kokoarvioon asap.
 
Hello!
Meillä sitten parisuhde päättyi. Ei oltu kuin vähän yli 5 kk yhdessä.. mutta kyllä se silti satutti.
Miehen kanssa vakavasti juteltiin, sanoin, että haluan hänen osallistuvan enemmän poikani hoitoon.
Hän ei vienyt koskaan poikaa pihalle leikkimään, yhden kerran vaihtoi vaipat..
Kerran kun pyysin voisiko hän hakea lapsen tarhasta, niin ei voinut.
Sitten keskusteltiin. Hän sanoi yrittävänsä, ei halunnut erota.
Sitten viikko keskustelun jälkeen asia tuli uudestaan puheeksi ja hän sanoi, ettei jaksa tätä arkea.
Hän on laiska tai liian mukavuudenhaluinen elämään perhe-elämää. Hyvähän se tässä vaiheessa oli lähteä eriteille.
En haluaisi olla viiden vuoden päästä suhteessa, jossa minä hoidan lapset, kodin jne..
Parisuhteessa asiat pitää jakaa.
Tässä sen taas huomasin, kuinka vaikeaa onkaan löytää oikea ihminen elämään perhe-elämää.

Siskoni ja muut kannustivat taas etsimään sitä Oikeaa. Mutta en usko tällaisiin juttuihin. Joko se tulee jossakin vastaan, tai sitten minä en tule sitä oikeaa saamaan :/ Väkisin ei voi ketään löytää. Väkisin kun lähtee etsimään jotakin ihmistä, tulee matkalla mukaan vain huonoja ja sopimattomia kumppaneita. Niinkuin taas huomasin!

Täällä siis keskityn taas vain töihin, poikaan ja opiskeluun. Niinkuin alunperinkin oli tarkoitus.
Kaikki vaan kannustavat minua menemään jonnekin baariin. Baarista en ole koskaan löytänyt hyvää ihmistä viereeni ja minua raivostuttaa ihmiset, jotka jopa kannustavat minua etsimään "edes yhden illan suhteita?!

Olo on ollut välillä surullinen, välillä vihaninen, välillä masentunut, välillä iloinen..
Ehkä se tästä tasaantuu..

Nyt pitää vain olla vahva ja sulkea korvat niiltä kommenteilta, että pitäis alkaa bilettämään. Enhän minä jaksa sitten hoitaa poikaa, työtä tai opiskeluja, jos etsin öitä myöten sitä Oikeaa jostakin, missä sitä ei edes välttämättä ole.. :D

Mutta mitäs muille? (Hyvä tällaisen avautumisen jälkeen kysyä..).
Saiko Purri töitä?
Pikatsullekin lisäystä tiedossa, onneaaaaa!
Mammaliina, onkos varmuutta saatu, että oletko raskaana?
Entäs Mymmeli, onkos teillä varmuutta saatu?
Jännittäkö teitä tulevat perheenlisäykset? Täytyy sanoa, että ihailen kuinka jaksatte! Minulla kun ei ole tukiverkostoa ollut eikä miestä, niin en uskaltaisi varmaan kirveelläkään vielä lisääntyä :--D
 
En oo raskaana... vielä ;)
Nyt sitten uudestaan vaa yritystä. Siis niin hämärät menkat oli että huh huh.

Pikatsulle onnea plussasta

Milamariaa:  Parempi vaa se että elää pojan kaa kahestaa kun olla sen väärän kanssa.
Kyllä se oikea sieltä tulla tupsahtaa. En minäkää etsinyt seuraa kun Aadan isän tapasin. Nettikaveri pohjalta se lähti emoticon

Voin sanoa että todellakin on vaikeaa löytää semmoista henkilöä joka on valmis ottamaan sinun lisäksi lapsesi yms. Minäkin tenttasin Aadan isää miljoona kertaa että oletko valmis ja ymmärrätkö mihin ryhdyt.. 19v vuotias kun oli....
 
Heippodipeippodi!


Toinen työhaastattelu edessä! Maanantaina pankkiin mars mars :D Jännittää vielä enempi, ku se eka haastattelu, ku tässä on mun tädilläni ollu näpit pelissä, et pääsin haastatteluun :D :D Siitä ekasta työhaastattelusta, et oisin päässy sinne paikkaan töihi, mut joku siinä mua tökki ni en ottanu paikkaa vastaan.. saatto hyvinki olla se, et kyseessä oli sit kuitenkin puhelinmyynti, vaikka olin aatellu, ettei se tehtävä mitä mä hain ollu sitä.. Mut ei se mitää.. vielä on aikaa hakea :)

Ens viikolla varmaa saadaan kuulla saadaanko halvempi kämppä :) Ois kyl nii luksus.. huono puoli tossa ois se, et muutto pitäis melkeenpä tehdä pääsiäisenä :( Ku meil ois 15 päivää aikaa roudata kamamme sinne ja tehdä loppusiivous tähä asuntoon... Oli muuten hauska, ku huoltomies tuli tarkastaa tätä asuntoa, ku tarvittiin isännöitsijän lausunto että tämä asunto on muuttokunnossa, niin se kävi kattomassa vaan meiä 2 vessaa ja totes et "tähän voi kyllä muuttaa" :D :D

Tällasta pikasesti taas :) Hengissä ollaan.. Ai juu, Edith oli 85cm ja karvan vajaa 11kg 1,5v neuvolalääkäri-käynnillä :) Daniel taas oli 66cm ja 6,5kg 4kk käynnillä :)
 
Heipsistä naiset!

Joo, menkat tuli, oli ja meni. Perjantaina taisin bongata oviksen ja se kyllä hyödynnettiin. :) Toivotaan, että nyt olisi napannut, niin saataisiin mukava joululahja! :) Pääsin reilu viikko sitten pitkästä aikaa oikein kunnolla vapaalle, ja täytyy sanoa, että teki erittäin hyvää. Nyt on tässä talossa ihan uusi nainen, äiti ja vaimo. Huomasin meinaan, että oon lähestulkoon täysin unohtanut sen aikuisten välisen rakkauden/intohimon ja ollu ihan täysin äidinrakkausmoodilla. Nyt oon tainnu löytää tasapainon noiden kahden miehen välillä ja täytyy sanoa, että hyvältä tuntuu! :)

Mila: Pahoittelut tuosta parisuhteen päättymisestä. Minä kyllä uskon, että jossain vaiheessa se Oikea sinunkin elämääsi ilmestyy, mutta olen kyllä samoilla linjoilla sinun kanssa, että ei se baareissa pyörimällä löydy. Ja bilettämisen yhdistäminen lapsenhoitoon on rankkaa. Itteltä kesti useampi päivä toipua bilereissusta, ja vaikka lopputulos oli mitä parhain, niin kyllä taas vähäksi aikaa riitti. :D

Kaika: Vieläkö siellä ollaan yhtenä kappaleena? Niin ja pääsitkö siihen kokoarvioon?

Purri: Mites työhaastattelu meni? Ja joko kämpästä on tullu tietoa?

Mammaliinalle kovasti onnea raskautumiseen! Toivotaan, että pian nappaa. :)

Pikatsulle onnittelut ja toivotaan, että kaikki menee hyvin! :)

Tänne ei mitään sen kummempia, vieläkään tuo poju ei puhu oikeita sanoja, mutta semmosta kummallista papatusta tulee kyllä vaikka kuinka...eiköhän se tuosta. Autoleikit on ihan parhautta ja nyt poika on oikein todella innostunut kirjoista. Heti, kun istahtaa alas, niin poika tulee kirjan kanssa syliin. :) Hirmuisen kova tuo poika on menemään ja kiipeilemään. Välillä on melkoisen rankkaa pysyä perässä! :D

Ei muuta, kuin hyviä viikon jatkoja kaikille mammoille ja taaperoille! :)
 
Mymmeli: Työhaastattelu meni mun mielestä ihan kivasti :) Tosin se haastattelija lähinnä kyseli et millanen ihminen mä olen yksityiselämässä ja millanen työelämässä.. Ei oikeastaan ollenkaan kyselly itse työstä.. Tai jäi semmonen kuva, et halus tietää millanen mä olen :D Kämpästä ei oo vielä kuulunu sanaakaan... keskiviikkosin tekevät kuulemma päätöksiä, et katotaan nyt sit kui meiä käy :D
 
Mymmeli- Mä pitelen peukkuja sulle, että nappaa nopeasti ja saatte vauvan taloon.
Ja kyllä se kannattaa välistä tuulettua kunnolla, saa uutta perespektiiviä arkeen ja taas osaa arvostaa omaansa.

Purri: Koska sulle kerrotaan natsasiko työ?
Ja toivottavasti saatte uuden kodin pian!

Mila: Eipä Ne Oikeat etsimällä löydy..pitää mielen avoimena ja sitten kun vähiten odottaa, kulman takaa saattaa tupsahtaa elämään joku, jonka kanssa natsaa asiat.

Sunnuntaina syntyi meidän perheen 4. lapsi, poika, jolla kokoa 4330g ja 53cm.
Synnytys oli ihana. Poikkeuksena oli vauvan koko, joka aiheutti sen, että jäi olkapäistä kinnaamaan pään syntymisen jälkeen. Juuri siinä kipeimmässä vaiheessa. Onnistuin kuitenkin punnaamaan toisen ulos ilman solisluiden katkomisia tai mun repeämiä. Onneksi,
Poitsu on aivan ihanan ja en edes kehtaa kertoa, kuinka helppohoitoinen tapaus on...
Kovasti tulee kakkosen vauva-ajat mieleen, samanlaista chillailua tämänkin kanssa.
Sisarukset ovat ottaneet tulokkaan hyvin vastaan ja katsellaan parin kuukauden päästä uusiksi.  Mutta so far, so good.
Olen onnellinen ja vahvasti on sellainen tunne, että nyt on tämä osa mun elämstä täynnä. Mun perhe ♥♥♥♥.





 
Kaikalle vielä täältä kautta paljon onnee uudesta nyytistä <3

Purrille peukkuja työpaikan suhteen ja kämpän suhteen.

Itselläni on ollut jo välillä pahoinvointia ja vatsa vetää vuoristorataa emoticon
Jos sitä ensi viikolla testais...
Ainut huono puoli on tässä se että pelkään että tämäkin raskaus saa mut täysin uuvuksiin ja sitten laskin että mä olen viimeksi käynyt terapiassa tammi-helmikuun vaihteessa!!! Soitin perjantaina ja ääliölle vastaanotto henkilölle koitin selvällä (suht kauniilla äänensävyllä) selittää että mä tarvisin sen terapia ajan niinku piakkoin. On mulla sen hoitajan oma numerokin ja siihen koitin soitella, mutta vastaajaan meni. Niin ottaa pannuun että tälleen heivataan potilas pellolle...
 
Hei vaan kaikille!

Onnea vauvauutisista <3

taustalla olen käynyt aina lueskelemassa mutta kirjoittamaan en ole jaksanut alkaa. Hirveästi te silti olette aina voimia antaneet tietämättänne <3

Meillähän täällä on edelleen tilanne päällä. Vaikka täällä silloin puhuin että kun sen työn saan, niin otan ja lähden pojan kanssa vuoden vaihteen jälkeen nin täällä sitä edelleen möllötetään! Koko ajan menee vain enemmän päin persettä ja rehellisesti sanottuna minä oon jo luovuttanu ei mulla oo minkäänlaisia intrestejä enää ees yrittää. Elän täsä huushollissa tällä hetkellä vain pojalle ja itselleni. poika on mun työvuorot niinku hoidossa täällä kotona isänsä kanssa ja kun töistä tuun, niin isän hoitovuoro päättyy ja mun alkaa. siinä sitten hoidan työni, toimin melkein kaikessa maksumiehenä, kun miehellä tulot on pienemmät, työtön kun on. Nyt on vielä heränny joku aivan ihme mustasukkasuus tms. kun töissä olen joutunut olemaan muutamaan otteeseen hieman pitempään ku mitä työajat on olleet.

Sen verran olen saanut sanottua, että turha oottaa että tästä muutetaan enää saman katon alle kunhan saadaan asunto myytyä (myyntiin laitetaan vasta kesällä) kun tilanne on tämä. mä NIIN uuvun täällä kotona, että olisinki töissä mielummin, jos mulla ei ois tuota pientä tuholaista rinnalla <3 <3

Lapsi kasvaa ja kehittyy, puhua pukaha ei vielä olleskaan vaan ihan on omia äänteitä ja temperamenttia on alkanu löytymään.... noh, tuleepa ees jossain asiassa äitiinsä!

Mutta tämmöstä täällä, nyt kun toinen viimein nukahti päiväunilleen, taidan miekin hetkeksi painua...
 
Moi vaan!

Kaika: Onnittelut pikkumiehen johdosta! :) Hyvän kokoinen köriläs tuli! :D Toivotaan, että meno säilyy yhtä mukavana.

Mammaliina:  Joko pääsit terapiaan?

Piia: Voi, kun kuulostaa ikävältä tuo teidän tilanne. :( Toivottavasti asiat ratkeaa mahdollisimman nopeasti ja pääsisit elämään mukavampaa arkea! :)

Tulihan ne kaksi viivaa testiin! :) Nyt kun vaan jotenkin tajuais tämän asian, niin ois hyvä. Vielä ei jotenkin pysty uskomaan... :) Varasin tänään neuvola-ajankin, kun käytin poikaa 1,5-vuotisneuvolassa. Poika oli kasvanu puolessa vuodessa 7,5 senttiä pituutta ja on nyt siis 87,5 senttiä pitkä. Lääkäri pisti lähetteen silmälääkärille, kun huomasi ilmeisesti pientä karsastusta. Ei kuulemma tartte huolestua, eikä oo mitään hirmusen vakavaa, mutta kuitenkin kannattaa asia tarkastuttaa ihan ekspertillä. Pari kuukautta kai nyt tarvii sitten odotella sitä aikaa. Eipä tänne muuta. :) Nyt vaan odotellaan oireita ja toivotaan, ettei tule pahoja... :D
 
Heissan mammat!

Tuli sellainen olo, että ihan pakko käydä tänne pikaisesti kirjottamassa että:

Hyvää Äitienpäivää syyskymppien mammoille!! :) 


Ja hirveesti onnea vauvan saaneille ja plussanneille!

Täällä mennään jo 30.viikolla, vielä toki matkaa hieman jäljellä. Täytyy kyl sanoa että on ollu paljon "vaikeempi" raskaus mitä esikoisesta.. Kaiken maailman oireita aina pahoinvoinnista kamaliin nivuskipuihin jne. Mutta kyl tän kestää kun tietää mitä on luvassa <3 Raksahommatkin saatu käyntiin! Jee! Tulevalla viikolla alkaa jo talo noussa, kun raksamiehet alkaa pystyttään elementtejä. En malta oottaa sitä päivää kun päässään uuteen kotiin asumaan. Se päivä on jossain hamassa tulevaisuudessa (toivon kovasti että vielä tän vuoden puolella!)

Mutta tässäpä minun pikaiset kuulumiset :) Mitäs muille?
 
Ei tässä kummempaa..

Itselläni nyt alkanut tuo hemskutin pahoinvointi ja jumalaton väsymys...
Tässä reilu 2kk ollut sairaslomalla työtapaturman vuoksi(nilkan vääntövammasta aiheutuva murtuma) ja huomenna menen sitten haastatteluun meitin firman hälypäivystäjän hommaan. Kun en minä kentälle tässä todellakaa pääse ja sitten kun jossain vaiheessa pitäisi taas jäädä pois kentältä.

Viikonloppuna oli ihan sika lämmin tääl päin ja nyt varmaa alkaakin jo sataa vettä.

Meillä neidillä on alkanut olee jo kiukunpuuskia ja kunnon semmoisia. Oikea draama prinsessa välillä  :D
 
Nyt se on vihdoin tehty. Ero siis. Asumma viel äsaman katon alla siihen saakka että asunto myydään mutta kohti uusia tuulia tässä ollaan menossa. pelottaa ja jännittää niin hyvällä ku pahallakin, sen verran paljon , että huomenna lampsin vihdoin hakemaan työterveydestä apua tähän unettomuuteen. Olo on kuitenkin helpottunut kaiken tämän jaksamisen jälkeen :)
 
Heippa vaan kaikille!

Pitkään aikaan en oo ehtinyt tänne, kun on melkoinen vilske kotona. Kakkosen raskaus meni ihan hyvin, mutta vauva-aika on ollut kaukana esikoisen ajasta. Ensin herralla todettiin löysät lonkat ja sen jälkeen refluksi, että itkua ja hampaitten kiristystä on riittänyt, tuohon päälle vielä esikoisen korvatulehdukset, niin voin sanoa, että äiti on välillä vähän väsynyt.  Ja sitten tällä meidän isomalla on alkanut uhma. On ne lapset vaan ihania kuitenkin ja hymyt ja helpot päivät pitää pinnalla. Synnytin tällä toisella kertaa sektiolla, kun herran viimeisessä painokontrollissa olikin humpsahtanut yli 4,5kg ja hartiat ei olisi mahtuneet alateitse. Toivuin mielestäni sektiosta nopeammin kuin alatiesynnytyksestä ja nyt juoksen tällä hetkellä pisimmillään 10km lenkkejä, tavoitteena juosta ensi syksynä puolimaraton. Herra täyttää huomenna 3kk ja on löytänyt nyrkkinsä, kovasti hymyilee, kun hänelle jutellaan ja juttelee joskus takaisin gyytä ja gäätä, tarttuu leluihin ja pyrii kyljeltä toiselle. Mulla on koko ajan sellainen olo, että en halua tuon kasvavan,kun taitaa olla viimeinen vauva meille. Niin että kolmosta alan tässä jo haaveilla, mutta toivottavasti saan nää kaksi ensin pois vaipoista.

Isompi kasvaa ja puhuu jo hurjasti pitkiä lauseita. Isi tulee töistä kohta riisu kengät kova nälkä, taitaa olla tähän mennessä pisin :) Hämmentävintä on, kun hän osaa ja ymmärtää niin paljon, vaikka onkin niin pieni vasta. Tänään käytiin uimassa uimarannalla ensimmäisen kerran ja neiti nautti, vaikka epäilin, ettei hän menisi edes uimaan, kun on välillä uusissa tilanteissa sellainen ujoakin ujompi pikku piimä. 

Onnea kaikille uudestaan plussanneille :)

Mukavaa kesää kaikille!
 
Thilduska: Onnittelut nyt vielä! :) Hienoa, että olet toipunut nopeasti. Toivottavasti nuo pojan vaivat helpottavat nopeasti. Tuo refluksi on varmasti ikävä vaiva, sen verran tuli siitä luettua, kun noihin allergia-asioihin piti perehtyä... Niin ja tsemppiä puolimaraton-haasteeseen! :)

Piia: Onnea tulevaan. Varmasti alkaa olo helpottaa, kun saa ikävät asiat päätökseen.

Mammaliina: Mites haastis meni? Joko tieto valinnasta on tullu? Paranemisia ja onnittelut! :)

Maru: Jaksamista rakennuspuuhiin. Varmasti ihana päästä ikiomaan, uuteen kotiin. Ja tsemppiä viimeisille viikoille! :)

Tänne ei mitään kummempaa. Kovasti odotan, koska tuo poika alkaisi puhua. Kovasti kyllä papupata porisee, mutta mitään selviä ja oikeita sanoja ei vielä tule. Kovasti tykkää ulkona viipottaa menemään ja välillä tehdään oikein pitkiäkin kävelylenkkejä, kun poika seikkailee menemään. Oma olo on melkoisen tasainen, pientä öklötystä oli noin viikon ajan, mutta nyt on olo ihan oireeton. Sopii minulle! :) Toivottavasti kaikki menee loppuun asti hyvin ja joulukuussa on sitten nyytti sylissä. :)

Hyvää juhannusta kaikille!
 
Heissan!

Pikapikaan tuun kertoo et pääsin Luottokuntaan töihin :D Vaviskaa korttien käyttäjät ;) ;) ;) Kämppään ei olla saatu juuta eikä jaata, ottaa aivoon niin paljon...
Miehen lupaan saatiin oikeudesta ilmoitus: palautetaan maahanmuuttovirastolle luvan myöntämistä varten. Eli eiköhä se sieltä pikkuhiljaa ala tulla :)

Edith puhua pälättää hirveesti ja aina vaan selvemmin :) Ja suomea :D :D Ei ymmärrä sanaakaa miehen kieltä ja enkä kyl oo huomannu et enkkuakaa ymmärtäis.. Daniel nous seisomaan 7kk ja oppi konttaa pari viikkoa myöhemmin :D Tänää Danielilla siis 8kk mittarissa :) Järkyttävää kylläki noi muksut painaa melkee saman verran.. Et millähän ton Edithin sais syömää paremmin? No toivottavasti tarhassa sit viimeistään :)
 
Heippa kaikki mammat !

Halusin tulla teille kertomaan meidän iloisesta perheenlisäyksestä. 
Elmosta tuli isoveli 11.7, kun pieni prinssimme päätti syntyä. 
Pieni on aivan ihana, rauhallinen tapaus. Syntyessään 53cm pitkä ja 3550g. 
Monen kuukauden odotus palkittiin ja olo on aivan mahtava. Elmosta vauva on ihan kiva juttu, vaikka mustasukkaisuutta osattiinkin odottaa :)

 
Takaisin
Top