Syntyneet Heinäkuiset <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Neeuska
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Josko nyt kertoilis vähän meidän tarinaa.. Ensin tohon listaan voi laittaa, että 2.lapsi ja kokonaiskesto n.4,5h

Maanantai aamuna alkoi vähän tuntumaan supistuksia, mutta ei mielestäni pahoja. Lähdettiin ideaparkkiin shoppailemaan, niinkuin oli suunniteltukin. Autossa sitten katselin kellosta, että aika tiheesti supistuksia tulee, mut en uskonut sen mihinkään johtavan ja mullahan oli neuvolalääkäri klo 13.20. Ideaparkissa pyörittiin reilu kaks tuntia, välillä joutui pysähtelemään supistusten takia, mut muuten ok. Sanoin miehellenikin, että kyllä nää vielä ohi menee, et just luin täältä kuinka joillakin on tiheestikin supistellu, mut sit loppunut.(Loppuihan ne mullakin;)) No sit lähdettiin kotiin, ajoin ite sieltä kotiin ja katsoin kellosta, että n.3-4minuutin välein supistelee, asutaan siis n.6km:n päässä ideaparkista. Kotona oltiin 12.30 esikoinen meni päikkkäreille niin sanoin sit miehelle, että soittais äitinsä meille vahtiin esikon unta, että lähtee mukaan neuvolaan, että en uskalla enää ite ajaa sinne :) Noh sitten lähdettiin neuvolaan, matkalla vielä heitin läpällä miehelle, että "mieti jos se lääkäri sanoo, että oot 6cm auki". Päästiin neuvolalle, menin antaan pissanäytettä, odottelin sit pytyllä et pissa tulis, niin sit sieltä tulikin lapsivedet :O Siinä iski hetkellinen paniikki.. Menin ovenraosta huuteleen miestä siihen ja sanoin sille et soittaa mun äidille(joka asuu siinä ihan lähellä) että tuo mulle housut, kun ne on niin märät etten kehtaa ulos täältä vessasta(mikä ajatuksen juoksu ;)). Sitten kun neuvolantäti tuli näytettä hakeen niin tokaisin sille et vedet meni niin hän multa sit "ooks sä varma?" Meni sit hakeen lääkärin, niin lääkäri sanoi, että ei mitään lähdette sairaalaan, ootteko omalla autolla.. Päätettiin sit kuitenkin et katsotaan kohdunsuun tilanne, että tietää kuinka nopeesti tarvii mennä.
Sitten kun vihdoin niiden supistusten kanssa pääsin lääkärin huoneeseen ja pöydälle niin lääkäri katsoo ja sanoo "mun mielestä tää on 8cm auki, ei hällä kauheesti kokemusta ole mutta.." Sitten siihen tuli meidän neuvolan vanhempi terkka, kätiö ammatiltaan sanoi, että soitetaan ambulanssi.. Siinä sitten ambulanssia odotellessa kuunneltiin sydänääniä, jotka oli ok. Ambulanssi kun tuli, mun oli jo tosi vaikee siirtyä siihen sängylle. Se vanhempi neuvolantäti lähti sit ambulanssiin mukaan, onneks. Ambulanssikuskeista toinen oli kerran ottanut kopin ja toinen itse synnyttänyt kolme. Siitä me sit lähdettiin isoo kovaa, neuvolantäti sanoi niille et "Jos mentäis sillai aika lujaa". Mies lähti siitä sit hakeen mun äitiä ja viemään sen meille ja tuli sit perässä autolla. Matkalla sairaalaan mua sit rupes ponnistuttaan ihan tosissaan ja ponnistinkin ensin vähän ja sitten kaks kertaa kunnolla ja sitten meidän pieni prinsessa jo syntyikin. Neuvolalta lähtiessä soittivat synnärille, että tulossa ollaan ja sitten ensimmäisen ponnistuksen jälkeen uudestaan, että josko kätilöt tulis vastaan, hiukset näkyy jo.. Vauva tosiaan syntyi vähän ennen sairaalan pihaa, vaikka matka neuvolasta sairaalaan on 15-20min. Kahdella ponnistuksella tuli, siis huomattavasti helpommin kuin esikoinen. Mitään kivunlievitystäkään en tietenkään saanut. Mutta täytyy sanoo, että yllättävän helppo ja kivuton synnytys :) Pystyin kyllä välillä matkalla ihan jutteleenkin niille, että en kokoajan niin kipee ollu. Sairaalalle kun päästiin, niin kätilöt oli vastassa ja mentiin saliin, siellä sitten syntyi istukka ja katkaistiin napanuora. Mieskin sinne sitten jossain vaiheessa tuli, totesi vain että taisin myöhästyä, vastasin vaan, että olisit myöhästynyt vaikka olisit perässä ajanut ;)

Oliskohan siinä noin pääpiirteittäin kaikki :) Koittakaa saada selvää :)

Mä pääsin itse eilen kotiin, tyttö siirtyi vielä lastenosastolle kerään painoa, kun se laski vähän liikaa, yli 12%. Nyt menee sitten ruokaa nenämahaletkun kautta. Tyttö on niin väsynyt ettei meinaa jaksaa syödä pullosta/tissistä tarpeeksi. Alkuviikosta pääsee onneks sit jo kotiin :)

Onnea paljon muille vauvaantuneille :)
 
Josko nyt kertoilis vähän meidän tarinaa.. Ensin tohon listaan voi laittaa, että 2.lapsi ja kokonaiskesto n.4,5h

Maanantai aamuna alkoi vähän tuntumaan supistuksia, mutta ei mielestäni pahoja. Lähdettiin ideaparkkiin shoppailemaan, niinkuin oli suunniteltukin. Autossa sitten katselin kellosta, että aika tiheesti supistuksia tulee, mut en uskonut sen mihinkään johtavan ja mullahan oli neuvolalääkäri klo 13.20. Ideaparkissa pyörittiin reilu kaks tuntia, välillä joutui pysähtelemään supistusten takia, mut muuten ok. Sanoin miehellenikin, että kyllä nää vielä ohi menee, et just luin täältä kuinka joillakin on tiheestikin supistellu, mut sit loppunut.(Loppuihan ne mullakin;)) No sit lähdettiin kotiin, ajoin ite sieltä kotiin ja katsoin kellosta, että n.3-4minuutin välein supistelee, asutaan siis n.6km:n päässä ideaparkista. Kotona oltiin 12.30 esikoinen meni päikkkäreille niin sanoin sit miehelle, että soittais äitinsä meille vahtiin esikon unta, että lähtee mukaan neuvolaan, että en uskalla enää ite ajaa sinne :) Noh sitten lähdettiin neuvolaan, matkalla vielä heitin läpällä miehelle, että "mieti jos se lääkäri sanoo, että oot 6cm auki". Päästiin neuvolalle, menin antaan pissanäytettä, odottelin sit pytyllä et pissa tulis, niin sit sieltä tulikin lapsivedet :O Siinä iski hetkellinen paniikki.. Menin ovenraosta huuteleen miestä siihen ja sanoin sille et soittaa mun äidille(joka asuu siinä ihan lähellä) että tuo mulle housut, kun ne on niin märät etten kehtaa ulos täältä vessasta(mikä ajatuksen juoksu ;)). Sitten kun neuvolantäti tuli näytettä hakeen niin tokaisin sille et vedet meni niin hän multa sit "ooks sä varma?" Meni sit hakeen lääkärin, niin lääkäri sanoi, että ei mitään lähdette sairaalaan, ootteko omalla autolla.. Päätettiin sit kuitenkin et katsotaan kohdunsuun tilanne, että tietää kuinka nopeesti tarvii mennä.
Sitten kun vihdoin niiden supistusten kanssa pääsin lääkärin huoneeseen ja pöydälle niin lääkäri katsoo ja sanoo "mun mielestä tää on 8cm auki, ei hällä kauheesti kokemusta ole mutta.." Sitten siihen tuli meidän neuvolan vanhempi terkka, kätiö ammatiltaan sanoi, että soitetaan ambulanssi.. Siinä sitten ambulanssia odotellessa kuunneltiin sydänääniä, jotka oli ok. Ambulanssi kun tuli, mun oli jo tosi vaikee siirtyä siihen sängylle. Se vanhempi neuvolantäti lähti sit ambulanssiin mukaan, onneks. Ambulanssikuskeista toinen oli kerran ottanut kopin ja toinen itse synnyttänyt kolme. Siitä me sit lähdettiin isoo kovaa, neuvolantäti sanoi niille et "Jos mentäis sillai aika lujaa". Mies lähti siitä sit hakeen mun äitiä ja viemään sen meille ja tuli sit perässä autolla. Matkalla sairaalaan mua sit rupes ponnistuttaan ihan tosissaan ja ponnistinkin ensin vähän ja sitten kaks kertaa kunnolla ja sitten meidän pieni prinsessa jo syntyikin. Neuvolalta lähtiessä soittivat synnärille, että tulossa ollaan ja sitten ensimmäisen ponnistuksen jälkeen uudestaan, että josko kätilöt tulis vastaan, hiukset näkyy jo.. Vauva tosiaan syntyi vähän ennen sairaalan pihaa, vaikka matka neuvolasta sairaalaan on 15-20min. Kahdella ponnistuksella tuli, siis huomattavasti helpommin kuin esikoinen. Mitään kivunlievitystäkään en tietenkään saanut. Mutta täytyy sanoo, että yllättävän helppo ja kivuton synnytys :) Pystyin kyllä välillä matkalla ihan jutteleenkin niille, että en kokoajan niin kipee ollu. Sairaalalle kun päästiin, niin kätilöt oli vastassa ja mentiin saliin, siellä sitten syntyi istukka ja katkaistiin napanuora. Mieskin sinne sitten jossain vaiheessa tuli, totesi vain että taisin myöhästyä, vastasin vaan, että olisit myöhästynyt vaikka olisit perässä ajanut ;)

Oliskohan siinä noin pääpiirteittäin kaikki :) Koittakaa saada selvää :)

Mä pääsin itse eilen kotiin, tyttö siirtyi vielä lastenosastolle kerään painoa, kun se laski vähän liikaa, yli 12%. Nyt menee sitten ruokaa nenämahaletkun kautta. Tyttö on niin väsynyt ettei meinaa jaksaa syödä pullosta/tissistä tarpeeksi. Alkuviikosta pääsee onneks sit jo kotiin :)

Onnea paljon muille vauvaantuneille :)
 
Olipas vauhdikas synnytys! Vähän sitä jännittää jo omaansakin enemmän, kun tällasia lukee :) Onneksi pienokainen pääsee jo pian kotiutumaan teidän kanssa. :binkybaby
 
Pöppiäinen siis vauhdikas tarina...toisaalta sellainen minkä itsekin tahtoisi niiden jumalattomien pitkään kestävien polttojen kärvistelyn sijaan :P mutta täällä mä siis luin ihan tippa linssissä <3 ihanaa,onnea!!!
 
Onnea kaikille uusista vauvoista!

Melkoinen tarina Pöppiäisellä kerrottavaksi kaikille! Onneksi teillä oli niin lyhyet matkat joka paikkaan ja olitte turvallisesti ambulanssissa kun vaavi päätti syntyä :)
 
Niinpä, sanoinkin tuossa, että onneksi oli se neuvolalääkäri aika. Muuten vauva olisi syntynyt kotiin, nimittäin tuskin olisin niillä supistuksilla mihinkään lähtenyt. Ehkä sitten kun vedet meni olis voinu ruveta soitteleen esikolle vahtia yms. ja sit ollu jo myöhäistä, koska vesien menosta 1h niin vauva syntyi..
 
Ihan mahtava synnytyskertomus, Pöppiäinen! Jos teille tulee kolmas lapsi niin saat kyllä lähteä ekasta supistuksesta sairaalaan :). Mahtavaa että kaikki meni hyvin ja tosiaan oli se neuvola-aika, että ei ihan kotiin syntynyt. Toivotaan että pikkuinen voimistuu ja pääsee pian kotiin!
 
16.6./Gia/2.lapsi/37+0/2325g/45cm/alatie/kesto 2h10min (laskettu säännöllisistä&kipeistä supistuksista)

Meidän pienellä prinsessalla oli ilmeisen hoppu maailmaan, koska päätti yllättää 3vko etuajassa. Lauantai aamuna meni lapsivedet, soitto sairaalaan ja jouduin päivystysosastolle sisään, koska vauva ei ollut kiinnittynyt. Supistuksia odoteltiin koko päivä, sunnuntaina olisi käynnistetty. La-su yönä supistuksia kuitenkin sitten alkoi tulemaan heti melko kipeinä ja synnytys etenikin todella vauhdilla. Makasin käyrillä, kun yhtäkkiä alkoi ponnistuttaa. Kätilö tarkasti tilanteen ja sitten siirryttiinkin pikapikaa saliin ja tyttö syntyi 20min myöhemmin.

Kasvukontrolleissa käyneenä tiesin odottaa alle 3kg vauvaa, mutta oli kyllä yllätys että tyttö oli noin pieni. Tosin jos olisi kasvanut vielä sinne rv40 saakka, niin olisi varmaan ollutkin 2,7-2,8kg mitä odotettiin. Mutta vauvalla on kaikki hyvin ja on ollut tosi pirtsakka koko ajan. Verensokereita seurattiin sairaalassa ahkerasti koosta johtuen. Tänään päästiin kotiin ja nyt vaan totutellaan uuteen arkeen :)
 
onpas nopeita tarinoita, mä joudun ihan varmasti kärvistelee monen monta tuntia... Onnittelut kaikille!
 
Onnea hurjan paljon kaikille vauvan jo masustaan ulos saaneille. Täällä melkein vihreänä kateudesta näitä lukee kun itellä koko ajan supistelee mut ei niin säännöllisesti et viittis synnärille soitella... :D
 
Paljo onnea Gialle perheineen pienestä tytöstä! :)

Ja ihanaa lukea näitä synnytyskertomuksia, kun ei itse vielä yhtään tiedä mitä odottaa. Kiitos, että jaksatte niitä kirjoitella! :)
 
Takaisin
Top