Josko nyt kertoilis vähän meidän tarinaa.. Ensin tohon listaan voi laittaa, että 2.lapsi ja kokonaiskesto n.4,5h
Maanantai aamuna alkoi vähän tuntumaan supistuksia, mutta ei mielestäni pahoja. Lähdettiin ideaparkkiin shoppailemaan, niinkuin oli suunniteltukin. Autossa sitten katselin kellosta, että aika tiheesti supistuksia tulee, mut en uskonut sen mihinkään johtavan ja mullahan oli neuvolalääkäri klo 13.20. Ideaparkissa pyörittiin reilu kaks tuntia, välillä joutui pysähtelemään supistusten takia, mut muuten ok. Sanoin miehellenikin, että kyllä nää vielä ohi menee, et just luin täältä kuinka joillakin on tiheestikin supistellu, mut sit loppunut.(Loppuihan ne mullakin

) No sit lähdettiin kotiin, ajoin ite sieltä kotiin ja katsoin kellosta, että n.3-4minuutin välein supistelee, asutaan siis n.6km:n päässä ideaparkista. Kotona oltiin 12.30 esikoinen meni päikkkäreille niin sanoin sit miehelle, että soittais äitinsä meille vahtiin esikon unta, että lähtee mukaan neuvolaan, että en uskalla enää ite ajaa sinne :) Noh sitten lähdettiin neuvolaan, matkalla vielä heitin läpällä miehelle, että "mieti jos se lääkäri sanoo, että oot 6cm auki". Päästiin neuvolalle, menin antaan pissanäytettä, odottelin sit pytyllä et pissa tulis, niin sit sieltä tulikin lapsivedet :O Siinä iski hetkellinen paniikki.. Menin ovenraosta huuteleen miestä siihen ja sanoin sille et soittaa mun äidille(joka asuu siinä ihan lähellä) että tuo mulle housut, kun ne on niin märät etten kehtaa ulos täältä vessasta(mikä ajatuksen juoksu

). Sitten kun neuvolantäti tuli näytettä hakeen niin tokaisin sille et vedet meni niin hän multa sit "ooks sä varma?" Meni sit hakeen lääkärin, niin lääkäri sanoi, että ei mitään lähdette sairaalaan, ootteko omalla autolla.. Päätettiin sit kuitenkin et katsotaan kohdunsuun tilanne, että tietää kuinka nopeesti tarvii mennä.
Sitten kun vihdoin niiden supistusten kanssa pääsin lääkärin huoneeseen ja pöydälle niin lääkäri katsoo ja sanoo "mun mielestä tää on 8cm auki, ei hällä kauheesti kokemusta ole mutta.." Sitten siihen tuli meidän neuvolan vanhempi terkka, kätiö ammatiltaan sanoi, että soitetaan ambulanssi.. Siinä sitten ambulanssia odotellessa kuunneltiin sydänääniä, jotka oli ok. Ambulanssi kun tuli, mun oli jo tosi vaikee siirtyä siihen sängylle. Se vanhempi neuvolantäti lähti sit ambulanssiin mukaan, onneks. Ambulanssikuskeista toinen oli kerran ottanut kopin ja toinen itse synnyttänyt kolme. Siitä me sit lähdettiin isoo kovaa, neuvolantäti sanoi niille et "Jos mentäis sillai aika lujaa". Mies lähti siitä sit hakeen mun äitiä ja viemään sen meille ja tuli sit perässä autolla. Matkalla sairaalaan mua sit rupes ponnistuttaan ihan tosissaan ja ponnistinkin ensin vähän ja sitten kaks kertaa kunnolla ja sitten meidän pieni prinsessa jo syntyikin. Neuvolalta lähtiessä soittivat synnärille, että tulossa ollaan ja sitten ensimmäisen ponnistuksen jälkeen uudestaan, että josko kätilöt tulis vastaan, hiukset näkyy jo.. Vauva tosiaan syntyi vähän ennen sairaalan pihaa, vaikka matka neuvolasta sairaalaan on 15-20min. Kahdella ponnistuksella tuli, siis huomattavasti helpommin kuin esikoinen. Mitään kivunlievitystäkään en tietenkään saanut. Mutta täytyy sanoo, että yllättävän helppo ja kivuton synnytys :) Pystyin kyllä välillä matkalla ihan jutteleenkin niille, että en kokoajan niin kipee ollu. Sairaalalle kun päästiin, niin kätilöt oli vastassa ja mentiin saliin, siellä sitten syntyi istukka ja katkaistiin napanuora. Mieskin sinne sitten jossain vaiheessa tuli, totesi vain että taisin myöhästyä, vastasin vaan, että olisit myöhästynyt vaikka olisit perässä ajanut
Oliskohan siinä noin pääpiirteittäin kaikki :) Koittakaa saada selvää :)
Mä pääsin itse eilen kotiin, tyttö siirtyi vielä lastenosastolle kerään painoa, kun se laski vähän liikaa, yli 12%. Nyt menee sitten ruokaa nenämahaletkun kautta. Tyttö on niin väsynyt ettei meinaa jaksaa syödä pullosta/tissistä tarpeeksi. Alkuviikosta pääsee onneks sit jo kotiin :)
Onnea paljon muille vauvaantuneille :)