Synnytysvauriot

Ainuska

Puuhakas puhuja
Kesäkuiset 2025
Ylelle on tullut Areenaan uusi dokumentti Synnytyksessä vaurioitunut (https://areena.yle.fi/1-76739069) ja myös aiheeseen liittyvä artikkeli (https://yle.fi/a/74-20208269). Aihe on nyt tosi ajankohtainen ja oon itsekin seurannut jo jonkun aikaa siihen liittyvää keskustelua somessa.

Mua kiinnostaisi, herättääkö tää aihe täällä foorumilla mitään ajatuksia?

Musta tää heijastelee muutenkin laajemmin äitiysterveydenhuollon tilaa, mikä ei omien kokemusten mukaan ole Suomessa mikään ihanteellinen. Esimerkiksi jälkitarkastuksia tekevät neuvolaterveydenhoitajat eikä äidin vointi muutenkaan lapsen syntymän jälkeen saa enää huomiota. On tosi vaikea tietää, mikä on normaalia ja mikä ei, kun alatiesynnytyksen jälkeisistä asioista ei ylipäätään puhuta oikeastaan missään. Varmaan on kaikuja siitä, ettei naisten terveyteen historiallisista syistä edelleenkään laiteta yhtä paljon resursseja, koska nehän koskee "vain" naisia.
 
Juurikaan ei vaurioita tullut 3vkon takaisesta syöksysynnytyksestä onneksi, muutama tikki, mutta se miten tämä komnentti liipaisee aiheen läheltä on juurikin äidin seuranta tai sen puute. Mua ei kukaan tsekannu synnytyksen jälkeen niinä kolmena päivänä kun oltiin sairaalassa kertaakaan (ei alapäätä eikä kohdun vetäytymistä) mutta silti papereihin oli kirjattu että kaikki ok ja normaalia 😅 en ihan ymmärrä millä perusteella nuo oli kirjattu sinne, joku luuli tsekanneensa? Mut on sekoitettu johonkin toiseen henkilöön? Luulen et kiireessä tehty virhe, sillä vauvan painokin oli merkattu järjestelmään 100g liian paljon joka aiheutti sen et näytti siltä et paino laskenut aivan liikaa. Fyysiseen pahvikorttiin se oli merkattu oikein.
 
En tiedosta ainakaan vauriota saaneeni, vaikka eppari leikattiin. Sen sijaan olin siinä hyvinkin otettu, että porukalla opettelivat uutta tikkaustyyliä, jolloin myöskin oma haava parani melkein entistä ehommaksi.

Osastolla vielä ihan hyvin kyselivät ja tutkivat ja kun osastolta pääsi, niin sen jälkeen tuntuu kyllä jääneen ihan täysin oman onnensa nojaan. Äiti on tehtävänsä tehnyt, niin ei enää niin merkitystä?
Toki meillä oli ihan jopa lääkärintarkastus 8 viikon jälkeen. Jotenkin tuntuu hullunkuriselta ihan pelkästään se verensokerien seurantakin kun neuvolassa hirveä patistelu testeihin vuosi synnytyksestä, mutta ei ketään kuitenkaan varsinaisesti kiinnosta tulokset vaan itse pitää apua hakea, jos arvot olisi pielessä?
 
Dokumentti oli hyvin tehty ja naisia kävi todella sääliksi. Lantionpohjan lihakset ovat niin tärkeässä roolissa naisen elämässä ja juuri tuo yksinäisyyden tunne kosketti myös itseäni.

Meillä neiti syntyi joulukuussa imukupin avulla ja epparia leikattiin jne. Nyt kroppa on jo palautunut hyvin, mutta kyllä ne ensimmäiset viikot olivat pelottavia. Jälkitarkastuksessa terkka lähinnä pyöritteli silmiä, kun sanoin että ensimmäinen kuukausi piti pissata seisten jne.. Oma mututuntumani on, että synnytysvaurioissa tulee aina kääntyä gynekologin puoleen. Apua ei saa neuvolan terkasta tai vaikkapa työterveydestä.
 
Takaisin
Top