Synnytyspelkopkl

Neiti

Satasella mukana keskusteluissa
Marraskuunmammat 2015
Onko täällä muita jotka on saanu lähetteen synnytyspelkopoliklinikalle? Tai haluamassa sinne tai jo käynyt siellä?
 
Kerrotaanpa tähän aluksi oma kokemus sype käynnistä... Kun sain lääkäriltä lähetteen sypelle niin kyseenalaistin sen että onko siitä minulle mitään hyötyä. Mutta toisin kävi nyt kun on muutaman päivän kerennyt sulattelemaan asiaa. Minun "ongelmani" synnytyksen suhteen oli se kun tuleva sektioni ahistaa ja olisin halunnut synnyttää alakautta, mutta kolmen sektion jälkeen siihen ei kuulemma lähde yksikään lääkäri... Sektiossa pahinta oli ajatus että vauvalla on jotain pielessä ja minä makaan vain leikkauspöydällä ja sen jälkeen siirryn heräämöön vähintään pariksi tunniksi tietämättä vauvan voinnista mitään.

Mutta pelkopolilla kävimme tulevaa sektiota läpi ja minun toiveita siitä mitä vauvan kanssa tehdään. Eli jos vauvalla ei ole mitään hätää niin saan vauvan rinnalleni jo leikkauspöydällä ja vauvan pesut ja mittaukset voidaan hoitaa vähän myöhemmin jotta minun ei tarvitse luopua vauvastani. Ja naistenklinikalle on kesän aikana perustettu perheheräämö jonne pääsen vauvan ja miehen kanssa yhdessä. Jos vauvalla on jotain seurattavaa niin vauvan seuranta tilat ja virvoittelu on siinä heräämön ja leikkaussalien vieressä eli mieheni pystyy siinä vapaasti liikkumaan meidän kahden välillä ja kertomaan minulle tilanteesta... Kävimme pelkopoli käynnin lopuksi tutustumassa vielä näihin tiloihin ja ne ovat kaikki samalla käytävällä peräkkäisten ovien takana. Oli helpottavaa nähdä missä mikäkin tapahtuu ja minut tullaan huomioimaan leikkaussalissa ja heräämössä kuulemma paremmin että saan tietoa mitä tapahtuu ja missä. Jorvissa edellisissä sektioissa ei tiedon kulku ole todellakaan toiminut mihinkään suuntaan.

Kävimme läpi myös edelliset sektioni jotka eivät ole kyllä ihan oppikirjan mukaan menneet...
Mutta suosittelen kyllä sype käyntiä niille jotka sitä miettivät.
 
Neiti, Kiva kun jaoit kokemuksesi pelkopolilla käynnistä tänne! :) Minulle alkuun suositeltiin käyntiä vaikka ensisynnyttäjä olenkin kun tuntui jossain vaiheessa kovin pelottavalta tuo ajatus synnytyksestä ja omista voimavaroista. Kuitenkin luettuani paljon aiheesta ja aloitettuani rentoutus- sekä hengitysharjoitukset olen päässyt pelostani ja olin jo ihan hyvillä mielin alatiesynnytyksestä.

Nyt olen joutunut miettiä sektiotakin vaihtoehtona, koska vauva perätilassa ja ajatus synnytyksestä on taas alkanut pelottamaan. Täytyy ensi neuvolakäynnillä ottaa asia puheeksi, jos pääsisin sitten itsekin käymään, mikäli tuo sektio tulisikin kyseeseen. Kuulostaa ainenkin siltä että tuosta käynnistä voisi olla paljon apua.
 
Kyllä itse suosittelen pelkopolikäyntiä jos vaan sellaista oikeasti tarvitsee. Mulla oli kyllä ennakkoluuloja pelkopolia kohtaan mutta itse sain kyllä apua sieltä mitä kyllä ennakkoon epäilin... Mun mielestä tosta pelkopolista löytyy aika vähän tietoa siitä että mitä siellä siellä oikeasti tehdään. Ja minut yllätti se että sektiota varten kirjattiin minun toiveita ylös ja niitä pyritään noudattamaan sektion aikana. Tietenkin minun ja vauvan terveys menee mun toiveiden ohitse. Myös perhehuone toive kirjattiin sinne papereihin. Ja sen saaminen on tässä tilanteessa kuulemma aika todennäköistä kun voivat varailla sitä jo aamusta lähtien niin luultavasti joku kotiutetaan päivän aikana...

Kokemuksesta voin sanoa että toi sektio on kivempi suunniteltuna kuin kiireellisenä... Mulle on tehty kaks suunnitetua ja yks kiireellinen sektio niitten välissä. Mun eka sektio tehtiin just perätilan takia. Yritettiin silloin ulkokäännöstä ensin ja vauva ei hievahtanutkaan... Istukka esti vauvan kääntymisen ja leikkauksessa huomattiin että vauvan pää oli jääny "jumiin" istukan takia. Mutta onneksi marraskuun vauvoilla on vielä aikaa kääntyä. Kun kolmannessa sektiossa olin aamulla odottamassa leikkaussaliin pääsy oli siellä mun jälkeen sektioon tullut pariskunta joka lähetettiin kotiin takaisin kun vauva olikin kääntynyt oikeinpäin...
 
Tuo kuulostaa hyvältä että kirjaavat valmiiksi ylös toiveita ja juuri toiveen myös perhehuoneesta. Miehelle olen kyllä koittanut jankata mitä kaikkea toivon, että mikäli itse en tosi paikan tullen muistakkaan tai osaa pyytää/toivoa, hän sitten osaisi näin tehdä mun puolesta. :)

Minua helpottaisi juuri kuulla miten kaikki sitten käytännössä menee, nähdä vähän paikkoja ja että mitä siellä oikein tehdään ja tapahtuu. Luo varmasti sellaista tietynlaista turvallisuuden tunnetta. Ei nimittäin ole hajuakaan ja ehkä se epätietoisuus juuri pelottaa siinä eniten. Minkäänlaisia leikkauksia ei ole koko elämäni aikana tehty.
Onneksi vauvalla on vielä aikaa kääntyä ja tosiaan, monethan kuulemma kääntyvätkin juuri kun ollaan sinne ulkokäännöstä menossa tekemään niin ihan siellä odotusaulassakin, että toivoa on!
Mieskin vähän kannustanut vauvaa että "Koitappas nyt!" :grin
 
Joulukuisista tulin kurkkimaan :)

Mulla viikolla 32 käynti, eli kuukauden kuluttua. Syynä kakkosen sairaus ja hänen kuolema keväällä ja sitä kautta pelko tämän kolmosen turvallisuudesta, vaikka hänet onkin terveeksi todettu.

Paljon on toiveita synnytykseen liittyen ja varsinkin tiedonkulun haluan olevan hyvää. Eli, jos lapsi joudutaan viemään pois tms., ni haluan olla tilanteen tasalla. Ja marraskuussa tehdyn sektion vaikutus pelottaa myös.

Neuvolassa sanottiin, että käyntiin kuuluisi ultraus. Onko tästä tietoa/kokemuksia?

Lapsen voinnin ja arven tilan takia sitä ultraa toivoisin...
 
Takaisin
Top