Minä kanssa muutaman sanasen tuosta kivusta mainitsen. Ja ylipäätään synnytyksestä.
Naiset on luotu synnyttämään, ei miehet. Mikäli miehen pitäisi lapset tähän maailmaan synnyttää, ei niitä montaa tulisi. Samaan perheeseen ei 99% tulisi enempää kuin yksi lapsi. No ainakin mä olen sitä mieltä.
Tosta, että mieluummin sektio, kuin alatiesynnytys, että se olis helpompi. Molemmissa on puolensa, mutta kumpikaan ei ole se helpompi. Sektiossa riskit on ovat lisäksi paljon suuremmat kuin alatiesynnytyksessä ja ne kivut tulevat synnytyksen jälkeen, jolloin pitäisi lasta hoitaa, eikä ennen sitä. Huutava muksu omassa sängyssään ja sun pitäis mahdollisimman nopeasti päästä ylös omasta sängystä (varsikin jos on matala sänky). Ei riitä kymmenen sekunttia ei, eikä riitä yks perkele siihen hommaan, ei. Ja jos yöherätyksiä tuleekin vaikkapa 5-6 kertaa yössä (joka ei ole edes paha), niin aamulla olo on kuin.. Kyljen kääntäminen on jotain niin kivuliasta, että itku siinä monelta pääsee. Ja kylkeähän pitää kääntää MONTA kertaa yössä mikäli imettää aikoo. Toki sitä voi istuenkin imettää, mutta aika harva siihen yöllä ryhtyy. Ja jos paskalle erehtyy, niin ottakaa herra isä se tyyny viimestään sinne mukaan. Siellä se itku viimestään tulee. Halkastuilla vatsalihaksilla pitäs yrittää saada edes jonkun näkönen kikkare pihalle.. ei todellakaan ole helppoa. Joissakin sairaaloissa paskalla pitää todistetusti käydä ennen kuin kotiin pääsee. Älkää jumankauta naurako, älkääkä aivastako, en suosittele. Tai kokeilkaa, mutta luulenpa teidän välttelevän sitä sen jälkeen.. Sektion jälkeen ei saa nostaa mitään painavaa, ei painavampaa kuin se vauva. Kaupassa käyminenhän on siis turha toivo. Käveleminen suorassa, ylipäätään edes suht reippaasti, turha toivo. Sitä raahustaa kuin nainen, joka olis hoidellut koko jalkapallojoukkueen. Yhden lapsen tuossa vielä hoitaa, mutta jos niitä on ennestään kotona odottamassa niin ei oo helppoo ei. Liikunta pitäisi alottaa todella rauhallisesti ja suosituksen mukaan ensimmäiset puolivuotta pitäisi rauhoittaa täysin parantumiselle. Ei mitään punttisali tai spinning-tunteja, juu eip. Sairaalassakin ollaan jonkin verran pidempään eli se neuvoksi, jos mies aikoo aloittaa isyyslomansa heti synnytyksen jälkeen, niin älkää missään nimessä suostuko. Teidän pitää melkeen viikon verran hoitaa lasta sairaalassa, mikä on täynnä muidenkin huutavia mukeloita, sairaalaruokaa ja muuta ihanuutta, kun miehes sinä aika nukkuu autuaasti omassa sängyssään, syö mäkkärissä pikaruokia ja sotkee teidän yhteistä kotia siihen asti, kunnes pääset vauvan kanssa taas kotia siivoomaan. Ja kumartelu, siivoaminen vatsa halkaistuna, no mun ei tarvi mitään sanoa. Toivo, että varpajaiset juhlitaan sitten jossain muualla, kun teidän kotona, jos olet hirveän tarkka tuon siivoamisen suhteen.
Mulla siis takana ensimmäisen kohdalla yli 48h supistuksia käynnistyksen jälkeen, ennen kuin päädyttiin kiireelliseen sektioon kohdun olevan 9cm auki. Toisen kohdalla totesivat mulla ahtaan lantion, joten kaikki synnytykset siitä eteenpäin suunniteltuja sektioita.. jotka KAIKKI on jollain tavalla mennyt päin p:tä. Siis oikein kunnolla, ei mitään pikku juttuja. Viimesen kohdalla mies istuin noin 30cm päässä mun auki vedetystä vatsasta ja näki siitä oikein hyvin miten lapsi sieltä runnottiin pihalle. Meillä mies kertoi lapsen olevan tyttö, ennen hoitajia. Puudutus lähti kesken kaiken pois, ja morfiimia iskettiin molempien kanyylien kautta suoneen, että saivat mut kursittua kasaan.
Mulla on monia synnyttäneitä ystäviä/tuttavia, ja jokaisella toki omat tarinansa synnytyksestä. Vain yhdellä on ollut isompia ongelmia alatiesynnytyksessä ja ovat voineet paljon paremmin synnytyksen jälkeen kuin sektion läpikäyneet. Paljon enemmän on suurempia ongelmia tullut sektion läpikäynneillä, siis itse sektiossa tai vaikkapa tulehduksina jälkikäteen.
En halua pelotella, vaan lähinnä tuoda kantani esiin siitä, että se sektio ei todellakaan ole se helpompi vaihtoehto. Toki siinä välttää sen muutaman tunnin varsinaisen synnytyskivun, mutta sen sijaan saa kärsiä monta päivää vähän lievempää kipua, mutta kunnon kipua se on sekin.
Ainut oikeasti hyvä puoli tuossa sektiossa on se, että tuo värkki ei siinä miksikään muutu. Ei ulkonäöllisesti eikä oikeastaan muutenkaan. Jokaisen synnytyksen jälkeen sitä kuulemma löystää hiukan, sektiossa vähemmän kuin alatiesynnyksessä. Tätäkin on joku sitten joskus tutkinut, mitenhän tuotakin on sitten mittailtu :DDD
