Synnytysosastolle tutustuminen/Sairaalassa olo synnytyksen jälkeen

[Suvituuli77]

Hei vaan kaikille,

Täällä voisi jakaa mietteitä ja kokemuksia synnäriin tutustumisesta ja sairaalassa olemisesta synnytyksen jälkeen..

Kävin eilen tutustumassa synnytysosastolle ja siellä mainittiin polikliininen synnytys, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että synnytyksen jälkeen lähdetään synnytysosastolta kotiin. Yleensä tällaista synnytystä suositellaan vain uudelleen synnyttäjille ja tietysti sillä ehdolla, että raskauden aikana on kaikki mennyt hyvin ja vauva ei ole ennenaikainen.

Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta lyhyestä sairaalassaoloajasta? Joko polikliinisestä synnytyksestä tai lyhyestä lapsivuodeosastolla olosta? Miten synnytys sujui ja miten hoitajat suhtautuivat?

Itse olen miettinyt, että haluaisin mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen kotiin, jos synnytys sujuu hyvin ja vauvalla on kaikki hyvin. Toki yllätyksiä voi sattau ja olen sellaiseenkin varautunut, että sairaalassa voi mennä muutamakin vuorokausi.

 

[Asteria]

Mä koin esikoista odottaessa että synnäriin tutustuminen oli hyödyllistä, vaikken nopean synnytyksen takia sitten päässytkään kokeilemaan avautumisvaiheeseen tarkoitettuja apuvälineitä kuten palloa ja allasta. Sitten kun tositoimet olivat käsillä ja aamuyöstä synnärille mentiin niin tiesi mistä ovesta mennään ja mille luukulle lykkään neuvolakortin. Se tuntui lohdulliselta niiden supistuskipujen kourissa.

Mä en missään nimessä halua polikliinistä synnytystä. Mä olin esikoisen kanssa ihan sekaisin koko ekan vuorokauden väsymyksestä ja jälkisupistusten aiheuttamasta kivusta. En välillä edes herännyt kun vauva itki ja hoitaja kävi sitten herättelemässä mua (mies oli töissä). Jälkivuoto oli sitä luokkaa etten todellakaan olisi halunnut maata kotona omassa sängyssä omissa vaatteissa. Mä otin sairaalassaolon jälkeen niitä megasiteitä ja verkkohousuja vielä kotiinkin. Mitkään kaupan normiyöjutskat ei olisi riittäneet ekalla viikolla. Sairaalassa olin vajaat neljä päivää. Aluksi luvattiin kotiinlähtö päivää aikaisemmin, mutta sitten vauvan paino laski hieman liikaa. Tuntui turvalliselta kun henkilökunta sanoi ettei ketään pakoteta kotiin ennen kuin imetys tuntuu sujuvan (mulla vaan ei tullut maitoa juuri yhtään ennen kuin vasta pari päivää kotiutumisen jälkeen). Tällä kertaa jos kaikki menee yhtä hyvin niin voisin lähteä päivän tai pari aikaisemmin, mutta toivon taas saavani nukkua sairaalassa väsymyksen ja jälkikivut pois. Kotona esikoinen ei varmasti anna nukkua kuin 20-06 välillä. Eikä noin pienelle voi selittää jos on saanut vaikka tikkejä jotka sattuvat.

MUTTA: mun sedän vaimo on synnyttänyt neljä kertaa polikliinisesti. Ei olla siitä koskaan juteltu, mutta tiedän että aina on päässyt kotiin samana päivänä. Se on varmasti ihan ok jos oma olo ja vauvan vointi on hyvä.

 

[Asteria]

Niin, tuosta polikliinisestä synnytyksestä vielä sen verran, että sairaalassa täytyy olla ainakin niin kauan että kätilö käy painamassa kohtua tyhjäksi mahdollisista hyytymistä ekana päivänä. Ja vauvalta mitataan keltaisuutta eli bilirubiiniarvoa iholta. Joskus kohdun komplikaatiot tai vauvan keltaisuus eivät vielä tule ilmi heti synnytyksen jälkeen ja silloin riskinä on, että heti kotiin lähteneenä kotona joutuu itse pohtimaan pitäisikö sairaalaan palata vai ei. Itse en haluaisi ottaa sitä vastuuta ja ymmärrän kyllä jos joku hoitohenkilökuntaan kuuluva ihmettelee rohkeita äitejä.

 

[vauveli]

Mulle kans kerrottiin viimeks tuosta vaihtoehdosta, oisko ollu siinä sairaalaan tutustumisen yhteydessä. Kuitenkin melkeenpä samaan hengenvetoon kätilö kertoi että jos äiti päättää lähteä kotiin saman vuorokauden aikana, joutuu hän kuitenkin käymään sairaalassa vielä toisena ja kolmantenakin päivänä. Eli äiti on niin sanotusti kirjoilla sairaalassa kolme vrk synnytyksestä, jotta varmistuvat että kaikki on hyvin. Ja kun se keltasuuskin yleensä nousee vasta parin päästä vauvalle jos on noustakseen.
 
Itellä synnytys päätty viimeks sektioon ja olin siellä 4vrk. Olisivat pitäneet pidempäänkin, mut koin itteni jo niin hyvin voivaksi et halusin lähtee kotiin ja niinpä antoivat luvan, ku maitoo tuli ja vauvan hoitokin alko luistaan ensivaikeuksien jälkeen. (Sektion jälkeen oli vaikee kääntää kylkeä saati nostaa vauvaa, niin he tarjoutuivat vaihtaan vaipat ja hoitaa vauvaa ekan vuorokauden et sain levätä. Toki rinnalle nostivat ja vauva oli vierihoidossa kokoajan paitsi ekan yön, ku olin tosi heikkona. Mut se apu tuli kyllä tosi tarpeeseen. Oli siinä vaan nii sekasin lääkeistä ja kivusta ettei ois tullu mitään ilman heidän apuu.)
 
Tosi nopeesti silti aloin toipua ja sit tuntu jo ihan luonnolliselta haluta kotiin. Ja olihan se ihanaa.. ja niin tunteikasta. Kyyneleet vieri poskea pitkin ku käveltiin sairaalasta turvakaukalon ja pikkuruisen vauvan kaa kohti autoa. Vihdoinkin oltiin saatu kauan kaivattu toinen lapsi.. 

 

[Pipsan]

Mä olen käynyt tutustumassa synnäriin 11v. sitten ja "pikku"kakkonen on nyt 9v. Eilen kävin neuvolassa jossa mulla on ollut terkkarina ihan vastavalmistunut, joka ei ole vielä ihan kartalla kaikesta. Hän kysyi että olenko käynyt tutustumassa synnäriin. Tällaista vaihtoehtoa ei ole mulle tarjottu koska olen uudelleensynnyttäjä.  Muutoksia on varmasti tullut ainakin synnytys- ja kivunsietovaihtoehtoihin ja olen niistä ulalla kuin kanarianlintu. Aiemmilla kerroilla muistan ajatelleeni että voisin kokeilla pallon päällä oloa tms., mutta niin vain on käynyt etten ole sängystä halunnut nousta enää kun olen sinne päässyt. Katsotaan miten tällä kertaa, mutta tarvittaessa kätilö saattaa joutua toimimaan jonkinlaisena tuotevaihtoehtojen esittelijänä.
Sairaalassaolosta voin todeta että olen mielelläni ottanut vastaan parin päivän valmiit ruoat ja avun joka siellä on ollut saatavilla. Näin varmasti myös tällä kertaa. Ketään polikliinisesti synnyttänyttä en tunne eli siitä ei ole edes kuultuja kokemuksia.

 

[JeRoSe]

Ite en oo ton polikliinisen synnytyksen kannalla, koska kuten aiemmin ollut jo puhetta, nii esmes vauvan kellastuminen tapahtuu vasta pari päivää syntymän jälkeen, nii se on kyllä sitten inhottavaa lähtee roudaan päivittäin vauvaa takasin sairaalaan esmes valohoitoon. Tai jospa käykin niin, kuten meillä kävi ton nuorimmaisen kanssa, että oli jäänytkin lapsivettä keuhkoihin/mahaan asti, vaikka heti ne tyhjättiin ja seuraavana päivänä syötön aikana alkokin sinertää eikä meinannu syyä ollenkaan - hapensaanti oli heikoilla. Ei muutako roudaan poika vauhdilla lastenhuoneeseen, jossa sitten hoitajat/kätilöt tyhjentämään röörejä. Poika sai sitten kanyylin päähänsä ja ravintoa sitä kautta. Oli melkosen säikäyttävä kokemus - mitä sitä vois kotona tehä, jos noin kävisi? Meilläkin matkaa kuitenkin lähimpään sairaalaan sen puolisen tuntia.

Ja vaikka synnärillä en ite ainakaan nuku yhtä hyvin, ko kotona eikä ruoka oo mitään gourmettia, nii oon kyllä sen kolme vuorokautta siellä, vaikka lopussa sitä jo alkaa tahtomaan kotiin, omaan petiin nukkumaan. Ja saapi ite vähän hengähtää myös kotihommistakin synnärillä olon aikana eikä tartte kuunnella lasten tappeluita, joita jännästi tulee ikävä siellä synnärillä ollessaan.

Tosin tässä lähellä, Ruotsin puolella, pääsee äiti vauvan kanssa kotiin vielä saman vuorokauden aikana (Ruotsista tuo käytäntö on tainnut tullakkin Suomeen), mutta kyllä sielläkin pitää kaiken olla mennyt hyvin. Olikohan se aika 6 vaiko 12 tuntia, en muista. Mutta on se vain hurjan oloista tulla kotiin muutaman tunnin ikäisen vauvan kanssa. Kyllähän he käyvät sitten myöhemmin lääkärintarkastuksessa.

Toki tuossa polikliinisessa synnytyksessä on varmasti hyvät puolensakin, mutta mulle ne ei paina niin paljon, että sen tekisin.