Ei ihan vielä aiheellinen mutta kyllä se sieltä vielä meille kaikille tulee joten hieman höpinää siitä :) onko toiveita esim kivunlievityksestä tai muusta? Itsellä kolmas lapsi tulossa ja aikaisemmista synnytyksistä on ehkä vähän jäänyt harmittamaan että ohjat ei ole ollut täysin omissa käsissä vaan kätilöt on enemmänkin johtanut hommaa esim synnytysasennon suhteen. Ja jos mahdollista niin nyt haluaisin kokeilla ainakin kivunlievityksenä allasta tai jopa synnyttää siellä :)
Synnytys
- Ketjun aloittaja Lila_87
- Aloituspäivämäärä
Mun on tosi vaikea edes miettiä mitä toivoisin koska pelkään kuollakseni koko tapahtumaa. Ensimmäinen mikä meillä on edessä on ns. Pelkopoli.
Neuvolan th on jo ollut sitä mieltä että vaikutan selkältä sektio synnyttäjältä.
Oon äärettömän kipu herkkä, sekä myös pelkään tosissaan kaikenlaisia tutkimuksia, piikkejä jne jne....
Tässä kun raskaus on mennyt eteenpäin on pieni ajatus kuitenkin herännyt että olisi hienoa synnyttää alakautta mutta vaa'assa painaa se että tiedän melko varmasti että en pysty siihen
ja mieluummin suunniteltu sektio kuin että salista kiireellä puukolle kun en vaan ole pystynyt.
Onneksi tässä on vielä aikaa sulatella erilaisia synnytykseen liittyviä asioita.
Neuvolan th on jo ollut sitä mieltä että vaikutan selkältä sektio synnyttäjältä.
Oon äärettömän kipu herkkä, sekä myös pelkään tosissaan kaikenlaisia tutkimuksia, piikkejä jne jne....
Tässä kun raskaus on mennyt eteenpäin on pieni ajatus kuitenkin herännyt että olisi hienoa synnyttää alakautta mutta vaa'assa painaa se että tiedän melko varmasti että en pysty siihen
ja mieluummin suunniteltu sektio kuin että salista kiireellä puukolle kun en vaan ole pystynyt. Onneksi tässä on vielä aikaa sulatella erilaisia synnytykseen liittyviä asioita.
Mä haaveilin lääkkeettömästä synnytyksestä ekan kohdalla. Sitte alko supistukset ja olin ihan että hell no! Ja synnytyksen jälkeen päätin, että seuraavalla kerralla en kiusaa itseäni näillä ajatuksilla, suoraan epiduraalia vaan. No paskan marjat, nyt oon alkanut hypnobirthing äänitteitä kuuntelemaan ja entistä enemmän menossa luomuna synnyttään :'D
Mulla ei jostain kumman syystä edes jännitä synnytys ollenkaan, vaikka onhan sinne toki aikaa niin paljon että varmasti ehtii myöhemmin jännätä. Ainoa mitä mietin on että ehdinkö saada kivunlievityksen, sillä käytän klexanea ja siinä on joku tietty aika mikä edellisestä pistoksesta pitää olla että voi saada epiduraalin. Esikoista odotan niin en ehkä osaa pelätä kun en tiedä mitä on tulossa :D toivoisin että normaali alatiesynnytys onnistuu kohdallani, sektiota en haluaisi missään nimessä. Mutta ymmärrän kyllä teitä jotka suunniteltua sektiota toivovat, auttaa varmasti synnytyspelkoon kun synnytys on jotenkin "kontrollissa".
Synnytyskokemukset on eri ihmisillä tosi erilaisia. Mulla meni ensimmäinen tosi sujuvasti ja hyvin. Kipu ei ollut missään vaiheessa sietämätöntä. Epiduraalin otin mutta aika myöhäisessä vaiheessa. Ennen ensimmäistä synnytystä ei pelottanut eikä nytkään :) Nyt pohdiskelen uskaltaisiko mennä ilman puudutusta.. Toisaalta kun mitään kovin vahvaa mielipidettä aiheesta ei ole, niin eiköhän se puudutus ala taas tosi paikan tullen houkutella
Lahja
Satasella mukana keskusteluissa
Mä sivuutan koko synnytysvaiheen vielä ajatuksissani ja koitan keskittyä näihin seuraaviin vaiheisiin, mutta jossain kohtaa synnytys on seuraava vaihe.
Mulla ei oo mitään järisyttävää pelkoa vielä, mutta kyllä se vähän kauhistuttaa ehkä. En oo ennen synnyttänyt, niin en osaa odottaa mitään. Olettaisin, että jos kaikki menee suht normisti ja hyvin, niin sitten koitan hoitaa homman ohjeiden mukaan ja otan lääkkeitä tarpeen mukaan.
Mun sisko on doula ja tiedän, että sieltä suunnalta alkaa ohjeita sateleen, kun h-hetki lähestyy.
Mulla ei oo mitään järisyttävää pelkoa vielä, mutta kyllä se vähän kauhistuttaa ehkä. En oo ennen synnyttänyt, niin en osaa odottaa mitään. Olettaisin, että jos kaikki menee suht normisti ja hyvin, niin sitten koitan hoitaa homman ohjeiden mukaan ja otan lääkkeitä tarpeen mukaan.
Mun sisko on doula ja tiedän, että sieltä suunnalta alkaa ohjeita sateleen, kun h-hetki lähestyy.
Muokattu viimeksi:
Mä avauduin tuolla salaisella puolella enemmän mun sysipaskasta ekasta synnytyksestä, joten en siitä enempiä. Sen vaan vinkkinä sanon, että kannattaa ehkä ohjeistaa vaikka mies pitämään sun puolia siellä salissa. Jos itse et ole enää ihan täysillä pelissä mukana, niin olisi edes joku joka voi sanoa että nyt sitten joku roti ja loppuu se kätilön teinipissistely.
Mulla on ammatin puolesta tosi paljon tietoa synnytyksestä ja eri vaihtoehdoista ja se jotenkin auttaa mua tosi paljon enkä jännitä synnytystä yhtään. Suosittelen kaikille muillekin, että ottakaa selvää ja hankkikaa tietoa, se auttaa monesti tosi paljon. Oon ennenkin linkannut tämän tänne, mutta sisäinen terkkarini käskee tehdä sen uudelleen ;-) https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys
Olisin toivonut pääseväni vaikuttamaan mm. synnytysasentoon, mutta nyt kun on kaksoset tulossa, niin vaihtoehdot on hyvin vähissä ja myös riski sektioon on sen about 50 prosenttia. Silti olen tosi luottavaisin mielin ja otan vastaan sen mitä tulee, kunhan saan kaksi tervettä pientä tänne maailmaan, niin se riittää mulle
Olisin toivonut pääseväni vaikuttamaan mm. synnytysasentoon, mutta nyt kun on kaksoset tulossa, niin vaihtoehdot on hyvin vähissä ja myös riski sektioon on sen about 50 prosenttia. Silti olen tosi luottavaisin mielin ja otan vastaan sen mitä tulee, kunhan saan kaksi tervettä pientä tänne maailmaan, niin se riittää mulle
Mä toivoin kans jakkaraa, mutta se ei sit käynytkään kun lapsivesi oli vihreää ja kätilön piti päästä imemään vauvan keuhkot nopeasti tyhjiksi (tms).
Mä suorastaan odotan innolla synnytystä Esikoisen synnytys meni kuin unelma. Tietty sattu, mutta en tarvinnut epiduraalia tai muita puudutteita. En tykkää tästä raskaana olemisesta ja synnytys oli mahtava kokemus. Sen takia siis innolla odotan synnytystä ja tietty vauvaa :)
Viimeksi ei kauheesti kätilöiden juttuja jäänyt kuuntelemaan tai oottamaan ja menin sen mukaan mikä tuntui hyvältä :) Kokeilin montaakin eri asentoa ponnistusvaiheessa. Myös jakkaraa, mutta mikään niistä ei toiminut, kunnes sitten kokeilin olla kyljelleen ja silleen tyttö sitten syntyikin :) Altaaseen olisi tällä kertaa kyllä kiva päästä. Viimeksi eivät päästäneet tai sitten oli ruuhkaa. En oikeen muista. Ainakin siellä oli kova tohina päällä ja koko ajan kuuli vauvojen ensimmäisiä rääkäisyjä :)
Miehelle tankkaan taas kaiken mahdolliset toiveen ja tiedot päähän. Meen itse niin kuplaan etten oikeen osaa vastaan ottaa mitään enkä myöskään sanoa. Miehen sit pitää olla valmiina toimimaan tyyliin sen perusteella että katson häntä tietyllä tavalla
Oma pelko olisi joutua sektioon. Sitä en todellakaan halua, vaikka viimeksi siinä ponnistaessa kävi hetkellisesti mielessä, että leikkaisko he vielä ulos jos kieltäytyisin synnyttymästä. Siinä kohtaa näkyi jo pää, että tulin tulokseen että he varmaan vaan imukupilla vetäis pois, niin sitten ponnistin loppuun asti.
Voi kun olis jo marraskuu ja pääsis tositoimiin!
Esikoisen synnytys meni kuin unelma. Tietty sattu, mutta en tarvinnut epiduraalia tai muita puudutteita. En tykkää tästä raskaana olemisesta ja synnytys oli mahtava kokemus. Sen takia siis innolla odotan synnytystä ja tietty vauvaa :) Viimeksi ei kauheesti kätilöiden juttuja jäänyt kuuntelemaan tai oottamaan ja menin sen mukaan mikä tuntui hyvältä :) Kokeilin montaakin eri asentoa ponnistusvaiheessa. Myös jakkaraa, mutta mikään niistä ei toiminut, kunnes sitten kokeilin olla kyljelleen ja silleen tyttö sitten syntyikin :) Altaaseen olisi tällä kertaa kyllä kiva päästä. Viimeksi eivät päästäneet tai sitten oli ruuhkaa. En oikeen muista. Ainakin siellä oli kova tohina päällä ja koko ajan kuuli vauvojen ensimmäisiä rääkäisyjä :)
Miehelle tankkaan taas kaiken mahdolliset toiveen ja tiedot päähän. Meen itse niin kuplaan etten oikeen osaa vastaan ottaa mitään enkä myöskään sanoa. Miehen sit pitää olla valmiina toimimaan tyyliin sen perusteella että katson häntä tietyllä tavalla
Oma pelko olisi joutua sektioon. Sitä en todellakaan halua, vaikka viimeksi siinä ponnistaessa kävi hetkellisesti mielessä, että leikkaisko he vielä ulos jos kieltäytyisin synnyttymästä. Siinä kohtaa näkyi jo pää, että tulin tulokseen että he varmaan vaan imukupilla vetäis pois, niin sitten ponnistin loppuun asti.
Voi kun olis jo marraskuu ja pääsis tositoimiin! 
Mä en oo jännittänyt yhdestäkään lapsesta synnytystä..olen sairaala ja piikkikammonen mut synnytystä en osaa pelätä.. Sitä aina ihmetellyt.
Esikoisen synnytys meni ihan ok. Siinä sain spinaalin vai mikä se oli ja sit ilokaasua..
Kakkonen tuli luomusti kun tuli niin vauhdilla.. Olin siis synnytyssalissa 10 min ku muksu tuli.. Eli ei ehtinyt enkä kyllä olis tarvinnutkaan mitään. :)
Toivottavasti pystyn nytkin luomusti synnyttämään mut jos tarvin apuja otan.
Eri asennossa kyllä haluaisin synnyttää et toi jakkara kuulostaa hyvältä :)
Esikoisen synnytys meni ihan ok. Siinä sain spinaalin vai mikä se oli ja sit ilokaasua..
Kakkonen tuli luomusti kun tuli niin vauhdilla.. Olin siis synnytyssalissa 10 min ku muksu tuli.. Eli ei ehtinyt enkä kyllä olis tarvinnutkaan mitään. :)
Toivottavasti pystyn nytkin luomusti synnyttämään mut jos tarvin apuja otan.
Eri asennossa kyllä haluaisin synnyttää et toi jakkara kuulostaa hyvältä :)
Mulla on kaksi luomusynnytystä takana ja toivon, että kolmas on myös. Edelliset synnytykset on olleet nopeita ja helppoja. Toki siis tiedostan, että voihan nyt kaikki mennä päin puuta ja olla ihan kamalaa, mutta entisten kokemuksien perusteella olen menossa luomuna synnyttämään. Ammeeseen asti en ole vielä kertaakaan ehtinyt, mutta jos tämä synnytys kestääkin vaikka pidempään, niin sinne haluan ehdottomasti. Myös aqua-rakkulat ajattelin ottaa mahdollisesti selkään, koska mulla nyt on muutenkin selkä niin rikki jo nyt... Odotan aika innolla synnytystä, koska tää raskaana olo kahden vilkkaan lapsen äitinä ei oo mitään hirveen helppoa. 
Esikoista odottaessa, niin alussa synnytys pelotti tosi paljon. Mutta mitä pidemmälle raskaus meni niin sitä rauhallisemmin siihen suhtauduin. Synnärillä olinkin jo ihan zen tilassa ja tosi hyvällä mielellä. :) Että alun jännitykset saattaa kyllä lieventyä tai kadota! Mulla edes auttoi tosi tuskainen olo sen raskauden kanssa ja viimein kun tiesi, että se tuska tulee loppumaan niin olin ihan onnessani Vaikka se tarkoitti 3kg tyypin pusertamista maailmaan
Vaikka se tarkoitti 3kg tyypin pusertamista maailmaan 
nellu
Satasella mukana keskusteluissa
Ensimmäisessä synnytyksessä en kerennyt saada epiduraalia, oli tosi nopea synnytys.. toisessa sain ja täysin erilainen synnytys vaikka suht nopea sekin, ei läheskään niin kivulias. Nyt toivon myös epiduraalia. Kohdunkaulan puudutukset ja aquarakkulat eivät auttaneet mitään minulla.. vedessä en ole kokeillut, suoraan synnytys saliin viety.. en usko että on minun juttu. Mutta synnytys ei kyllä pelota yhtään! Siinä vaiheessa kestää kaiken että saa vauvan ulos :D kumppani/ tukihenkilö on äärimmäisen tärkeä olla mukana. Kätilöillä ei juurikaan ole aikaa.
Lyytikäinen
Oman äänensä löytänyt
Olin ilmeisesti esikoista synnyttäessä liian rauhallinen, kun kätilö ei uskonut että synnytän vaan otti tarkkailuun. Uskoi vasta kun sain hänet pakotettua tarkistamaan kohdun suun ja olin jo yheksän senttiä auki. Kivunlievitystä en enää voinut saada, mutta en minä sitä tarvinnutkaan. Tällä kertaa toivon et mies tulee mukaan ku on edellisestä kerrasta vaihtunut. Esikoisen isän mielestä synnyttäminen on naisten hommaa, eikä ollut siis mukana.
Mulla päätty eka synnytys reilun tunnin ponnistamisen jälkeen sektioon. Toinen käynnistettiin ja tuli alakautta. Olin toisen kohalla harjotellut synnytyslaulua ja rentoutumista, olisin halunnut koettaa synnyttää ilman epiduraalia. Musta siitä synnytyslaulusta, vai mitä lie olikaan, oli oikeesti hyötyä eikä kivut käyny liian koviksi. Kuitenkin avautuminen tyssäsi kokonaan ja kätilö ehdotti epiä että saatais homma etenemään. Epin laiton jälkeen olikin kohta jo 10 senttiä auki. Eli jotenkin keho ei pystyny rentoutumaan niissä kivuissa tms. Harmi, mutta eipä tuolle mitään mahtanut.
Mulla kans kätilö pyys käymään vessassa kun olin jo täysin auki. Sanoin vaan että en saa pissattua kun seuraavaksi tulee vauva. Siinä kohtaa vasta älys kattoo tilanteen ja sanoi ettei vaikuttanut yhtään naiselta joka on niin paljon auki
onneks ei esikko sinne pyttyy tippunut kun yhdellä työnnöllä tuli jo pää ihan näkyviin
Voi ihanuus, mulla oli eilen sairaalassa ensimmäinen kätilön tapaaminen ja meillä tuli puhetta tietysti noista mun edellisessä synnytyksessä tapahtuneista harmituksista. Kätilö sitten pyysi yhteydenottoa minulle, että soitetaan ja saan vastauksia miksi ja miten asiat tehtiin niin kuin tehtiin. Eihän mulla mitään suuria murheita ollut, mutta silti nyt on miljoona kertaa parempi mieli edellisestä ja enemmän uskoa, että kyllä se seuraava tulee luomuna :) Selvitettiin miksi morfiinia yleensä täällä käytetään eikä sitä toista (petijoku mikä se on:D) ja annostuskin oli ihan standardi, reagoin siihen vaan vahvemmin ja lisäksi oletuksena oli, ettei synnytys olisi edennyt niin nopeasti (aukesin 6 cm:stä loppuun reilussa kahdessa tunnissa) joten nyt on helpompi jotenkin hyväksyä se. Epäilin myös omaa kykyäni ponnistaa ja luulin, että siitä syystä jouduttiin epi leikkaamaan. Näin ei ollut, tämä mulle soittanut henkilö oli todella vaikuttunut miten nopasti ja hyvin olin ponnistanut (papereista tietysti katsoi) ja sai mut vakuutumaan että tuskin mitään ongelmia tulee seuraavassa synnytyksessä, kun ensimmäinen meni noin hienosti.
Tämä oli nyt tällänen omien tunteiden purkuviesti ja varmaan vähän sekava, mutta oli pakko päästä hehkuttamaan, kun tuli niiin vallan hyvä mieli! Mutta jos kellään on mitään pieniäkään suruja synnytykseen liittyen, niin pyytäkää saada käydä ne läpi, suosittelen :) :) Voi ku miestä kiinnostais tämä, niin haluisin jakaa tän jonkun tärkeän kanssa ❤
Lyytikäinen, hitto mikä mies, millanen isä ei halua olla oman lapsen symnytyksessä mukana!!!
Mimmus, minkälainen se sun käyttämä synnytyslaulu oli?
Tämä oli nyt tällänen omien tunteiden purkuviesti ja varmaan vähän sekava, mutta oli pakko päästä hehkuttamaan, kun tuli niiin vallan hyvä mieli! Mutta jos kellään on mitään pieniäkään suruja synnytykseen liittyen, niin pyytäkää saada käydä ne läpi, suosittelen :) :) Voi ku miestä kiinnostais tämä, niin haluisin jakaa tän jonkun tärkeän kanssa ❤
Lyytikäinen, hitto mikä mies, millanen isä ei halua olla oman lapsen symnytyksessä mukana
!!!Mimmus, minkälainen se sun käyttämä synnytyslaulu oli?
Aubrey, mahtavaa, että sait vastauksia ja luottamusta tulevaan! :) Luin synnytyslaulusta jonkun kirjan. Siinä opetettiin hengittämään oikein ja äänen piti resonoida tuolla jossain syvällä. Muistaakseni laulussa käytettiin A- ja U-kirjaimia? Ilmeisesti ihan helppolukunen ja opittava homma oli, kun opin sen ja minusta siitä oli hyötyä. Tuosta synnytyksestä on jo 4,5 vuotta, niin en enää tarkalleen muista, mutta pakko lainata loppuraskaudessa tuo kirja uudestaan. :)