SYNNYTYS - suunnitelmia, kysymyksiä, pelkoja!!

Keskustelun 'Laskettu aika heinäkuu 2012' aloitti satuvee, 21 maalis 2012.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. klik Peruskäyttäjä

    Tässä kun kaikkea mahdollista pohtii ja miettii, niin tulee kaikenlaisia mieleen..

    Kysymys teille jotka jo ootte aiemmin synnyttäny, niin tuosta jälkivuodosta
    tuli mieleen, että minkälaisia siteitä ootta siihen käyttäny? Toki sekin varmaan
    yksilöllistä mutta noin niin kun yleisesti, onko pärjänny normaaleilla always
    siteillä vai onko pitäny siirtyä paksumpiin vaihtoehtoihin?

    Ainoo mikä itsee nyt tällä hetkellä vaivaa ja hirvittää on juur tuo
    jäkivuoto, mulle kun menkat ollu aina jotekin inhottavat tai en ikinä oo oikein
    päässy niiden kanssa sujuiks.. Aina ollu vatsa hirmu kipee niiden aikaa
    ja kovin runsasta se vuoto, niin nyt tietty tämän raskauden aikana kun ei niitä
    menkkoja oo ollu, niin voin sanoa ettei oo yhtää ikävä! :D
  2. satuvee Tuttu foorumilla

    klik, jälkivuotoon mä pöllin sairaalasta niitä megasiteitä ja verkkohousuja vähän ku oli niin runsasta, ja sitten isoimmat yösiteet oli ehkä viikon pari, loppuajasta tietysti vuoto vähenee vaikka onkin jatkuvaa, et sitte kelpas jo normaalit siteet. se kesto on varmaan aika yksilöllistä.

     se hyvä puoli siinä jälkivuodossa oli verrattuna normimenkkoihin, että ei se niin paljon sattunu ku mun normimenkat, ku ehkä ekan viikon, yleensä vaan ku imetti. sitte se oli lähinnä vaan ärsyttävää se pesuhomma ym.
  3. LauraKoo Aloittelija

    Meillä on 2 km molempiin synnytysairaaloihin, eli mennään siis sinne minne mahtuu. Terkkari sanoi, että heinäkuussa syntyy eniten vauvoja. Miksiköhän? Johtuukohan pimenevistä syysilloista emoticon

    Kivunlievitykseen mä haluan kaiken mahdollisen mitä saan/tartten. En ole asiaa vielä ajatellut kovin pitkälle. 

    Mies tulee mukaan ja yksi ystävä on varalla, jos mies on jostain syystä estynyt. Jos ystäväkään ei pääse, niin anoppi tulee sitten. 

    On ehkä hieman hassua sanoa, etten pelkää ollenkaan synnytystä. Jännittää kyllä ihan hirveästi, mutta asia tuntuu jotenkin luonnolliselta. 
  4. kajijuan Peruskäyttäjä

    no niin nyt alkoi pelottaan. Eli kun tämä on kolmas ja tuli LKS:ssä haasteltua äitien kanssa, joilla kans useampi lapsi takana et millaisia ne synnytykset on ollut ja synn.kipu. Tyhymä kun etes kysyin mutta reality!! ne oli niillä niin tuoreessa muistissa, että oli ihan pakko. Miulla on jo nyt osa supistuksista Niiin hel..tin kipeitä ,että kun sitten se synnytys tosissaan käynnistyy toivottavasti ajallaan. niin miten hitossa mie seleviän tuon matkan n:350km sairaalaan..toki pikku mahdollisuus on, että ne ei ole niin pahoja sitten ainakaan jos osaan lähteä ajoissa..joo o kuka nyt huijaa ja ketä? ambulanssissa kun ei epiduraaleja laiteta. Happi ja kipupiikki sillä siinä sitten pärjäillään..jos vaikka aquarakkuloita. Anna mun nauraa!! käsken lyyä tajun pois ja herätellä kun ollaan perillä.
  5. pullapitko Aloittelija

    Voi kauhistus, en oo aikaisemmiin mitenkään synnytystä pahemmin ajatellut, mutta nyt kun on vajaa 5viikkoa laskettuun aikaan niin vähän alkaa mietityttäämään. Esikkoa tässä odottelen, enkä edes tiedä mitä voisin ajatella koko asiasta. Ehkä siihen sairaalakassiinkin pitäis alkaa perehtyä. Pikkuisen kotiintulovaatteet olen kyllä jo katsonut valmiiksi ja ne on laitettu turvakaukaloon valmiiksi että isi voi sitten tuoda ne meille. :)

    En ole suunnitellut mitään kivunlievityksiä, toki aion niitä pyytää jos vaan vielä ehtii kun sairaalaan päästään. Ja kauheeta jos en tajuakaan ajoissa et ne supistukset on just niitä supistuksia ku pitää lähteä, tai jos jotenki muuten mokaan enkä tajua ajoissa soittaa miestä lähtemään töistä, ja mitä jos se syntyykin yks-kaks yllättäen kun olen yksin kotona.
    Yks tuttu sanoi et kun oli yöllä synnyttänyt ja viimein päässyt osastolle niin heti tultiin kyselee mitä tahtoo sitten aamupalaksi, ja vastaukseksi ei kelvannut "ihan sama, kunhan jotain saa". Vaan piti kuulemma tietää että kahvia vai teetä, haluaako puuroa, mitä leipää... yms. ei kuulemma siinä väsymyksessä kauheasti jaksanut enää alkaa miettimään mitään tollaisia asioita.

    Ajomatka meillä sairaalaan kestää n.45min-1tunti päiväsaikaan, tietenkin yöllä voi vähemmässä liikenteessä ajaa vähän reippaammin. Ja tulkoon poliisit sitten sakkolapun kanssa perässä sairaalalle jos sattuvat pysäyttämään. :D

    Huhhuh, tää raskauden loppuaika alkaa ihan oikeasti jo tuntumaan jännältä, tähän asti oon vaan ollut ja mennyt kasvavan vatsani kanssa, mutta nyt on vähän pelon, epätiedon ja jännityksen sekaiset tunteet.
  6. Santtsa Aloittelija

    Tässä olisi nyt vähän reilu 2 viikkoa laskettuun aikaan, enkä edelleenkään ole hoksannut sen kummemmin miettiä tai jännittää synnytystä. Tuntuu, että toiset suunnittelee kaiken niin valtavan tarkasti kivunlievityksineen ja asentoineen. Mä olen suunnitellut vain sen, että miehen kanssa mennään, äitiyskortti mukana ja että jos kipu on sietämätöntä niin sit sitä yritetään toivottavasti jollain lievittää. Suurin toive on se, ettei synnytys kestäisi oikein kauaa ja siksi se epiduraalikin vähän epäilyttää kun saattaa kuulemma pitkittää synnytystä. Tiedä sitten, kun on ensimmäinen lapsi tulossa, että mihin tässä on päänsä pistänyt, mutta toivottavasti selvitään synnytyksestä hengissä ja jos ei, niin kyllä mies tuon lapsen kanssa yksinkin pärjää. No oonhan mä sitten vielä sitäkin miettinyt, että toivottavasti synnytyksessä ei ole kätilönä mitään yltiönamipositiivista sparraajaa tai hössöttäjää, etten heitä ulos salista. Olen sen verran rauhallinen ihminen, että kaikki levottomuus ärsyttää ihan suunnattomasti. Miehellekin jo sanoin, että jos alkaa jankuttaa että hengitä-hengitä, ei-oo-hätää-hyvin-menee, tsemppiä-tsemppiä, niin kuristan vaikka kesken synnytyksen. :D Kuulostanpas nyt kamalan aggressiiviselta, mutta en vain siedä hössötystä. Vaikka mistäs tuota tietää, synnyttäessä voikin sitten olla ihan eri mieltä tsemppareista. :)
  7. Basin Peruskäyttäjä

    Täällä vasta tiistaina 35viikkoa täys ja mietin kovastikkin synnytystä, varsinkin mieheltä kyselen mitä ajattelee. kun on ensimmäinen, itelle jo kolmas :)

    Enpä ole koskaan synnytyksessä itsessään ajatellut mitään tiettyä, sillä asenteella mennään että ei kai se kovin kipu joka vie liikuntakyvyn tms. kestä yli yhtä päivää, kyllä siitä selviää vaikka sattuukin, itselläni eka oli lähes luomu ja toinen mentiin spinaalilla, ja se on ainoa ehdoton minkä nyttenkin haluan, että saa sen tunnin helpotuksen ennen ponnistusta. :)

    Olen kai hieman vinksahtanut, odotan aina synnytystä, enkä pelkää kipua, se vaan on kuitenkin jotenkin kiva tapahtuma kaikkine kipuineen, ja saa olla miehen kanssa kaksin :D
  8. MrsData Peruskäyttäjä

    Mulla on pyörinyt synnytys mielessä jo jonkun aikaa - syynä etupäässä nämä supistukset, joita on aikalailla jatkuvasti.

    Mua pelottaa synnytyksessä ihan kaikki. Pelottaa tuo tunnin matka synnärille ja se, että onnistun pyöräyttämään muksun autoon. Pelottaa, että muksu on perätilassa eikä sitä noteerata mitenkään. Pelottaa, että kukaan ei kerro, mitä synnytyksen aikana tapahtuu ja että mulle sattuu jotkut kauhukätilöt. Pelottaa, että hoitohenkilökunta ei ole tilanteen tasalla. Pelottaa, kun en yhtään voi kontrolloida sitä milloin synnytys alkaa ja miten se etenee. Pelottaa, että repeän pahasti enkä ikinä enää voi harrastaa seksiä.

    Aion luultavasti ottaa kaikki mahdolliset kivunlievitykset mitä vain saa. Ilokaasua meillä ei ole edes tarjolla. Ehkäisymenetelmistä kiehtoo tällä hetkellä sterilisaatio, en luultavasti enää ikinä tahdo olla raskaana.
  9. Santtsa Aloittelija

    Tylsyys,
    sen verran haluaisin sua lohduttaa, että kun oon joutunut jo muutaman kerran sairaalassa käymään, niin täytyy sanoa, että jokainen kätilö jonka oon tavannut, on ollut tosi kiva. On alkanut tuntua siltä, että tuo kätilön pesti on kutsumusammatti koska harvoin törmää noin elämäniloisiin ammattilaisiin millään alalla.. Sitä kyllä ihmettelen, että miten voi olla mahdollista ettei ilokaasua olisi teidän synnytyksessä tarjolla? Eikös tuo ole kuitenkin yleisin synnytyksessä käytetty kivunlievittäjä? :O
  10. MrsData Peruskäyttäjä

    Santtsa: meidän sairaalassa ei ole vieläkään saatu ilmanvaihtoa sellaiselle tolalle, että ilokaasua voitais tarjota. Vähän kyllä hirvittää, vaikka tokikaan en tiedä käviskö koko aine mulle.
  11. satuvee Tuttu foorumilla

    tylsyys: mulle se ilokaasu ei ainakaan auttanu mitään, lähinnä se oli jotain mihin keskittyä..epiduraali oli ainut mikä vähäks aikaa autto.

    mulla on nyt ollu verenpaineet niin alhaalla, että oon alkanu pelkään etten saakaan epiduraalia sitte synnytyksessä. se ois ihan kauheeta, koska se on mun ainut toivonkipinä selvitä siitä hengissä. 

    lisäks pelottaa, kun meillä on nyt muutto viikonloppuna, ja mulla on kurkku kipee eli oon tulossa kipeeks. pelkään että synnytys alkaa kun oon kuumeessa ja joudun oleen synnyttämässä yksin, kun miehen on pakko muuttaa. ja pelkään että tauti tarttuu vauvaan ja se kuolee.

    ylipäänsä mä pelkään että kuolen siihen joka tapauksessa. olispa kaikki jo ohi, oltais uudessa kämpässä, kaikki elossa.

Jaa tämä sivu