Synnytyksesi risut ja ruusut

Risut:
-Suunniteltu sektio, mutta jouduttiin odottamaan yli 7h, että päästään leikkuriin. Tietty kauhea nälkä kun on paasto takana!
-Jännitti ja pelotti niin että koko leikkauspöytä tärisi ja spinaali sattui eniten.
-Vauva lähti pikaisen rinnalla olon jälkeen pian ottamaan lisähappea, enkä 16 tuntiin enää nähnyt häntä ennen aamua.

Ruusut:
-Henkilökunta ja ruoka Naistenklinikalla aivan ihanaa :Heartred
-Kipulääkettä sai kun pyysi, aloin heti toipumaan hyvin.
-Näljän hengen huoneessa oli 2 ekaa päivää huonetovereita, viimeisen vuorokauden tai ylikin olin yksin huoneessa ja sain levättyä kunnolla, olihan se luksusta :)
 
Risut: - Ei saanut nukkua eikä levätä yhtään, olin umpiväsynyt kotiin päästessä.
- Pahaa ruokaa, koko ajan oli nälkä.
- Tympeää ja ylimielistä henkilökuntaa.
- Koko ajan hoputettiin johonkin.
- En nähnyt lasta pitkään aikaan syntymän jälkeen, ja sain huoneeseeni vain yhdeksi yöksi.
- Huoneeseen tunki koko ajan joku, olisin halunnut olla rauhassa.

Ruusut: - Mies sai olla minun kanssani koko ajan samassa huoneessa.
- Lääkettä sai pyytäessä.
 
Risut:
-Esikoisen synnytys kesti ja kesti ja kesti, olin poikki eikä homma edennyt joten kaikenlaiset tropit kokeiltiin leikkuria lukuunottamatta.
-Kuopuksen synnytyksessä meillä oli kotona viemärinavaaja, joten en saanut rentoutua rauhassa.

Ruusut:
-Molemmissa nopea ponnistusvaihe (10 min ja 2 min)
-Kivunlievitys tehosi kivasti
-Lapset oli kunnossa
-Mies oli mukana
-Rauhallinen yhdessäolo jälkeenpäin ensin synnytyssalissa ja sitten potilashotellissa

Aika kultaa muistot. Pitäisi kai keksiä enemmän risuja :happy:
 
Risut:
Esikoinen; ei mitään pahaa sanottavaa.

Toinen; vauva toisessa kaupungissa teholla( pääsin näkemään vasta 4vrk iässä), maidon pumppausta ei neuvottu mitenkään. Hätäsektion jälkeen kipulääkkeitä pihtailtiin ja lopulta kun sai pistettiin hermoon mistä tuli loppuelämän hermovaurio.

Kolmas; ei mitään pahaa sanottavaa

Neljäs; vauva teholla mutta sentään samassa kaupungissa, maidon pumppaushuone Lastenklinikalla ( itse Naistenklinikalla).
Kipulääkettä jälleen pihtailtiin hätäsektion jälkeen.

Viides; sairaalassa sai vain hyvin vähän ruokaa ja se oli sairaalan ravitsemusterapeutin suositusten mukaista ( ei maitotuotteita,ei kahvia, ei leipää, ei vihanneksia, ei hedelmiä lukuunottamatta päärynää, ei kanamunaa) nälkä oli aivan sairas. Sairaalaan ei myöskään saanut tuoda lisää ruokaa minulle koska piti ”noudattaa” ravitsemusterapeutin ruokavaliota.
Isä ei saanut tulla suunniteltuun sektioon mukaan ja se ärsyttää vieläkin.

Ruusut:
Esikoinen; nuorta ensisynnyttäjää neuvottiin ja autettiin.
Epiduraalin ansiosta nukuin käytännössä koko synnytyksen ajan

Toinen: hätäsektio saatiin tehtyä minuuteissa ja lapsi että äiti säilyi hengissä sekä terveinä.

Kolmas: sai rauhassa kuunnella omaa kehoaan synnytyksessä.

Neljäs: hätäsektio tehtiin ajoissa ja lapsi että äiti säilyi hengissä sekä terveenä. Isä sai jäädä sairaalaan koko viikoksi minkä siellä vietin, 4 hengen huoneesta tehtiin perhehuone. Ruokaa oli riittävästi

Viides: kipulääkettä oli tarjolla enemmän kuin riittävästi sektion jälkeen. Hoitajat auttoivat peseytymisessä. Lääkäri kävi ”katsomassa” muutaman tunnin välein .
Pääsin kotiin jo alle 2vrk sektiosta ( onneksi koska nälkä oli aivan sairas)
 
Risut:
- Yllätysperätila.
- Nälkä, kun aamupalan ja päivällisen välillä ei saanut syödä mitään (odotettiin tietoa saanko yrittää synnyttää).
- Supistukseni ei olleet "tarpeeksi" kivuliaita eikä kukaan uskonut että oisin yhtään auki - ennen kun illalla tehtiin tutkimus (3cm auki ja suunta synnytyssaliin).
- Makuullaan oksetti.
- Ponnistusvaiheessa kätilö lähinnä tuijotti käyriä.
- Ponnistusasento ei tuntunut hyvältä eikä perätilan takia saanut ponnistaa muussakaan asennossa.
- Jouduin kiireelliseen sektioon.
- Spinaali aiheutti kamalan olon.
- Hidas toipuminen

Ruusut:
- Synnytyssalissa kätilö oli tukena ja antoi vinkkejä ja vaihtoehtoja lääkkeettömän kivunlievityksen suhteen avautumisvaiheessa.
- Suihkussa, kävelyllä ja hieronnalla pärjäsi aika pitkälle.
- Epiduraali vei supistuskivut.
- Synnyttäneiden osastolla oli mukavat kätilöt.
- Sain jutella sektiosta lääkärin kanssa.
- Kätilö-harjoittelija antoi lapselle villasukat ja oli muutenkin ihana.
 
Risut:
- Epiduraalista ei ollut paljoa apua, auttoi jonkin aikaa avautumisvaiheen supistuskipuihin kunnes vaikutus lakkasi kokonaan eikä lisäepiduraalista ollut mitään hyötyä
- Ilokaasua ei saanut ponnistusvaiheessa käyttää ollenkaan, vaikka se oli ainoa asia minkä avulla pärjäsin avautumisvaiheen loppuun asti
- Istukka ei syntynyt kokonaisena, joten sain useamman tunnin ajan synnytyksen jälkeen sietämään ihan kauhean väkivaltaisen tuntuista mahan ja kohdun painelua, kun viimeisiä rippeitä yritettiin saada ulos sieltä
- Perhehuoneessa juoksi jatkuvasti porukkaa ja sairaalassa tehtiin remppaa ja kuului jatkuvaa poraamisen ääntä, öisin vauva oli koko ajan tissillä joten en saanut nukuttua yhteensä paria tuntia enempää noiden 4 päivän aikana

Ruusut:
- Päästiin heti sairaalaan tultuamme synnytyssaliin "lepäilemään" (sen mitä kivuilta pystyi) eikä tarvinnut lähteä kotiin
- Nopea 22 minuutin ponnistusvaihe
- Ei pahoja repeämiä, vain 1 tikki
- Mukavat kätilöt
- Todella nopea toipuminen, heti seuraavana päivänä oli sellainen olo kuin ei olisi koskaan raskaana ollutkaan
- Perhehuoneen hyvänä puolena, että sai paljon apua ja neuvoja vauvan hoidossa ja mies pystyi olemaan tukena
 
Risut:
- kätilö tiesi vuoronsa kohta päättyvän, koin ettei hän vaivautunut muodostamaan mitään hoitaja-potilas suhdetta enää tuossa vaiheessa, jutteli mieheni kanssa kun oksensin suihkun lattialla. Pikku juttu, tavallaan ymmärrän eikä se nyt niin haitannut, mutta kun joku risu piti noukkia niin tämä sitten
- ja ruokaa oli osastolla aika niukasti ottaen huomioon että siellä on synnytyksestä toipuvia (kudosvaurioiden korjaaminen vie energiaa ja palautuminen synnytyksestä alkaa heti). Onneksi mies toi ruokaa lisää.

Ruusut:
- hoitava kätilö ja kätilöopiskelija olivat mahtavia
- sain hoitaa synnytyksen oman tahtoni ja tuntemuksieni mukaan, mitään ei tuputettu, kielletty tai rajoitettu
- vaikka ruokaa oli vähänlaisesti, se oli HYVÄÄ (=maukasta)
- sain olla yksin huoneessa, kun synnyttäjiä oli muutenkin aika vähän
- särkylääkkeitä käytiin tuputtamassa (osastolla sitten) ja ihmeteltiin kun sanoin etten tarvitse
 
Ruusut
- synnytys oli aika nopea ja tehokas, supistukset etenivät nopeasti joten kauaa ei niiden kanssa kärsitty (kok. kesto n. 11h)
- oli hyvin voimia edellä mainitusta johtuen
- olin suunnitelmani mukaan suht pitkään ilman lääkkeitä, vasta 7cm kohdalla käännyin epiduraalin puoleen, tähän asti ilokaasulla
- osasin käyttää ilokaasua
- ohjeita sai hyvin, pätevät kätilöt ja lääkärit
- ponnistusvaihe ensisynnyttäjälle suht nopea, 25min muistaakseni
- vauva saatiin terveenä maailmaan :)

Risut
- epiduraalin laitto kesti järkyn pitkään, 40min, oli pahimmat supistukset just menossa. Erikoislääkäri pyydettiin sitten laittamaan ja meni ekalla häneltä.
- en aivan hallinnut kipua niin hyvin kuin mitä olin kuvitellut. (Luulin että tämä olis ollut helpompaa korkeasta kipukynnyksestä johtuen).
- imukupilla jouduttiin lopussa ohjaamaan vauva ulos, lähinnä keskosuuden vuoksi (sydänäänissä lopussa alkoi olla vaihtelua), syntyi kuitenkin tästä minuutissa ja kaikki sinänsä ok, joten ei varsinainen risu
- keskosvauva vietiin hetkeksi teholle sen jälkeen kun sai häntä vähän vilkaistua, onneksi ei siellä kauan ollut ja kaikki hyvin :)
 
Risut:
-Sektiossa oma sykkeeni nousi liikaa ja verenpaineeni laski liikaa. Kun niitä lääkittiin, puudutus jäi pienemmäksi (?) ja tunto alkoi palautua kesken leikkauksen.
- En saanut vauvaa rinnalle tai luokseni kuin vasta n. 10h leikkauksesta, olin valvontaheräämössä yksin ja vauva miehen kanssa osastolla. Moneen tuntiin ei voinnistani kerrottu mitään miehelle.
-Epäily sisäisestä verenvuodosta oli 2 päivää, joten katetri ja kanyylit olivat kiinni pitkään. Paastossakin olin uudestaan, jos olisi tarvinnut lähteä takaisin leikkuriin. Ylös en päässyt kuin vasta ehkä 1,5vrk sektiosta. Olin tosi kipeä.
-Kahden hengen huoneessa oli vaikea yrittää nukkua ja ovi kolisi hirveän kovaa kun siitä laukkasi henkilökuntaa.

Ruusut:
-Maito nousi tällä kertaa jo sairaalassa, 2 päivää sektiosta.
-Vauva voi koko ajan todella hyvin :Heartred
-Viimeisen vuorokauden sain olla vauvan kanssa yksin ja rauhassa huoneessa, kun huonekaveri kotiutettiin ja itsekin pääsin "pois letkuista" ja jalkeille.
-Kaikki henkilökunta Naistenklinikalla oli huippua ja hoito hyvää!
 
Muokattu viimeksi:
Risut:
- Lääkärin tekemä hoitovirhe, joka pelästytti kesken synnytyksen
- Kätilöiden jatkuva vaihtuminen, viimeinen oli aivan kauhea
- Episiotomian leikkaus, epäilin hieman oliko ihan pakollinen
- En saanut valita ponnistusasentoani vaan pakotettiin puoli-istuvaan
- Hössöttävät ja sekoilevat hoitotädit osastolla
- Oksentelin jatkuvasti kivun vuoksi, ilokaasun kokeilu pahensi vielä

Ruusut:
- Itse ponnistusvaihe sujui suhteellisen nopeasti muuten pitkästä synnytyksenkestosta huolimatta
- Suurimman osan ajasta synnytystäni hoitanut kätilö oli mukava
- Mies sai koko ajan olla mukana ja saimme perhehuoneen
- Pääsin lysynä kotiin
- Vauvan vointi hyvä, maito nousi heti
- Ruokaa sai aina halutessaan ja oli ihan hyvää
 
Ensimmäisen kanssa:

Risut:
- Sairaalan automaattinen oletus, että ensimmäistä lasta synnytetään pitkään
- En ehtinyt saada mitään kivunlievitystä.
- Kätilö ei sanonut juuri sanaakaan koko aikana
- Edellisestä johtuen kukaan ei kertonut miksi leikkauslääkäri tuli paikalle.
- Runsaaseen verenvuotoon ei lapsivuodeosastolla ensin kiinnitetty mitään huomiota
- Ensimmäinen ruoka jonka sain oli totaalisen pahaa, mutta pakko oli syödä :)

Ruusut:
- Terve, pieni tyttö
- Aamukätilö oli maailman ihanin.
- Perhehuoneen saimme seuraavasta päivästä
 
Risut:
- Pitkä käynnistys ja vauhdituksen "pihtailu"
- Tulehdusarvot ja kuume nousi kesken synnytyksen kun vesien menosta niin kauan
- Vauvan sykkeissä häikkää jonka vuoksi paasto koko salissa olo ajan sektiouhan vuoksi
- Imukuppi ja pahat repeämät ja runsas verenmenetys

Ruusut:
- Ihanat kätilöt käynnistysosastolla ja salissa
- Yhden hengen huone käynnistyksessä ja synnyttäneiden osastolla
- Imukuppi päätös tehtiin ajoissa ja vauvalle ei kerennyt tulla hätää ja hän syntyi hyvä vointisena
- Kivunlievitys synnytyksessä täysi kymppi!
- Synnyttäneiden osastolla ihanat hoitajat ja kipulääkitys toimi sielläkin suht hyvin
- Ruokaa oli tarpeeksi ja se oli hyvää
- Hyvä jälkihoito ja keskusteluapu vaikean synnytyksen ja repeämien jälkeen
 
Risut:
- Minulle ei ehditty selittää miksi kohtua paineltiin niin kovaa. ''Toisaalta oli kiire''
- Ihmettelin heräämössä, kun miehen kanssa ei kommunikoitu ja kerrottu, että kaikki on hyvin. Emme myöskään nähneet moneen tuntiin.
- Ruoka oli usein loppu, kun ehdittiin paikalle

Ruusut:
- Epiduraali tuli pian sen jälkeen kun pyysin.
- Kaikki hoitajat olivat mahdottoman hyvän tuulisia.
- Episotomia tehtiin, kun pyysin
- Keskusteltiin synnytyksestä ja käytiin kaikki läpi.
- Oltiin ihan puhki kun vauva ei nukkunut, joten hoitajat ottivat vauvan usein yöksi.
- Hyvä ohjeistus vauvan hoitoon kokoajan.
- Ruoka oli hyvää
- Välipalaa oli aina tarjolla
- Vierailla saivat muutkin läheiset, kuin isovanhemmat ja perhe
- Perhenuone oli heti vapaa
 
Kolmannen lapsen synnytys

Ruusut
-kätilöt luki edellisten synnytysten "ongelmat" ja niiden mukaan edettiin
-miehelle tuotiin osastolle lattialle patja kun odoteltiin yöllä lähteekö synnytys käyntiin vai ei
-kätilö ehdotti mulle täysin miettimättä jäänyttä kivunlievitystä ja se oli juuri sopiva
-ei tikkejä
-nopea kotiutuminen (vauva 6h)


Risut
-epiduraalia en ehtinyt saamaan, vaikka osastolta saliin kun etenikin taas niin nopeasti
-lämpimälle ruualle en ehtinyt kun imetin juuri silloin
-huonekaverilla koko ajan useita äänekkäitä vieraita kun itse olisi halunnut hetken synnytyksen jälkeen nukkua (vierailuajat olisi ollut jees)
 
Tämä tuorein synnytys:

Risut:
- Soitin synnytyssairaalaan, ja minulle vastattiin, että ”odota hetki, kirjaan edellisen henkilön tiedot ensin” Tämä oli mielestäni aivan ala-arvoista toimintaa. Johtunee varmaan surullisen kuuluisasta Apotti-järjestelmästä?
- Kiersimme useamman turhan lenkin Jorvin/Espoon Sairaalan välissä, kun opastus loppui täysin kesken
-Sisään kirjautumiseen meni todella, todella kauan ja mies ajettiin heti pois.
- Tietokonejärjestelmät alkoivat päivittää kesken kaiken, mikä ei kuulostanut kovin mukavalta kesken synnytyksen
- Perhehuonetta ei saatu, joten mies joutui käymään aina muualla syömässä ja lähti yöksi kotiin.
- Imetykseen ei saanut mitään tukea, kun lapsella oli niin hyvä imuote ( maito ei noussut koko sairaalassaoloaikana ja vauva parka kiljui nälkäänsä)
- Ensimmäisenä iltana en saanut syödä kuin vasta ihan yöllä.

Ruusut:
- Terve pieni tyttö
- Sain tarvittavan puudutuksen
- Tällä kerralla minulle selitettiin kaikki toimenpiteet selkeästi. Tosin mukana oli kätilöharjoittelija
- Ruoka oli hyvää, vaikka sitä oli välillä hankala hakea yksin
- Kätilöt olivat tosi ystävällisiä
- Vauva sai lopulta vähän lisämaitoa
- Kotiuduttiin nopeasti

Oma lapsi syntyi etuajassa, maaliskuun puolella, vaikka laskettu aika oli huhtikuun ensimmäisellä viikolla.
En tiedä pitääkö paikkansa, että huhtikuun alusta alkaen isät eivät enää edes pääse synnyttäneiden osastolle, vaikka saavatkin olla synnytyksessä mukana.
 
Takaisin
Top