Synnytyksen käynnistys

Libero-

Libero-

Puuhakas puhuja
Heinäkuunmammat 2015
Kuinka teillä on käynnistetty synnytys ja miten on sujunut ? Pelottaa hirveästi kun huomenna käynnistetään.
 
Minä olen omaa käynnistystäni parissakin ketjussa tainnut käydä läpi, mutta kertauksen vuoksi; kaksi päivää käynnisteltiin Cytotecilla, ilman mainittavaa tulosta. Välipäivä jonka aikana sain ajatukset kasaan tolkuttoman epäonnistumisen tunteen jälkeen. Kolmas käynnistyspäivä ja uudet konstit, Misodel-nauha emättimeen. Tiheitä supistuksia mutta ei käynnistänyt synnytystä. Seuraavana päivänä laitettiin ballonki, ei käynnistynyt. Kaksi välipäivää ja viikko aloituksesta, viidentenä käynnistyspäivänä saatiin vihdoin Misodelilla käyntiin.

Syitä tuohon pitkään käynnistelyyn on varmasti paljon, isoimpana se että paikat oli aloitettaessa täysin epäkypsät ja viikkoja 38+3. Toki sitten kun alkoi tapahtumaan, homma eteni rytinällä (avautumisvaihe kesti 3,5h) vaikka lopputulos olikin sitten sektio. Esikoinen kyseessä ja käynnistyksen syynä vauvan koko.

Kokemuksia käynnistyksistä on varmasti yhtä paljon kuin ihmisiäkin, toisilla jää kamalat kammot ja toiset pitävät hyvinkin positiivisena kokemuksena. Luulen, että käynnistystapa vaikuttaa paljon kokemukseen (käytetäänkö lääkkeitä vai käynnistyykö esim ballongilla) samoin kuin synnytyksen eteneminen. Itse kävin epätoivon partaalla parin ensimmäisen päivän jälkeen, eikä nuo lääkkeillä aikaansaadut supistukset mitään herkkua olleet. Jälkikäteen ajatellen toimisin varmaan ihan samalla tavalla, vaikka pitkällinen prosessi olikin. Toki mahdollisen seuraavan synnytyksen toivon alkavan luonnollisesti, mutta mikäli tilanne käynnistystä vaatii olen siihenkin valmis.
 
Miulla puhkastiin kalvot vaikka lapsivesi oli menny (reikä oli vissii ylempänä). Siin ei mitää. Tunnin päästä laiteltii oksitosiinitippa mikä meni synnytykseen saakka, sillä niitä supistuksia alko tulee ja sitä lisättii koko ajan synnytykseen saakka. 12 tuntii meni. Supistukset oli tosi kipeitä, ilokaasusta ei mitää apuu. Epiduraalia otin kolme kertaa. Tää ei varmaa helpota ainakaa sinuu :wink
 
Miulla 2 päivää käynnisteltiin Cytotecilla, paikat aukes 2cm -> 4-5cm ja hiton inhottavia supistuksia jotka tuntu vaan selässä. 3 päivänä klo. 9.00 puhkastiin kalvot jonka jälkeen alko tulemaan kunnon supistuksia koko ajan tiheemmin. Klo. 13 asti mentiin ilokaasun voimalla ja sit epiduraali. Epi heikenti supistuksia jonka takia sit laitettiin oksitosiinitippa vahvistamaan supistuksia, Klo.15.21 syntyi tyttö :)
 
Oksitosiinilla käynnistettiin. Vedet meni ja synnytys ei alkanut itsekseen. Oksitosiinin saatuani poika oli reilussa kolmessa tunnissa sylissä. Kivuliasta oli, mutta ekan synnyttäneenä en tiedä, mihin verrata ja kivunlievitykset toimi ihan hyvin. Tippa kämmenselässä vähän pänni, kun en päässyt juurikaan liikkumaan avautumisen aikana. Kaikkiaan hyvä kokemus.
 
minulla oli oikein onnistunut käynnistys, lähtötilanteessa 4cm auki ja kaulaa 1,5cm jälellä. yhdellä cytotecilla lähti käyntiin, tunnin päästä kalvot puhki ja siitä muistaakseni tunti ni oli 6cm auki, ei kaulaa. epiduraalista tunti --> täysin auki. koko avautumisvaihe 4h. käynnistyksestä jäi todella positiivinen muisto, lääkkeen jälkeen alkoi tosi pehmeästi supistukset, kalvojenpuhkasun jälkeen muuttuivat tosi kipeeksi mutta lyhyiksi ja aikaansaaviksi. oksitosiinitippa meni ponnistusvaiheen ajan 1h40min aika isollakin teholla loppua kohden, siitä ei kummallekaan haittaa, ei minulle eikä vauvalle. ei mitään sykkeenlaskuja tai muuta. erittäin jeesjees koko homma.
 
Mä komppaan Helmeriä.. Aivan kuten jokainen synnytys, myös jokainen käynnistys on erilainen, ja jokainen kokee sen omalla tavallaan. Esikoisesta käynnistettiin 42+1 suoraan kalvojen puhkaisulla, kun olin jo 2cm auki kun aamulla käynnistykseen mentiin (ja tämä oli siis ihan vaan vkoja kestäneiden satunnaisten supistusten tulos, synnytys ei selkeästi ollut missään vaiheessa lähellä )..
"Komplikaatiot" alkoivat käytännössä heti supistusvoimakkuudesta lähtien, ja 19tunnin jälkeen päädyttiinkin kiireelliseen sektioon. Nyt kun tämä kakkonenkin vaikuttaisi tuonne yli lasketun taas menevän, niin käynnistyksen haluaisin kyllä välttää.
Maanantaina on kontrolli, saas nähdä, mitä mieltä ovat.. Kuitenkin haluaisin ehdottomasti synnyttää alakautta, mutta mielelläni yrittäisin kuitenkin "normaalikokoista", enkä toista 4,5 kiloista..
 
Mulla takana sekä pitkä ja kivulias sekä helppo ja suht nopea käynnistys. Ekalla kerralla puhkastiin kalvot ja oksitosiinitippa tippumaan ja se aiheutti kovin rajut supistukset mutta tällä kertaa käynnistely aloitettiin sillä ballongilla. Toivoin että sitä oksitosiinitippaa ei laiteta ihan heti jos omat supistukset ois lähtenyt käyntiin, no ne ei lähtenyt niin alotettiin se oksitosiini puolikkaalla annoksella eli 6ml/h. Hyvä että tehtiin niin. Mutta tämä minun viime viikkoinen kokemus on kyllä tosi positiivinen koska itsekin pelkäsin käynnistystä todella paljon!
 
Huutelen viereisistä ryhmistä: mulla eka käynnistettiin muistaakseni oksitoniinitipalla. Lääkettä ehdin saada reilun tunnin ja yhden kaksi napakampaa, ei vielä kipeää supistusta ehti tulla. Lapsen sydänäänet kuitenkin heikkenivät supistusten myötä, joten käynnistys jouduttiin keskeyttämään alkuunsa. Sektio seuraavana aamuna. Kyseessä oli 36+5, kasvun pysähtyminen, siksi käynnistys. Pointtina vaan, et vaikka yritetään käynnistää niin ei välttämättä onnistu ja suunnitelmia joudutaan muuttamaan. Avoimin mielin siis!
 
Tuli sitten kuitenkin itsellekin tämä uudelleen eteen.. Torstaina (jos sairaalassa tilaa) käynnistetään, ja maanantaisen tiedon perusteella balonkilla. Toivottavasti menisi noin kuin Tintinillä.. Kalvojen puhkaisusta itselläkin viime kertainen kokemus, ja se oli kyllä rankka. Josko tuo balonki olisi vähän miedompi.. Toki se ilmeisesti on myös hitaampi. Puhe oli myös että tällä kertaa laitetaan supistusten seuranta ihan sinne kohdunsuulle, ei pelkkää vatsapantaa, jotta tiedettäisiin optimaalinen oksitosiinin tarve.

Kyllä tosissaan jännittää... Kaiken kivun vielä kestän, mutta riski sektiolle on kuitenkin selkeästi isompi käynnistyksessä, niin sitä pelkään.
 
Mulla aloitettiin oksitosiinitippa 10ltä aamulla, lisäiltiin päivän mittaan määrää ja supistuksia tuli mutta kun pidettiin 1 tauko tipasta ni supistukset harveni eli oma kroppa ei ollut halukas synnytyshommiin. Olikohan joskus 23.30 kun päätettiin että mennään sektioon ja 00.28 vauva oli syntynyt. :) olisin saanut vielä jatkaa tipalla mutta olin ihan loppu ja pelkäsin etten sitten jaksa ponnistaa jne.. sektio oli hyvä päätös, tänään ajoin autoa jo vaivattomasti ( 8pv sitten oli leikkaus ) ja tikit poistettu. Ei uskois että on synnyttänyt "juuri äsken" :)
 
Voisin nyt lisätä sitten oman kokemuksen.eli raju mutta nopea synnytys.. Kalvojen puhkaisun jälkeen odoteltiin, jos lähtisi itse supistelemaan 2h ei kuulunut mitään, joten oksitosiinia kehiin. Kovat supistukset alkoivat heti ja siitä sitten alkoi syöksysynnytys, paikat avautuivat varmaan turhankin nopeasti, kukaan ei ollut valmiina. Miehen piti hälyttää kätilöt aikamoisella kiireellä. 2 supistusta ja vauva oli ulkona. Kokonaiskesto: 1h45min. Ekasta supistuksesta. Verta menetin paljon, joten se teki sitten todella huonon olon ja nämä olivat jo viemässä minua nukutettavaksi ja kaavittavaksi, onneksi vuoto tyrehtyi oksitosiinilla, mutta kivuliasta sekin oli, olimme synnytyssalissa vielä 4h synnytyksen jälkeen ja koko aika olin kovilla kivuilla, johon ei sitten saanut enää kivunlievitystä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top