Synnytyksen jälkeinen masennus

Kyfi0566630

Jostain jotain jo tietävä
Onko kellään diagnosoitu? Epäilekö kukaan, että hänellä saatta olla kyseinen sairaus? Mä epäilen, että mulla on, koska arki tuntuu niin raskaalta ja mieliala on ihan nolla koko ajan. Lisäksi olen maahabmuuttaja ja tukiverkosti on olematin. Lisäksi mies on ottamassa koiranpennun ja meillä jo on yksi koira ?! Poikani on 4 kk vanha. Mistä pyytä apua, kuin enää ei jaksaa?
 
Masennuksesta ei ole kokemusta.
Neuvolasta pyydät apua ja saisit vaikka perhetyöntekijän apua ja sieltä kautta varmaan järjestetään myös sulle keskusteluapua.
Eikö sun mies auta ja kerro hänelle tuntemuksista ja siitä ettet todellakaan jaksa uutta koiraa nyt.
 
Hän on metsästäjä ja haluaa just nyt metsästyskoiran. Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta hän suuttuu siitä nopeasti. Hänen mukaan siinä ei ole mitään vaikeeta. Kuulemma että parissa viikossa oppii sisäsiistiksi ym. Oeh, sanoin jo hänelle, että muutan pois, jos koira tulee ja miehele se oli ok. En ymmärä, miten koira voi olla tärkempi kuin oma vaimo ja poika. Ah jaa ja kasvatajan kanssa on jo sovittu joten diiliä ei voi peruaa...
 
No huhhuh. Ei ole kyllä kiva tilanne sulla.
Aina koira vaatii paljon työtä ja metsästyskoira ei oo helpoimmasta päästä.
Osallistuuko miehesi vauvan hoitoon? Tai hoitaako koirat yksinään?
Kovasti jaksamista sinne .
 
No huhhuh. Ei ole kyllä kiva tilanne sulla.
Aina koira vaatii paljon työtä ja metsästyskoira ei oo helpoimmasta päästä.
Osallistuuko miehesi vauvan hoitoon? Tai hoitaako koirat yksinään?
Kovasti jaksamista sinne .
Kiitos! Kyllä osallistuu jonkun verran, muttei kovin paljon. Esim. viihtyttää töiten jälkeen vauvaa kuin mä laitan ruokaa. Kaiken muun kyllä hoitan minä. Mutta puhuin jo äitin kanssa, että voin vähän ajaksi muutta sinne, jos nyt mies ei muuta mieltä. Kamala tilnne. Täytyy vasn nyt selvittää miten ne kelan tuet ja neuvolakäynnit tapahtu ulkomailla....
 
Mä olen sitä mieltä, ettei "sitovaa sopimusta" voi olla ennen kuin paperit on allekirjoitettu ja koira maksettu. Metsästyskoirien kanssa voi olla eri tavalla kuin esim. seurakoirien, mutta mun mielestä vastuullinen kasvattaja selvittää, millaiseen ympäristöön oma koira tulee. Osa kasvattajista ei edes myy lapsiperheisiin, ellei vanhemmilla sitten ole erityisen hyvä ote lapsen ja koiran kasvattamiseen. Väistämättähän lapsi joskus voi olla kovakourainen koiraa kohtaan, ja siihen pitää aikuisen puuttua. Koira saa satuttaa lasta, mutta ei senkään pidä kaikkea kärsiä.

Minkä rotuinen koira on kyseessä? Ajokoira, pystykorva, vesikoira, mäyräkoira...? Jos koira kasvaa isoksi, niin nuorenahan ne koheltaa aika lailla vaikka olisivat jo kooltaan isoja, ja siinä voi olla pinna koetuksella varsinkin, jos toinen vanhemmista ei ole sitä koiraa perheeseen halunnut.

Ja joo, osa koirista on sisäsiistejä hyvinkin nopeasti, osa ei koskaan... Ja koulutus tapahtuu pitkin päivää, jolloin kuulostaa kyllä siltä, että se jää hyvinkin sen kotonaolijan vastuulle. En kyllä tiedä mitä tekisin, jos toinen osapuoli perheessä tekisi tuommoisia päätöksiä keskustelematta asiasta.
 
Takaisin
Top