Synnytykseen valmistautuminen
- Ketjun aloittaja Lejoninna
- Aloituspäivämäärä
Hyvä juttu! Sellainen pieni, nöyrä toive, että voisko tää olla sellainen aika positiivinen ketju. Mä en halua edelleenkään lukea etukäteen siitä, mikä kaikki voi mennä pieleen... Siksi aina vähän jänskättää synnytysaiheisten ketjujen lukeminen (sitä vanhaa synnytysketjua en toki edes kurkkaa). :)
Mulla ennestään yksi synnytys takana ja mä olisin itse ainakin halunnut, jonkun kertovan että supistuksen tullessa täytyisi yrittää olla mahdollisimman rentona eikä jännittää koko kropalla tuntemusta vastaan (jota tiedostamattani taisin tehdä) vaan keskittyä siihen, että kasvon lihakset ovat rennot niin muu kroppa rentoutuu siinä samalla ihan huomaamatta. Ja kun itse ajattelen tätä niin aika vaikea sitä on tosiaan jännittää alakroppaa jos yläkroppa on rento :D Tätä täytyy itse ainakin kokeilla 
Rentous todellakin auttaa, et sitä kannattaa treenata ja vaikka keksiä itselle joku mielikuva supistuksesta... Itse ajattelin viimeksi olevani veneen kyydissä kovassa merenkäynnissä ja uusi supistus oli aina isompi aalto, joka vei kohti määränpäärä :) Ja kaikki hyräilyt ja muut mutinat auttavat keskittymisessä, kun taas huutaminen elokuvatyyliin vie helposti energiat ihan turhaan..
Evegirl
Oman äänensä löytänyt
Minulla yksi nopea ja mielestäni kohtuu helppo synnytys takana. Ja voin myös allekirjoittaa tuon, että rentoutuminen supitusten välissä tekee hyvää ja edistää synnytystä. Itse en sitä mitenkään etukäteen osannut treenata. Tuntui jotenkin hassulta silloin, kun ei oikein tiennyt millaisia kipuja vastaan pitäisi rentoutua. Synnytyksen koittaessa en yrittänyt miettiä sitä, että mitä kaikkea on luvassa vaan otin yhden supistuksen kerrallaan vastaan ja iloitsin siitä, kun sain sen taakseni ja ehdin rentoutua välissä. Tämän teki ehkä helpoksi se, että osa supistuksista oli tosi lyhytkestoisia ja ne oli helppo ottaa vastaan ja pidemmät luonnollisesti vähemmän helpompia mutta ei suinkaan mahdottomia ottaa vastaan. Supistusten välissä keinuttelin lanteita ja hain rentoutunutta fiilistä ja kait siinä jotenkin onnistuin. Mutta jokaiselle löytyy omat keinonsa, kun se hetki koittaa ja jotenkin omat vaistot myös ohjaa toimimaan siihen suuntaan. Minusta synnytys oli upea kokemus ja täysin sitä mieltä, että siitä liikaa pelotellaan. Olinkin hämmentynyt synnytyksen jälkeen siitä, että tässäkö se oli ja näin helpostikko asiat voivat sujua.. Mutta toki synnytykset ovat erilaisia ja se, että on yksi helppo synnytys takana ei takaa sitä, että tämä toinen menisi yhtä helposti mutta siitä huolimatta luottavaisin mielin menen synnytykseen ja teen sen mitä pystyn ja loput on ammattilaisten käsissä.
Tärkeimmät jutut laitokselle mukaan neuvolakortti ja raskausdiabetesvihko & välineet itsellä. Kaken muun ehtii tarvittaessa myöhemminkin. Mut jos ehtii, niin voi valita vauvalle kotiutumisvaatteet, samoin itselle. Jotain tekemistä..esim. lukemista. Mutta muistan esikoisen kohdalla, että itsellä aika kului sitä omaa pikkuista ihmetellessä suurimmaksi osaksi, että kaiken maailman viihdykkeet jäi kyllä käyttämättä.
Tärkeimmät jutut laitokselle mukaan neuvolakortti ja raskausdiabetesvihko & välineet itsellä. Kaken muun ehtii tarvittaessa myöhemminkin. Mut jos ehtii, niin voi valita vauvalle kotiutumisvaatteet, samoin itselle. Jotain tekemistä..esim. lukemista. Mutta muistan esikoisen kohdalla, että itsellä aika kului sitä omaa pikkuista ihmetellessä suurimmaksi osaksi, että kaiken maailman viihdykkeet jäi kyllä käyttämättä.
Mä olen jo valinnut vauvalle kotiintulovaatteet. Vielä en ole niitä kuitenkaan laukkuun pakannut. Itselle pakkaan oman sairaalalaukun, johon tulee ainakin neuvolakortti, hygieniatarvikkeita, imetysliivit ja liivinsuojat sekä vaihtovaatteet. Kaukaloon pakkaan sitten eri laukkuun nämä vauvan vaatteet, niin saa sitten mies hakiessaan tuoda ne mukanaan. Voi olla, että jos sää pysyttelee lämpimänä niin tuon fleecepuvun tilalle tulee jotain muuta. Vaikkei kovin paksu tuokaan ole. Ohuita myssyjä tulee mukaan kaksin kappalein ja varuilta myös yksi astetta paksumpi nallepipo, body, housut, parit sukat, tumput käsiin ja kevyt kangaspeitto. Siinäpä ne tärkeimmät :) Varmaan vähemmälläkin pärjäisi, mut pitäähän sitä olla vaihtoehtoja
Liitteet
Itsellä meni myös samaan tyyliin eka synnytys kuin Evergirlillä nopeasti, aika helposti ja vähin vaurioin. Ajattelin, että voisin tehdä sen vaikka heti uudestaan, mutta meni siihen 3 vuotta :) Synnytyksen jälkeen mieskin ihmetteli, miten freesiltä näytin sen jälkeen :D
Mutta ne supparit, tuli heti ihan rytinällä ja en todella osannut ottaa rennosti. Onneksi mies muistutti aina, että hengitä rauhallisesti ja se todella auttoi :) että muistakaa hengitellä rauhallisesti. Itsellä auttoi alkuvaiheessa sairaalassa lämpimässä vesialtaassa oleminen ja otin sen jälkeen epiduraalin. Tällä kertaa kiinnostaisi myös kokeilla aquarakkuloita ja tenslaitetta, olisiko niistä avuksi. Viimeksi kuuntelin myös kaverilta saatua cd:tä, en enää muista nimeä, mutta se oli valmistautumista hypnoosin avulla synnytykseen. Saattoi sekin vaikuttaa, että synnytys sujui hyvin ja oma asenne oli positiivinen. Toisaalta suhtauduin synnytykseen avoimin mielin, ja olin varustautunut siihen, että kaikki käänteet synnytyksessä on mahdollisia.
Mutta ne supparit, tuli heti ihan rytinällä ja en todella osannut ottaa rennosti. Onneksi mies muistutti aina, että hengitä rauhallisesti ja se todella auttoi :) että muistakaa hengitellä rauhallisesti. Itsellä auttoi alkuvaiheessa sairaalassa lämpimässä vesialtaassa oleminen ja otin sen jälkeen epiduraalin. Tällä kertaa kiinnostaisi myös kokeilla aquarakkuloita ja tenslaitetta, olisiko niistä avuksi. Viimeksi kuuntelin myös kaverilta saatua cd:tä, en enää muista nimeä, mutta se oli valmistautumista hypnoosin avulla synnytykseen. Saattoi sekin vaikuttaa, että synnytys sujui hyvin ja oma asenne oli positiivinen. Toisaalta suhtauduin synnytykseen avoimin mielin, ja olin varustautunut siihen, että kaikki käänteet synnytyksessä on mahdollisia.
Muokattu viimeksi:
myownwonderland
Jostain jotain jo tietävä
Meillä synnytyksen alku oli oli aika rankkaa, supistuksia tuli 3-5min välein 21 tuntia eikä oikein ollut keinoa millä niitä lievittää koska avautumisvaihe kesti niin kauan. Siltikin koin tämän synnytyksen upeana kokemuksena ja supistuksia kesti, kun tiesi ettei ne kestä kokoaikaisesti vaan välillä saa hetken hengähtää. Sitä paitsi varmasti jokainen synnyttänyt tietää, että kyllä sitä kestää mitä vaan ja se kaikki palkitaan kun pienen ihmeen saa syliinsä 
oon myös samaa mieltä että kannattaa yrittää rentoutua, eikä jännittää vastaan se todella auttaa kestämään paremmin. Meillä synnytys kesti tasan 24h ja viimeiset 3 tuntia olin epiduraalin vaikutuksessa, joten ei ollut enää kipuja ja tuntui todella helpottavalta. Synnytys kaiken kaikkiaan meni todella hyvin, ainoa "huono" asia mielestäni oli paikkojen avautuminen joka kesti todella kauan vaikka supistuksia tuli todella tiheään tahtiin. Lopulta ponnistusvaihe kesti vain 4min ja sitten se kaikki olikin yhtäkkiä ohi.
Itselläni tuli lähtö ihan yllättäen synnytykseen ja supistuksien saattelemana sitä otti vain jotain äkkiä mukaan kun lähti sairaalaan, olisin toivonut jälkeenpäin, että mukana olisi ollut itselle vaihtovaatteet (ihan oma valitsemat eikä miehen tuomat parin päivän päästä, omissa rennoissa vaatteissa on mukavempi hengailla sairaalassa synnytyksen jälkeisinä päivinä :D) , shampoo&hoitoaine, muut hygieniatarvikkeet. Vauvalle omat vaatteet sairaalapäiville, sairaalan vaatteet oli meille ainakin ihan ylisuuria silloin siellä ja omat vaatteet oli huomattavasti paremmat. Itse en kaivannut mitään ylimääräistä tekemistä koska kaikki aika meni vauvaa ihastellessa ja hoitaessa. :)
oon myös samaa mieltä että kannattaa yrittää rentoutua, eikä jännittää vastaan se todella auttaa kestämään paremmin. Meillä synnytys kesti tasan 24h ja viimeiset 3 tuntia olin epiduraalin vaikutuksessa, joten ei ollut enää kipuja ja tuntui todella helpottavalta. Synnytys kaiken kaikkiaan meni todella hyvin, ainoa "huono" asia mielestäni oli paikkojen avautuminen joka kesti todella kauan vaikka supistuksia tuli todella tiheään tahtiin. Lopulta ponnistusvaihe kesti vain 4min ja sitten se kaikki olikin yhtäkkiä ohi. Itselläni tuli lähtö ihan yllättäen synnytykseen ja supistuksien saattelemana sitä otti vain jotain äkkiä mukaan kun lähti sairaalaan, olisin toivonut jälkeenpäin, että mukana olisi ollut itselle vaihtovaatteet (ihan oma valitsemat eikä miehen tuomat parin päivän päästä, omissa rennoissa vaatteissa on mukavempi hengailla sairaalassa synnytyksen jälkeisinä päivinä :D) , shampoo&hoitoaine, muut hygieniatarvikkeet. Vauvalle omat vaatteet sairaalapäiville, sairaalan vaatteet oli meille ainakin ihan ylisuuria silloin siellä ja omat vaatteet oli huomattavasti paremmat. Itse en kaivannut mitään ylimääräistä tekemistä koska kaikki aika meni vauvaa ihastellessa ja hoitaessa. :)
Joo kannattaa koittaa olla mahdollisimman rento ja liikkua ennemmin kuin makoilla. Nämä jos ois joku kertonu mulle ennen esikoista niin ois saattanu olla lyhyempi synnytys :D ja se mitä oon ite oppinut niin ei kannata suunnitella liikaa asioita etukäteen vaan menee tilanteen mukaan. Esikoisen aikaan halusin (ja sain) mahd. luonnonmukaisen synnytyksen ja kappas, siellä sitä epiduraalia rukoiltiin. En saanu ku anestesialääkäri oli joutunu kiireelliseen toimenpiteeseen.. Tokan kohalla halusin ammeeseen /suihkuun, en ehtinyt ku nippanappa sairaalaan. :D nyt miehen toiveena on lähtee ajoissa ajeleen..
Sairaalakassiin omat hygieniavälineet, sukkia, laturi, vauvalle oma tutti varalta, vähä käteista ja kotiutumisvaatteet. Ja tietty nla kortti. Vauvan kamppeet tuo sitte isi ku tulee hakeen, tosin ne on valmiina turvakaukalossa. Lukemista oon ennen ottanu mukaan mutta en oo lukenu siellä yhtään ku oon vaan vauvaa tuijotellu. Karkkia yms. en kehtaa ottaa mukaan ku yleensä oon halunnu just jotain muuta ku mukana olevaa :D
Sairaalakassiin omat hygieniavälineet, sukkia, laturi, vauvalle oma tutti varalta, vähä käteista ja kotiutumisvaatteet. Ja tietty nla kortti. Vauvan kamppeet tuo sitte isi ku tulee hakeen, tosin ne on valmiina turvakaukalossa. Lukemista oon ennen ottanu mukaan mutta en oo lukenu siellä yhtään ku oon vaan vauvaa tuijotellu. Karkkia yms. en kehtaa ottaa mukaan ku yleensä oon halunnu just jotain muuta ku mukana olevaa :D
Itävaltalaisittain meille suositeltiin synnytysvalmennuksessa näitä valmisteluja synnytystä varten:
-vadelmanlehtiteetä 38. viikosta eteenpäin
(voi rentouttaa lantion lihaksia ja voimistaa jo alkaneita supistuksia nopeuttaen näin synnytystä)
-välilihan hieromista esim. manteliöljyn kanssa (ohjeita löytyy netistä, vähentää mahdollisesti välihan repeämiä) 34. viikosta alkaen
-Heublumensitzbad eli apteekista saa ostaa "niittykukkia", joita haudutetaan kattilassa kuumassa vedessä ja veden hieman jäähdyttyä laitetaan kattila esim. vessanpönttöön ja istutaan sen päälle, jolloin höyryt rentouttavat lantiota ja synnytys voi näin helpottua
Suositellaanko Suomessa neuvolassa näitä keinoja?
-vadelmanlehtiteetä 38. viikosta eteenpäin
(voi rentouttaa lantion lihaksia ja voimistaa jo alkaneita supistuksia nopeuttaen näin synnytystä)
-välilihan hieromista esim. manteliöljyn kanssa (ohjeita löytyy netistä, vähentää mahdollisesti välihan repeämiä) 34. viikosta alkaen
-Heublumensitzbad eli apteekista saa ostaa "niittykukkia", joita haudutetaan kattilassa kuumassa vedessä ja veden hieman jäähdyttyä laitetaan kattila esim. vessanpönttöön ja istutaan sen päälle, jolloin höyryt rentouttavat lantiota ja synnytys voi näin helpottua
Suositellaanko Suomessa neuvolassa näitä keinoja?
No eipä ollut puhetta ainakaan meidän synnytysvalmennuksessa kattilan päällä istumisesta 
Aika vähän siellä itse asiassa puhuttiin synnytykseen valmistautumisesta muutenkaan, meillä terkka tuntui kyllä olevan kovin katkera siitä, että ei saanut puhua vaihtoehtoisista kivunlievitysmenetelmistä synnytyksessä. Tämä jostain syystä jäänyt parhaiten mieleen. Ja toisella kerralla meidät jaettiin isiin ja äiteihin, äideille kerrottiin imetyksestä ja miehet mietti hankintoja. Ehkä vähän erikoinen jako... Kamala kiire tuntui olevan myös. Eli ei ihan hirveesti irronnut näistä valmennuksista.
Aika vähän siellä itse asiassa puhuttiin synnytykseen valmistautumisesta muutenkaan, meillä terkka tuntui kyllä olevan kovin katkera siitä, että ei saanut puhua vaihtoehtoisista kivunlievitysmenetelmistä synnytyksessä. Tämä jostain syystä jäänyt parhaiten mieleen. Ja toisella kerralla meidät jaettiin isiin ja äiteihin, äideille kerrottiin imetyksestä ja miehet mietti hankintoja. Ehkä vähän erikoinen jako... Kamala kiire tuntui olevan myös. Eli ei ihan hirveesti irronnut näistä valmennuksista.
Mulla on takana kaksi synnytystä, molemmat käynnistyneet kotona supistuksin, toinen päättyi sektioon ja toinen normaaliin alatiesynnytykseen.
Mä annan vinkiksi "Go with the flow", kuuntele kroppaas ja sen tuntemuksia ja muista hengittää kivun läpi.
Jokainen ihminen kokee kivun eritavoin ja synnytykset on erilaisia.
Mä pakkaan mukaan puhelimen ja laturin, kameran ja laturin, oman Tensin, vaatteet vauvalle koko sairaala ajaksi, jotakin evästä ja hygienia vehkeet. Niin ja mukaan tulee myös jokin vehje, josta kuunnella musiikkia. Teen synnytystä varten oman soittolistan, koska mulle musiikki on todella tärkeä asia rentoutumisen suhteen. Saan voimaa kun murisen/laulan mukana tuttuja lauluja tai keinun niiden tahtiin supistusten kanssa jne.
kuopuksen synnytyksessä loppui musalaitteista akku ja mentiin radiolla. Ponnistusvaiheen alussa soi U2 Beutiful Day ja sillon kun poika saatiin pihalle soi kolmannen naisen tästä asti aikaa :)
Etukäteen voi tutkailla myös millaisia toiveita on kivunlievityksen suhteen ja millaisia mahdollisuuksia on siinä sairaalassa, johon on itse menossa. Ne omat toiveet kannattaa rustata ylös vaikka olisi jo etukäteen niitä sähköisestikin täytellyt ja antaa sit kätilölle synnyttämään mennessä.
Toiveitahan voi esittää myös ensi-imetyksen suhteen ja vauvan pesuista ja mittaamisista jne.
Mä itse haluaisin ammeeseen avautumisvaiheessa jos se vaan mitenkään on mahdollista ja kivunlievitykseen haluan ehdottomasti ilokaasun. Otan mielelläni myös vastaan akupunktiota ja kun kipu käy sietämättömäksi niin haluan epiduralin, mutta yritän josko tämän kolmannen kanssa pärjäisin ilman. Edellisessä pärjäsin todella kauan ilokaasun voimin ja ponnistusvaihe meni myöskin luomuna.
Itse haluan vauvan heti rinnalle ja jos käy niin että vauvalle tarttee antaa lisämaitoa niin ehdoton ei pullolle, haluan et se annetaan joko ruiskulla tai hörpyttäen, ei pullosta.
Mä annan vinkiksi "Go with the flow", kuuntele kroppaas ja sen tuntemuksia ja muista hengittää kivun läpi.
Jokainen ihminen kokee kivun eritavoin ja synnytykset on erilaisia.
Mä pakkaan mukaan puhelimen ja laturin, kameran ja laturin, oman Tensin, vaatteet vauvalle koko sairaala ajaksi, jotakin evästä ja hygienia vehkeet. Niin ja mukaan tulee myös jokin vehje, josta kuunnella musiikkia. Teen synnytystä varten oman soittolistan, koska mulle musiikki on todella tärkeä asia rentoutumisen suhteen. Saan voimaa kun murisen/laulan mukana tuttuja lauluja tai keinun niiden tahtiin supistusten kanssa jne.
kuopuksen synnytyksessä loppui musalaitteista akku ja mentiin radiolla. Ponnistusvaiheen alussa soi U2 Beutiful Day ja sillon kun poika saatiin pihalle soi kolmannen naisen tästä asti aikaa :)
Etukäteen voi tutkailla myös millaisia toiveita on kivunlievityksen suhteen ja millaisia mahdollisuuksia on siinä sairaalassa, johon on itse menossa. Ne omat toiveet kannattaa rustata ylös vaikka olisi jo etukäteen niitä sähköisestikin täytellyt ja antaa sit kätilölle synnyttämään mennessä.
Toiveitahan voi esittää myös ensi-imetyksen suhteen ja vauvan pesuista ja mittaamisista jne.
Mä itse haluaisin ammeeseen avautumisvaiheessa jos se vaan mitenkään on mahdollista ja kivunlievitykseen haluan ehdottomasti ilokaasun. Otan mielelläni myös vastaan akupunktiota ja kun kipu käy sietämättömäksi niin haluan epiduralin, mutta yritän josko tämän kolmannen kanssa pärjäisin ilman. Edellisessä pärjäsin todella kauan ilokaasun voimin ja ponnistusvaihe meni myöskin luomuna.
Itse haluan vauvan heti rinnalle ja jos käy niin että vauvalle tarttee antaa lisämaitoa niin ehdoton ei pullolle, haluan et se annetaan joko ruiskulla tai hörpyttäen, ei pullosta.
Tuosta vadelmanlehtiteestä ja välilihasta. Mä oon aiempien kanssa alkanut teetä juoda 37+0 ja lapset syntyi 38+0 ja 39+2, mulla tuo voimisti supistuksia, oon muutenkin herkkä supistelemaan niin tulivat entistä napakampina ja pidempi kestoisina. Välilihasta ja öljyymisestä, molempien aikaisempien kanssa olen öljynnyt (tai oikeastaan mies koska en mä yletä :D) ja kuopus joka on ainoa tähän mennessä alakautta syntynyt, syintyi helposti enkä saanut minkäänlaisia repeämiä, uskon että öljyäminen auttoi :)
niin ja tosiaan jos käytätte ilokaasua niin pyytäkää, että teidät opastetaan ottamaan se oikein. Ilokaasusta tulee alussa tosi herkästi huono olo ja alkaa yrjöttää, se pitää hengittää oikein niin se auttaa tosi hyvin. Lisäksi menee hetki että oppii ajoittamaan sen kaasun. Sitä pitää alkaa hengittää heti kun tuntee että supistus on alkamassa ja hengittää kunnes huippu on saavutettu ja sit loppu ilman koska se vaikutus kyllä kestää supistuksen loppuun saakka. Nenän kautta sisään, suun kautta huohottamalla ei hengitä riittävän syvästi ja se ei tehoa niin hyvin :)
Meillä ilokaasu on laitonta.
Veikkaan, että huomenna mun pitäisi sanoa jotain kivunlievitystoiveista. Ajattelin selittää, että en ennakkoon halua tehdä päätöstä esim. epiduraalista, mutta toivoisin toki, ettei sitä tarvittaisi. Jos tulee perätilasynnytys, saattaa epiduraali olla välttämätön.
Veikkaan, että huomenna mun pitäisi sanoa jotain kivunlievitystoiveista. Ajattelin selittää, että en ennakkoon halua tehdä päätöstä esim. epiduraalista, mutta toivoisin toki, ettei sitä tarvittaisi. Jos tulee perätilasynnytys, saattaa epiduraali olla välttämätön.
Meillä oli äidillä ahdas lantio, ja kaikki kolme lasta sitten tulleet sektiolla. Tämä tosin 80-luvulla. Siskoille ei ainakaan tehty synnytystapa-arviota äidin sektioiden vuoksi.
Vähän jännittää kyllä jo synnytys.. onko väärin toivoa käynnistystä tai suunniteltua sektiota ihan vaan sen vuoksi ettei sitten tarvitse kotona odotella käynnistymistä? Se ainakin mua jännittää tällä hetkellä eniten. Muuten olen päättänyt, että mennään sillä tavalla kun hyvältä tuntuu ja mitä ammattilaiset ohjaa. Otetaan kivunlievitystä, jos tarvitsee. Vaikea ajatella valmiiksi mitään synnytysasentoja... Jotenkin tuntuu niin kummalliselta ajatella koko synnytystä. Niin ja neuvolassa siis veikkasivat isoa vauvaa, ja radikin mulla on. Ylihuomenna kasvukontrolli ja mahdollisesti lähete painoarvioon ja ultraan.
Vähän jännittää kyllä jo synnytys.. onko väärin toivoa käynnistystä tai suunniteltua sektiota ihan vaan sen vuoksi ettei sitten tarvitse kotona odotella käynnistymistä? Se ainakin mua jännittää tällä hetkellä eniten. Muuten olen päättänyt, että mennään sillä tavalla kun hyvältä tuntuu ja mitä ammattilaiset ohjaa. Otetaan kivunlievitystä, jos tarvitsee. Vaikea ajatella valmiiksi mitään synnytysasentoja... Jotenkin tuntuu niin kummalliselta ajatella koko synnytystä. Niin ja neuvolassa siis veikkasivat isoa vauvaa, ja radikin mulla on. Ylihuomenna kasvukontrolli ja mahdollisesti lähete painoarvioon ja ultraan.