Synnytykseen valmistautuminen

Keskustelun 'Laskettu aika huhtikuussa 2012' aloitti Molly^, 14 maalis 2012.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. freesia Hyväntuulinen höpöttäjä

    Taitaa alkaa jo kaikilla lähtö olla ovella, jaetaanko kokemuksia miten ollaan valmistauduttu/asennoiduttu synnytykseen? Onko mielessä toiveita kivunlievityksestä, ponnistusasennoista, rentoutuskeinoja? Kenties joku menee vaan luottaen, sen enempää valmistautumatta? Pelottaako, odotatteko innolla?
  2. freesia Hyväntuulinen höpöttäjä

    Me ollaan täytelty sellainen lappu synnäriä varten, jossa on kyselty kaikkea lähtien siitä millä mielellä ollaan menossa synnyttämään, siihen mitä kivunlievityksiä toivoo, mikä olisi luontevin asento synnyttää, onko jonkun toisen (tai omat aiemmat) synnytykset vaikuttaneet jotenkin suhtautumiseen. Jne. Nämä asiat käydään läpi kun tavataan kätilö ns. synnytyssuunnittelussa, meillä se taitaa olla rv 35+
    Oon itse alkanut tosissani valmistautua (henkisesti) synnytykseen, lukenut tosi paljon synnytysasiaa ym. Toiveissa on paljon lääkkeetöntä kivunlievitystä: akupunktiota, jumppapalloa, ammetta... Ehdottomasti lääkkeellisiä menetelmiä jos muu ei tehoa :) Ponnistaa haluaisin mahdollisimman pystyasennossa, kokeilla jakkaralla, kontallaan jne, tai sitten kylkiasennossa sängyllä jos muu ei oikein toimi. 
  3. Carousel Jostain jotain jo tietävä

    Molly^ Oho vau teillä on oikein synnytyssuunnittelu! Meillä ei oo tääl mun kotipaikalla mitään sellasta, ainakaan en tietoinen ole :D

    Itse en kauheasti ole ponnistusasentoja ja lääkitysasioita miettinyt. Sen tiedän että aika varmasti haluan kipulääkkeet käyttöön jos vaan mahdollista, toki haluan myös kokeilla lääkkeettömiä vaihtoehtoja mahdollisuuksien mukaan. Kyllä mua jännittää aika paljon se kivun kokeminen ja se miten vauva urakasta selviää, mut luotan kyl tosi paljon synnärin henkilökuntaan jotka päivittäin kohtaa erilaisia synnytyksiä ja tekee voitavansa sekä mun ja vauvan hyvinvoinnin eteen. 

    Oon kahlannut netissä läpi muiden synnytyskertomuksia, niistä ainakin saa käsitystä et mitä kaikkea voi tapahtua ettei sitten tule ihan paniikkia jos kaikki ei menekään ns. oppikirjojen mukaan. Tietty noiden lukemisessa voi toisilla olla se vaara et alkaa pelkäämään kaikkea mahdollista mikä VOI mennä vikaan, mut itseä noiden lukeminen vaan on vahvistanut kohtaamaan tulevan synnytyksen. 

    Jee, päivät sen kun vähenee!!! =)))






  4. HS_82 Oman äänensä löytänyt

    Mä oon jonkin verran miettinyt tulevaa synnytystä. Ensimmäisen kanssa tykkäsin olla suihkussa jumppapallon päällä, kun en ammeeseen päässyt. Amme oli mun ensisijainen toive. Nyt olen samoilla linjoilla, että joko amme tai suihku ja jumppapallo niin pitkälle kuin pystyn ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Sitten epiduraalia mulle ihan ehdottomasti, mutta ei enää liian myöhään. Pystyasennossa yritän olla mahdollisimman pitkään. En viitsi kauhean tarkkoja suunnitelmia tehdä, kun synnytys etenee sitten, miten etenee. Täytyy luottaa sairaalan henkilökuntaan, että osaavat asiansa.

    Sieltä se synnytys lähenee meitä päivä päivältä :-)

  5. tansku86 Oman äänensä löytänyt

    Meillä ei juurikaan olla synnytystä suunniteltu...Sit mennään kun tarvii ja kivunlievitys ihan sen mukaan mitä tarvitsee...Aikaisemmista voisin olettaa että suihku on paras kaveri alkuunsa ja epiduraali sitten kun tuntuu siltä....
    Itse oon kovasti vain miettinyt että miten lasten ja koiran hoidon järjestää...Mutta totuus on oikeastaan se että se menee ihan sen tilanteen mukaan,kaikkea kun ei voi käsikirjoittaa valmiiksi.
    Toivon vaan että edes tämä olisi ns. normaali synnytyksen kulku,ettei tulisi jotain mutkia matkaan...

    Kohtahan nämä viikot onkin jo ohi niin saadaan palleroiset maailmaan... <3
  6. Emmy' Sanaisen arkkunsa ammentaja

    Hei Molly^ ja muut!

    Onhan tuota synnytystä tullut mietittyä jonkin verran. Olen ajatellut kivunlievityksestä, että epiduraalin haluan ja tuo kylkiasennossa ponnistaminen tuntuu omimmalta, (miksei pystyssäkin, mikäli epiduraalin kanssa onnistuu..) Tuo suihku varmasti alkuun hyvä - olen jo nyt todennut sen auttavan. Liiemmin en ole käsikirjoittanut synnytystäni, kun siihen ei voi kuitenkaan vaikuttaa. Enemmän olenkin tehnyt tietoista luopumista siitä, että siinä on tilanne minkä etenemiseen en voi (ponnnistusvaihetta lukuunottamatta) juuri vaikuttaa. Olen käyttänyt Weledan synnytykseen valmistavaa öljyä "paikkojen venyttelyyn". Toivon, että siitä olisi apua siihen, etten repeäisi pahasti, vaikka sekin jälleen kerran asia mihin en voi vaikuttaa! Täytyy kyllä sanoa, että odotan synnytystä ihan positiivisin mielin, vaikka tiedostan, että kivun määrä joka on tulossa on varmaan jotain aivan käsittämätöntä.

    Onnea kaikille synnytykseen mukaan ja aurinkoista loppuodotusta! :)
  7. Thellu Jostain jotain jo tietävä

    Täällä yritetään miettiä mahdollisimman vähän sitä itse synnytystä.. Lähinnä vain miettinyt esikoiselle hoitopaikan ja ajatellut sitten tulevaa arkea kun pikkuinen on syntynyt.. :) Taitaisin seota jos rupeaisin miettimään synnytystä, oli se sen verran rankka kokemus viimeksi ja silloinkin käytin kaikki mahdolliset kivunlievitykset, jumppapallot, suihkut ja eri asennot.. Nyt vain elän toivossa että esikoinen olisi raivannut tien tälle tulevalle valmiiksi jotta synnytys olisi nopeampi ja "helpompi" :) Toivossa on hyvä elää, eikö :D
    Vielä olisi 2,5 viikkoa "eräpäivään" :)
  8. Santsu Satasella mukana keskusteluissa

    Mulla on nyt sit sellainen tilanne että tiedän tarkkaan että synnytykseen on 2 viikkoa. Eilen olin istukka kontrollissa ja sektio päivä sovittiin 30.3. perjantaille. Viikkoja silloin 39+1. Aika kovin jännittää. Onhan se sektio ollut jo tiedossa mutta tuo päivämäärän asettaminen jotenkin toi sen konkreettisemmaksi. Olisin mieluummin lähtenyt sponttaanisti synnyttämään. Sitä en saanut viimeksikään kokea, sillä synnytys käynnistettiin 40+5 kun verenpaineet kohosivat liikaa. Alatie synnytys olis ollut kuitenkin mieluisampi sillä siitä varmaan toipuisi nopeammin. Ainakin viimeksi olin aika nopeasti takaisin entisessä kunnossa. Nyt tulee kaikenlaisia nosto yms rajoituksia vielä pitkäksi aikaa. Ohjeissa sanoittiin että rajoituksia on 1-2 kuukautta. Aika pitkä aika, kun mulla on tuo 2v 8kk tyttö hoidettavana tuossa ohessa. Mies saa pidettyä vain n. 1 1/2 viikkoa lomaa koska aloitti just uudessa työssä. Eli sen jälkeen pitäis pärjätä kahden kanssa suurin osa ajasta. Huih.
  9. Emmy' Sanaisen arkkunsa ammentaja

    Santsu: Ajattele - nyt sitten tiedät mikä lapsesi syntymäpäivä on 30.3! Ai että - se tulee nopeasti ja sitten sinulla on pieni vaavi sylissä - ihanaa! Olisi kiva itsekin tietää milloin vauva syntyy, kun "pahimmillaan" siihen voi mennä vielä se kuusi viikkoa.. Pahimmillaan siksi, että alkaisin itse olemaan jo aika kypsä tähän hommaan. Toki ymmärrän, että vaavi ei vielä, niin kypsä ole ja siksi hyvä, että oleilee masussa vielä vähän aikaa. :)  
  10. freesia Hyväntuulinen höpöttäjä

    Saa nähdä mitä mun synnytyksestäni sitten tuleekaan, kun on hyvin valmistautunut. Eikös se ole tapana mennä niin, että mitä enemmän suunnitelmia sitä varmemmin ne EI toteudu ;) Toivottavasti ei käy niin. Mua vähän jännittää kun äidillä ja äidinäidillä  on ollut hankalia synnytyksiä, onko se nyt sitten periytyvää. No eihän sen pitäisi olla, mutta monesti kuulee niin että suvun naisilla ollut samanlaisia synnytyksiä niin vähän pelottaa.

    Santsulle parhaimpia ajatuksia! Ymmärrän sun ajatukset, ei sitä sektiota varmaan moni mielellään valitsisi. :/ Toivotaan että tuut toipumaan siitä hyvin, eikä esikoisen kanssa ja muuten mene hankalaksi! Nyt vaan sitten odottelua ja valmistelua :)
  11. freesia Hyväntuulinen höpöttäjä

    Saa nähdä mitä mun synnytyksestäni sitten tuleekaan, kun on hyvin valmistautunut. Eikös se ole tapana mennä niin, että mitä enemmän suunnitelmia sitä varmemmin ne EI toteudu ;) Toivottavasti ei käy niin. Mua vähän jännittää kun äidillä ja äidinäidillä  on ollut hankalia synnytyksiä, onko se nyt sitten periytyvää. No eihän sen pitäisi olla, mutta monesti kuulee niin että suvun naisilla ollut samanlaisia synnytyksiä niin vähän pelottaa.

    Santsulle parhaimpia ajatuksia! Ymmärrän sun ajatukset, ei sitä sektiota varmaan moni mielellään valitsisi. :/ Toivotaan että tuut toipumaan siitä hyvin, eikä esikoisen kanssa ja muuten mene hankalaksi! Nyt vaan sitten odottelua ja valmistelua :)