Synnytykseen valmistautuminen ja synnytys ja elämä sen jälkeen

[kpa79]

Meillä asia ratkesi viime kerralla kuin itsestään, mies meinaan jossain vaiheessa totesi kätilölle että "antakaa sille nyt jotain" Sain epiduraalin. Tämä siis ilokaasukokeilun jälkeen, olin siitä aineesta niin untuvapäinen etten edes itse enää tajunnut pyytää. Eli kuten jo aikasemmin totesin, tällä kertaa ei ilokaasua.

Tosin voipi olla että mieli muuttuu, who knows

 

[niukku]

Heippa! Tulin vierailemaan tänne tuolta lokakuisten palstalta, kun alan olla siellä jo viimeisiä, joka ei ole poksunut. La oli 31.10, eikä vauvasta vielä tietookaan. Esikoista siis odotan :)

Onko tuo kohdunkaulanpuudute sitä ponnistusvaihetta varten? Jos se onnistuneesti laitetaan ja toimii, niin viekö se kumminkaan sitä kipua kokonaan poissa?

 

[Tata87]

Olen kans miettinyt samaa ja hieman tutkin joskus sitä.... joku kirjoitti jossain että helpottaa sitä kipua mikä kohdistuu synnyttäessä virtsarakkoon yms. Käytetään kai siinä ihan avautumisvaiheen lopussa helpottamaan kipua.... (?)

Jospa joku asiasta kokemuksella tietävä valistaisi meitä :)

 

[Tata87]

.... On nämä vikat päivät tätä odotusta aika tuskaa niin fyysisesti kuin henkisesti x) Pitäisi kerätä akkuja, mutta fyysisesti sattuu ja henkisesti on jo malttamaton (lievästi ilmaistuna) niin eipä se akkujen täyttö oikein onnistu ainakaan minulla.

Pitäisi jotenkin päästä sellaiseen rentoon mielentilaan että ei edes ajattelisi koko päivänä ollenkaan että milloinhan se synnytys alkaa... :)

 

[Mysterious]

Voi vitsit ku muistasin missä vaiheess se kohdunkaulan puudute annettiin. On niin monta vuotta mut sen muistan että kyllä se annettiin ainakin pari tuntia ennen ponnistusta. Esikoisella auttoi ja lähti kivut, sain levättyä kun taas kuopuksella ei niinkään ollut vaikutusta. Muistan miten petyin kun ei lievittänytkään sitä kipua kokonaan pois.

Sent from my GT-I9300 using Vau Foorumi mobile app

 

[sann3]

en nyt ollu varma mihin ketjuun nämä tuntemukset laitettiin, mutta laitan nyt tähän. eli täällä tullut muutamann tunninn supistuksia. epäsäännöllisiä, mutta aika napakoita jo. en muistanutkaan, että ne tekee näinkin kipeää jo tässä vaiheessa.

yritän olla kotona mahd. pitkään ennen sairaalaan menoa.

katsotaan mihin nämä johtaa... :)

 

[Minel]

Täällä valvotaan inhottavan menkka jomotus kivun takia tulis nyt vaan kunnon supistuksia niin pääsis tositoimiin!

Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app

 

[sann3]

kotona edelleen. supistukset valitettavan epäsäännöllisiä. kipeitä kyllä ovat! kunhan nyt säännöllistyisivät. jonku verran sain torkuttua 1.30-3.00. neljän aikaan esikoinen heräsi, eikä millään nukahtanut takaisin, liekö aavisti jotain. nyt katsotaan lastenohjelmia. :)

 

[Tata87]

Minulla irtosi eilen ensin kiinteä klöntti limatulppaa ja yöllä taisi irrota loput (ainakin oli kirkasta/valkoista limaa jota riitti ja riitti) x) Ällöä xD Supistuksia oli kans mutta eivät sitten muuttuneet oikeanlaisiksi.

Jospa huomenna lapsukainen syntyisi kun synttäri isänpäiväksi ei ehkä olisi lapsesta kaikista hauskinta (pitäähän sen juhlapäivän olla ihan ikioma)

Jospa sinä Sann3 pääset pian hommiin :)

 

[Minel]

Jee! Mulla tais kans irrota limatulppa tossa pari tuntia sitten :) menkkajomottelu jatkuu ja peukut pystyyn että pian alkais kunnolla supistelee.. tehtii koiran kans aamulla kunnon rääkki lenkki jos vaik vähä auttais asiaan :) tänään 39+2 (40+5)

Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app

 

[Tata87]

... Rinnat osaa olla kyllä uskomattoman kipeät Ainoan helpotuksen siihen kipuun antaa kun puristaa nännejä (seurauksena tosin alkaa vuotaa maitoa) x)

Jos nyt listaisi näitä ennakoivia merkkejä taas synnytyksestä mitä nyt on päällä (tai ainakin luulen että ovat sellaisia):
- erityisen arat rinnat + maidon eritys
- limatulppa irronnut
- "menkkamaista" jomotusta alavatsalla (onkohan tämä ennakoiva oire(?)... hmmm)
- supistelua (välillä jo voisi sanoa että kivuliastakin)
- vatsa on ollut sekaisin
- selkä on kipeä (tämä ei nyt välttämättä ole ennakoiva merkki)

ja jo aiemmin tulleet merkit
- kohdun ulkosuu auki (viikko sitten 1cm)
- paikat on pehmeät
- kohdunkaula kadonnut
- vauva painamassa alhaalla

.... Kunpa pian alkaisia tapahtua... =)

* Täytyy nyt tähän muokata että seuraavana päivänä näiden ylös kirjoittamisesta pikkuinen syntyi :)

 

[Kyfi86]

joskohan alkais vihdoin jotain tapahtua... aamuyöllä siis limatulppa ilmeisesti irtosi ja koko päivän ollut alaselässä ja vatsassa menkkamaista jomotusta sekä supistuksia(luullakseni)... siis sattuu alavatsaan puolentunnin välein... muttei nyt mitenkään sietämätöntä tuo kipu ole... jospa se muksu alkais jo tulemaan :)

 

[Kyfi86]

jepjep... tää yö menny sitten torkkuessa supistusten välillä ja haahuillessa pitkin taloa kamala kun ei pysty ku istuma-asennossa ajatellakaan torkahtamista tekee kyllä kipeetä eikä asiaa auta ku muksu lisäks venyttelee...

 

[Tata87]

Nyt voisi näin synnytyksen jälkeen todeta että enpä olisi uskonut millainen kokemus se on x) Täytynee joskus sepustella tarkenpaa kertomusta :D Jahka jaksaa... Yöunet on jääneet tosi vähille samoin kuin päikkärit.

Pienellä on vatsanpuruja (ilmeisesti olen syönyt jotain sopimatonta tai sitten korvike aiheuttaa) joten itkuisia hetkiä on varsinkin öisin. Viime yö oli tosi hankala.... Maitoa on alkanut tulla enemmän kuin sairaalassa, mutta ei vieläkään tarpeeksi. Täytyy siis joka imetyksen jälkeen syöttää korviketta pullosta n.30-40ml. Tosin nyt kun maitoa tulee itsellä enemmän niin ei pieni jaksa sitten enää kuin jotain 10-20 lisänä.

... Mies alkaa näyttää tosi töötille vaikka nukkuu moninkertaisia unia minuun verrattuna. Heikkoja noi miehet x)

Olisiko kenelläkään vinkkejä (kuplattoman yms) lisäksi miten voi helpottaa pienen vatsanpuruja kun ihan kuulee miten ilma kiertää mahassa ja yrittää suun kautta yökkiä ilmaa :O

Tänään täytyy hakea tuota kuplatonta ja kokeilla auttaisiko se vähääkään...

 

[Minel]

Mä esikoisen aikana koitin vauva hierontaa ja sit sitä että polvet koukistaa vauvan masua kohti.. Ööh, vaikee selittää mut semmosta pumppaus liikettä siis :) Ei tietenkään liian kovaa mut se ainaki meillä auttoi ja hirvee pörinä alko aina :D Tehtiin yleensä aamusyötön ja iltasyötön jälkeen.. Ja sit vasemmalla kyljellä nukuttaminen autto aika paljon kans. Meillä ei ollu cuplatonia vaan joku muu vastaava jota annettiin aina jokasen syötön jälkeen muutamia tippoja.

 

[Minel]

NIIN :D ja röyhtäyttäminen jokasen syötön jälkeen kans tuntu auttavan niihin ilmavaivoihin.. Mä muistan yhen kerran kun vedettiin hulluna tortilloja kaikilla mausteilla ja seuraava yö oli tottakai aivan kauhea, mitä todennäköisemmin vauva sai kaikki vatsanväännöt mun syömistä pöperöistä ja tuntu muutenkin imetyksen alkuaikana ettei mitään voinu syödä mikä aiheutti vatsanpuruja :/ Mä oon siis kova juomaan kahvia, syödään tosi tulisia ja mausteisia ruokia, sipulia käytetään paljon jne joten kaikki lempiruoat ja herkut sai jättää :/ Vauvat on niin ihmeellisiä olentoja <3 esikoisen aikana muistan miten hankalaa oli koittaa tulkita miks vauvaa itketti tai miks yöt meni huutaessa jne.. Jossain vaiheessa se kuitenkin loppu. Eli ei muuta kun tsemppiä öihin ja imetykseen, toivotaan että vatsavaivat helpottaa pian!
Ite ainakin olin tosi tyytyväinen kun sain monen mutkan kautta imetyksen onnistumaan, öisinkin oli niin helppoa kun sai vauvan vaan viereen, laitto tissin suuhun ja nukahti ite vaikka siihen samalla :Ö) ..tai siis helppoa oli sen jälkeen kun pääsin niistä rintakumeista eroon :P niiden aikana yöimetykset oli yhtä kaaosta :D

 

[@sukki]

Tulin tuolta Elokuisten puolelta kurkkimaan. Joku kyseli tuosta kohdunkaulanpuudutteesta. Itse halusin synnyttää niin "luomuna" kuin mahdollista, mutta mies ja kätilö suostuttelivat kokeilemaan noita puudutuksia (ilmeisesti olin aika äänekäs :)). Omalla kohdallani voin sanoa, että eivät auttaneet ponnisturtarpeen kipuun eikä liiemmin supistuksiin, mutta ponnistusvaihe ei tuntunut miltään. Minusta helpoin osuus synnytyksestä oli juuri tuo ponnistaminen :)

 

[Tata87]

...Niin se aika vain kuluu. Nyt on uuppana 1kk vanha =)

Synnytyksen ikävät jälkimainingit ovat yhä jälkivuoto (joka tosin on enää vähäistä) ja se että alavatsa kipeytyy jos liikaa huhkii. Kunpa tuo vuoto loppuisi pian monestakin syystä... :D

Ensi viikolla pääsee totuttelemaan siihen "normaaliin" arkeen kun mies palaa töihin. Saa nähdä miten arki alkaa sujua mut vahva luotto on siihen että hyvin kaikki menee :)

Tänään oli hammaslääkäri mulla. Nyt aika on jo hieman kullannut muistoja niin melkein voisi sanoa että menisin mieluummin uudestaan synnyttämään kuin hammaslääkäriin tuoliin x)

 

[Nyyti Nyytiäinen]

Noniin josko tänne alkaisin kirjoittelemaan omasta synnytyksestä. Illalla (9.12) alkoi tulla epäsäännöllisiä supistuksia, jotka sitten hävisivät. Pariksi tunniksi ja nukuinkin sen ajan. Yöllä kolmelta alkoi taas supistella vähän napakammin ja aloin laskemaan kestoa. Tässä vaiheessa ne olivat vielä hyvin siedettäviä, joten sain torkuttua niiden välissä. Neljän maissa ne tulivat noin viiden minuutin välein ja kestivät noin minuutin. Viideltä en saanut enää makoiltua ja olikin keksittävä jotain muuta. Puoli seitsemän aikaan lähdimme sitten sairaalaan, koska kivut olivat kovemmat jo ja matkaa sairaalaan on kuitenkin 40 minuuttia.

Sairaalaan mentäessä olin auki 2 cm ja päästiin sitten oottelemaan sellaiseen mukavaan huoneeseen, jossa on sänky. Alku meni todella hitaasti ja kärvistelin siinä vielä hyvin tovin. Puoli yhden maissa olin auki vasta 4 cm. Tässä vaiheessa jo ajattelin, että tämä ei etene tästä mihinkään ja kuinkahan kauan sitä joutuu taas olemaan sairaalassa. :D Supistukset tulivat melko harvakseltaan ja olivat voimakkuudeltaan todella vaihtelevia. Puoli kahden maissa olin jo 6 cm auki ja kätilökin tätä ihmetteli. Sitten siirryttiin synnytyssaliin ja sanoin, että haluaisin sitten selkäpuudutteen, mutta sillä ei taida olla kiirettä. Ilokaasulla tulin hyvin kuitenkin toimeen, Kätilökin lähti sitten raportoimaan, kun tunsin hirveän ponnistuksen tarpeen kahden maissa ja sitten tulikin lapsivesi. Puolessa tunnissa olin sitten avautunut 6cm:stä 10:n. Eipä enää siinä vaiheessa mitään puudutusta enää ehtinyt ottaa. :D No sitten ponnistelin ja ponnistusvaihe kesti kymmenen minuuttia. Joten onneksi ei tarvinut kauan siinä kitua. :) Repeämää tuli, mutta ilmeisesti vain pinnallista.

Oli hyvin erilainen synnytys, kuin esikoisen, joka kesti 15 tuntia ja jota vielä joudutettiin kalvojen puhkaisulla ynnä muilla konsteilla. Hänet vielä jouduttiin imukupilla avustamaan ulos. Siinäpä se. :D

 

[kpa79]

Onnea Jutachi!:) Jänniä nämä vauvat nykyään, ensin ei meinaa tulla millään, ja sitten tulevatkin niin hirveällä rytinällä ettei puudutuksista ole tietoakaan. Minäkin olin varautunut hieman pitempään synnytykseen,olin auki vasta 4 cm kun tultiin, mutta tyttö syntyikin salakavalasti 1,5 tuntia myöhemmin. No, käyhän se näinkin