Moikka kaikki!
Onpas hiipunu keskustelu täällä, ihana kuitenkin että vähän kuulumisia jaksatte kirjotella! :)
Meillä kiireinen syksy päällä, miehen työt ja harrastukset, omat harrastukset ja ihan vähän opinnotkin jo käynnistyneet kesän jäljiltä, tekemistä piisaa siis ihan arkisissa askareissa, ite olen vielä innokas tapaamaan ystäviä ja lisäksi muskari ja vauvauinti pojun kanssa ruuhkauttaa aikatauluja! Nautin kuitenkin meidän arjesta ihan valtavasti!
Muskari ja vauvauinti sujuu hyvin, poju nauttii niistä kyllä ihan täysin, ihana käydä vähän touhuumassa yhdessä. Ollaan kanssa tykätty tuosta Elixian babyjumpasta, ja mietin kovasti myös josko ettis jonku toisen salin missä voisi käydä, saisi siinä kaksi treeniä sitten ja vielä vauvan kanssa, mikäs sen parempaa!
Meillä tosiaan reipas, vähän reilu nelikuinen poika, kasvu on kovaa ja hän reipastuu ihan silmissä. Neljän kuukauden neuvolassa/lääkärissä mittoja oli 64cm ja vajaa 7kiloa, kasvu ja kehitys normaalia. Kyllä ihan sydän pakahtuu välillä kun pysähtyy poikaa katselemaan, on se vaan niin mahtava tyyppi, nauraa ja jutustelee, äitin kulta
Kiinteitä ei olla vielä aloteltu, maidolla on kasvanut niin hyvin ja yötkin menee hyvin, varmaan tossa viikon parin sisään aletaan kuitenkin maistelemaan, kahden viikon päästä ikäkin on jo 5kk. Meillä kun alun hankaluuksien jälkeen imetyskin alkanut sujumaan, en malttais lopettaa sitä, varsinkin kun poju joutuu toisinaan olemaan erossa minusta kun kipasen salilla tai koulujuttuja hoitamassa, niin ihan kiva sitten imetyksen muodossa viettää vähän yhteistä aikaa! :)
Korviketta on sillon tällön joutunut mies antamaan, lähinnä vaan kun oon tullut niin laiskaksi pumppaamaan.. jotenkin kun ikää tuli se 4kk niin ajattelin että yksi purkki sillontällön ei maailmaa kaada.
Ensimmäinen merkki (Valion Tuuti) aiheutti kauheeta oksentelua, mutta sitten parin purkin jälkeen kokeiltii Arlan luomu korviketta ja se on toiminut ihan hyvin!
Meillä nyt alkanut poju panttaamaan kakkaa, onko muilla ollu samaa vielä kun annoitte pelkkää maitoa?
Saattaa mennä useampi päivä ilman kakkaa, välillä ähisee ja ähertää ja pieree niin että luulis jo tekevän kipeetä, ihmeen vähän kuitenkaan asiaa itkee niin en oo kovin huolissani ollut..
Meillä kanssa vaihtui neuvolantäti ja se harmittaa mua kyllä ihan valtavasti, kysyin myös josko olisin saanut vaihtaa neuvolaa hänen perässään, vanha terkkari kuitenkin vaihtaa niin kauas että ei taidettaisi jaksaa kulkea niin etäälle neuvolaan. Ensi kerralla sitten uusi, saa nähdä mitä siitä pidämme.
Meillä muuten kanssa pojan luonne on vähän tuommonen tarkkaileva ihan selvästi, ei hän vierasta mutta kauan kyllä pitää tuijotella uusia ihmisiä ennen kun hymyn väläyttää ja on taas oma itsensä! Ujoudessa ei ole mitään vikaa, mutta mun mies on vähän ehkä semmonen sisäänpäin kääntyvän olonen, ja haluisin jotenkin, että tuo meidän poika kuitenkin ois vähän avoimempi ja rohkeampi uusiin tilanteisiin, kun selkeesti mun mies ainakin on kovasti kärsinyt elämänsä aikana ujoudestaan.. ehkä liian aikasta huolehtia, mutta voisiko sitä rohkaistumista jotenkin edesauttaa jo nyt?
Ja parisuhteesta vielä sen verran että meillä sujuu ihan mukavasti, kun joskus kaksi kuukautta sitten avauduin täällä joistain erimielisyyksistämme. Se taisi olla vaan joku tilapäinen lama! Yhteinen sävel tuntuu taas löytyneen :)
Viilenevää syksyn jatkoa kaikille! Pukekaahan lämpimästi päällenne ja vauvoille myös :)