Suurperheelliset - uusioperheelliset

Keskustelun 'Laskettu aika joulukuu 2012' aloitti Marile, 4 touko 2012.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Marile Aloittelija

    Moi,

    Ajattelin kysyä, että onko täällä muita uusio- ja/tai suurperheellisiä keskusteluissa?

    Itselläni on neljä lasta edellisestä liitosta ikähaarukalla 18 - 3 vuotta ja nyt tämä viides tulossa uuden kumppanin kanssa. Vauvan tulo oli yllätys, mutta iloinen sellainen. Meillä tosin on asiat vielä aika kesken mm. asutaan eri osoitteissa, enkä esim. ole tavannut puoliskoni vanhempia tms... Meidä suhdetta rasittaa ulkopuolisten näkemys ikäerostamme mikä on 11 vuotta. Meitä se ei haittaa, mutta tottakai kummastelemme muiden epäuskoisia kommentteja siitä, etti suhteemme tule kestämään ja on niin erilaiset elämäntilanteetkin jne... Kaikki on mennyt kuitenkin pelottavan hyvin :) Mulla on todella hyvät välit ex-mieheeni, erokin oli yhteinen päätös. Uudella kumppanillani on erittäin hyvät välit lapsiini jne. Pääsemme muuttamaan omaan yhteiseen kotiin kesäkuussa. Kaikki näyttää siis todella hyvältä ja tuntuu erittäin mukavalta. Silti jotenkin kaikki pelottaa. Johtuuko tästä raskaudesta vai mistä....
  2. LauraT Peruskäyttäjä

    Mie sain miehen lisäks 2 lasta tytön (s.2006) ja pojan (s.2007) Ja poika oli seurustelun alussa 4kk. ite olin just täyttäny 18 ja mies oli vähä vaille 23. Opiskelin ja mies muutti omaan yksiöön ja se päivä kun koitti että min piti mennä miehelleni jonka luona oli sitte lapset. Se oli ehkä elämäni vaikein päivä, mutta kun siitä selvisin niin en vaihtais hetkeäkää. Minun perheeseen kuuluu nyt mies, miehen entisestä suhteesta lapset, minun ja miehen yhteinen poika 1v4kk ja tulossa on tää ns. pikkukakkonen/nelonen

    Jotenki itteää jännittää miehen vanhempien reaktio taas uudesta lapsen lapsesta, kun mieheni silloin erosi ex emännästään niin mieheni isä sanoi tälle että jos ei vähää aikaa lisää lapsia.  No sitte tulin minä raskaaks ja se kertominen jännitti ku miehen veljen tyttöystävä oli myös raskaana ja he saivat esikoisen.  Kuitenki vastaanotto oli hyvä, mut en tiedä sitte että mitä mieltä on tästä viidennestä lapsenlapsesta. Mut onneks saa vielä odottaa ennenku kertoo.


  3. tuulee Aloittelija

    Meidän uusioperheeseen kuuluu 1.v-poika ja toista odotan. Vanhemmat lapseni ovat 23 ja 17, miehelläni on 18.v. lapsi. Enää 17.v asuu kotona. Heistä on paljon apua mitä tulee pikkuveljen hoitamiseen. :)  Eli meillä on "toinen kierros" menossa.. Ja hyvältä tuntuu. Ultra on ensi viikolla, siihen asti otan tyyneesti. 
  4. sinitsu Aloittelija

    Meillä on miehellä lapsi edellisestä suhteesta (s.2002) ja ikää tuolla lapsella oli noin vuosi kun meidän seurustelusuhteemme alkoi. Meillä on kanssa ikaeroa 9 vuotta, jota jotkut aluksi kovasti ihmettelivät. Mutta kun se oikea vaan löytyy niin ei ne vuodet siinä nyt niin paljoa merkitse. :) Ja yhteistä eloa on kuitenkin jo 8 vuotta joten eiköhän se valinta silloin ollut ihan oikea

    Raskaudesta ei ole vielä kerrottu kenellekään, mutta uskon että molemmilla tahoilla (niin minun kuin miehenkin vanhempien) uutinen otetaan ilolla vastaan <3
  5. Maries Uusi käyttäjä

    Hei Marile

    Itselläni hyvin samanlainen tilanne kuin sinulla. Kyseessä uusi rakkaus ja lapsia edellisistä liitoista yhteensä 5, ikähaarukalla 3v-18v. Ensimmäinen yhteinen lapsi tulossa ja asumme vielä eri osoitteissa. Raskaudestani ei vielä tiedä kukaan muu, kuin minä ja kumppanini...jännityksellä odotamme lastemme ja läheistemme kommentteja. Ikää meillä molemmilla on jo yli 40 vuotta, joten läheisemme ovat varmastikin hyvin yllättyneitä kuullessaan uutisen ja luulempa että osan kommentit tulevat olemaan hyvin negatiivisia.
    Haatetta siis riittää, mutta meillä kaikilla on oikeus onneemme ja jos uusi tulokas on toivottu ja odotettu, niin silloin asiat ovat hyvällä mallilla.


  6. Marile Aloittelija

    Kertoilkaa myös miten läheisenne ja tuttavanne ovat suhtautuneet vauva uutisiin?

    Mä en ole uskaltanut kertoa vielä kenellekään, kun pelottaa kommentit jo valmiiksi. Puolisoni on kertonut muutamalle hyvälle ystävälleen, joista toinen oli erittäin iloinen ja toinen kysyi, että mitä ihmettä me oikein ollaan ajateltu?? Oli kyllä iloinen lopulta, kun mieheni oli hänelle selittänyt, että itse olemme todella iloisia asiasta. Ja että tarkoitus on pikkuhiljaa laittaa tavaraoitakin samaan osoitteeseen.
    Mieheni on vielä erityisen innoissaan, onhan lapsi hänelle ensimmäinen.

    Ehkä vanha totuus pitää paikkaansa, kellä onni on, se onnen kätkeköön....
  7. AnnLee Uusi käyttäjä

    Kiva kuulla, että on muitakin jotka ovat raskaana, mutta eivät vielä asu miehen kanssa yhdessä. Meillä sama tilanne. Kaksi lastani ovat 12- ja 14-v. Yhteenmuutto olisi edessä kesällä.
  8. Maries Uusi käyttäjä

    Niin, täytyy varmaankin myöntää ettei yhteenmuuttaminen ole ihan mutkatonta kun kyseessä on uusioperhe, jossa myös murrosikäisiä lapsia ja etenkin kun nyt asutaan eri paikkakunnilla.

    Murkuille muuttaminen on paljon haasteellisempaa kuin pienille alakouluikäisille ja leikki-ikäisille lapsille.

     Mutta rakkaudella mennään eteenpäin ja koska tavoitteena on yhteinen tulevaisuus, sekä myös tämä yhteinen lapsi, niin sillä jaksaa jatkaa eteenpäin päivä kerrallaan.

     Olen Marileen kanssa kyllä aika samaa mieltä, ”kel onni on se onnen kätkeköön”. Niin ilkeältä kuin se tuntuukin, niin pahimmat kommentit raskaudestani ja uudesta onnestani luulen saavani aika läheisiltä naisihmisiltä. Tästä johtuen minäkin olen pitänyt raskauden lähes omana tietonani. Vain paras ystävättäreni tietää siitä ja hänen kommenttinsa alkukauhistelun jälkeen olivat erittäin positiiviset. Ymmärsi tilanteen ja sanoi meidän olevan rohkeita ja oli rehellisesti onnellinen puolestani – tämä lämmitti mieltäni.

  9. Marile Aloittelija

    Tämmöisissä tilanteissa näköjään ystävistäkin erottuu jyvät akanoista.

    On tää elämä vaan niin ihmeellista ja tärkeintä on kuitenkin, että itse on onnellinen ympärillä vellovista ennakkoluuloista huolimatta.
    Mulla esim. mun toinen siko katkaisi välit minuun kokonaan, kun ei hyväksy mun "toyboyta" (kuten hän itse asian ilmaisi, olen siis kumppaniani 11 vuotta vanhempi) eikä varsinkaan kestä ajatusta siitä, että meille tulee lapsikin vielä. Niin tosiaan, voi herran jumala sentään!
  10. Liini90 Aloittelija

    Meillä isännän kanssa ikäeroa n. 9,5-vuotta, yhdessä ollaan oltu vajaa 2 vuotta ja eka yhteinen tulossa nyt joulukuussa. Yhdessä ollaan asuttu reilu vuosi. Isännällä edellisestä liitosta 9 ja 7 vuotiaat pojat, jotka asuu joka toinen viikko meillä ja joka toinen viikko äidillään. Sinänsä meillä aika mielenkiintoinen tilanne, että noiden lasten äiti saa nyt hetkenä minä hyvänsä vauvan uuden miehensä kanssa ja meille tulossa sitten pari kuukautta perässä. Varmasti lasten kannalta aika hämmentävää sitten kun molemmissa kodeissa on vauva. Hyvin ovat kuitenkin tähän mennessä suhtautuneet, saas nähdä miten sitten käy kun vauvat on maailmassa...
  11. Hellu76 Aloittelija

    Itsellä on laskettu aika vasta tammikuussa 2013 mutta satuin tänne eksymään ja laitan nyt samalla viestiä :-)

    Minä muutin yhteen nykyisen mieheni kanssa tammikuussa ja huhtikuussa tulin raskaaksi. VAikka suhteen alussa sanoimme molemmat että lasten kiintiö on täynnä. Minulla on itsellään 3 lasta (10-;12-ja 14-vuotiaat) jotka asuvat meillä ja nykyisellä kumppanillakin on 3 lasta (4-;7-ja 8-vuotias) jotka asuvat äidin luona mutta käyvät aina kun mahdollista täällä.

    Vaikka lasten kiintiö oli suhteen alussa täynnä niin löysimme itsemme keskustelemassa yhteisestä lapsesta ja päädyimme että yksi yhteinen lapsi olisi tervetullut. Nyt sit odotellaan kovasti pienokaisen tuloa. 

    Tuttavat olivat aluksi ihan kauhuissaan kun vielä 35-vuotiaana ryhdyin tähän hommaan mutta se oli meidän päätös ja kaikki ovat nyt tämän hyväksyneet. 

    Helppo se ei ole kun välillä on kuusi lasta täällä pyörimässä ja kohta seitsemän mutta on sit mitä eläkepäivinä muistella :-)

Jaa tämä sivu