Suunniteltu vai yllätysvauva?

mustakomutsi

mustakomutsi

Oman äänensä löytänyt
Olisi hauska tietää miten täällä toukokuiset jakaantuu, ehtikö olla vauvakuumetta vai tuliko plussa ihan puun takaa :) Ja mikä oli ensimmäinen ajatus kun viiva tärähti tikkuun? Miten tuleva isä reagoi uutiseen? Jos pääsi "vahinko" käymään, johtuiko se varomattomuudesta vai pettikö ehkäisy?

Meillä siis se tilanne että älysin vasta 2 viikkoa siitä kun oli menkat myöhässä, että nyt on jotain kummallista meneillään. Se oli eräs perjantai kun asiaa aloin pohtimaan, viikonlopun yli vielä odottelin ja maanantaina riensin testin ostoon. Nyt jälkeenpäin ihmettelen miten maltoin odottaa enkä tehnyt heti :D

Ensimmäinen ajatus oli ihan kirkkaasti: APUA!!!
Poikaystävän kanssa oli aiheesta onneksi ollut puhetta mutta silti jännitti ihan hirmuisesti kertoa, meillä siis todella tuore suhde eikä asuta vielä edes yhdessä. Tarkoitus oli kertoa ihan kasvokkain samana iltana mutta en sitten malttanut vaan siinä päivällä kun viestiteltiin niin täräytin sen sitten siihen :D
Vastaus oli onneksi "Jipiiiii!! :)"

Nyt sitten vaan totutellaan tulevaan elämänmuutokseen, onneksi on luonto järjestänyt niin että siihen on sopivasti aikaa. Välillä hössötysmieliala meinaa vallata mut ja tekisi mieli rynnätä ostamaan jo pinnasängyt sunmuut, isukki ei ihan niin konkreettisesti osaa vielä toimia ja koittaa rauhoitella.
Mutta onneksi on kuitenkin ihan mukana odotuksessa, juuri sopivalla tavalla :)
 
mä ny en oikein osaa sanoa oliko se yllätys vai suunniteltu ku ei osattu odottaa että niin äkkiä oikeesti tärppää ja oltiin kuitenki sitä mieltä ettei se kuitenkaa vielä tuu eikä sitte sen ihmeemmin puhuttu asiasta, KUNNES :D tein testin ku menkat oli 5pvää myöhässä :) itse melkein itkin onnesta ja isäntäkin tuumi että nonii, nopiaa se kävi ja nyt hän on todella innokas mukanaodottaja ja pitää musta ja asukista huolta :) suunnittelee jo lapsen harrastuksia jos on tyttö nii sitä ja jos on poika nii tätä :) itse on urheilullinen tyyppi siis :) mutta kai mun täytyy sanoa että kuitenkin suunniteltu yllätys :) 
 
Meillä suunniteltu mutta projektin toteutusnopeus yllätti miehen, joten sikäli vähän molempia. :D Napsahti siis ekasta kerrasta, eka raskaus ihan konkreettisesti yhdestä, nyt tähän toiseen hommailtiin tarkoituksella vähän useammin, mutta ekasta kierrosta siis sekin. Yhtä toivottu molempien taholta, itsellä oli kuumetta vähän kauemmin ennen kuin päätettiin jättää ehkäisy pois.
 

Meillä oli kyllä ihan suunniteltu, mut sit kuitenkin lopulta ylläri:D. Ehdittiin siis yrittää kaikkiaan n. 1,5 vuotta ja joskus vuosi sitten söin clomi- ja terokuuritkin tuloksettomina. Valmistuin kesän alussa ja meillä oli tarkoitus aloittaa hoidot sitten kun saan työpaikan... No enpä kerennyt töitä saada, kun tulikin sitten yllättäen luomusti tämä vauva:). Testinkin ostin ihan sillä mielialalla, että alkaapa sitten menkat ainakin. Sekosin kyllä ihan totaalisesti onnesta siinä kohtaa kun sen plussan siinä tikussa näin. Mies kun tuli töistä kotiin, niin varmaan jonkun tunnin vaan halailtiin ja taidettiin itkeä onnesta kumpikin. 

Mies on ollut kyllä ihanasti mukana. Kyselee joka päivä mun vointeja ja tarkistaa, että oon varmasti syönyt tarpeeksi. Lukee myös joka viikko viikkokuvaukset ja haluaa ehdottomasti mukaan ultriin ja neuvolaan:).

Mulla on vaan taipumusta turhaan huolehtimiseen ja panikointiin ja pelkään vieläkin, että jokin menee vielä vikaan. Onneksi tuo mies osaa rauhoitella..

 
Sintura, meitä panikoijia löytyy kyllä - eikä siihen taida auttaa kuin synnytys. Ja sitten pelätään taas uusia asioita... Koitetaan oppia nauttimaan tästä, niinkun mun sisko sanoi mulle että sulla tulee helvetin pitkät 18 vuotta jos et ala relaa. :)
 
Meilläkin oli ihan suunniteltu juttu. Tosin toteutusnopeus yllätti kyllä. Meillä siis plussa tehtiin n. 3 viikkoa siitä, kun päätettiin jättää ehkäisy pois. Ensimmäistä kun tehtiin sentään se 3-4 kk. Jotenkin tuntuu yhä epätodelliselta, viimeksi kun oli valmistautumisaikaa raskauteen kuiteskin tuo 3-4 kk, nyt ei lainkaan =)

Otettiin molemmat testitulos aika rennosti. Silleen tyyliin "okei". Olin kuitenkin todennut pari päivää aiemmin, että jos en oo raskaana, niin täytyy mennä lääkäriin (väsymys ja pahoinvointi oli jo alkanut). Eli itse testitulos ei ollut yllätys.

Musta ainakin tuntuu, että stressaan raskausaikana enemmän kuin sitten kun vauva on syntynyt. Kun sitten näkee koko ajan, että kaikki on "hyvin" (tai ainakin sen, että kaveri hengittää yms). Näin alkuraskaudesta kun sitä ei näe kuin neuvolassa... silti en kotidoppleria hanki. Ehkä kuitenkin otan nyt rennommin kuin viimeksi.
 
Meil oli yllätys. :) sain tietää vasta 6 viikolla että oon raskaana, ja täälä kans ensimmäinen ajatus oli että APUA! Eikä mekään vielä edes asuta yhdessä mutta vuoden jälkeen seki olisi sitten eessä. :) Onnellisia molemmat ollaan uudesta tulokkaasta ja nyt kunnostetaan 60 vuotta vanhaa pinnasänkyä se on hieno!
 
Täällä samoin, kuin näköjään monella muullakin: suunniteltu juttu, toteutumisnopeus yllätti. Toisesta yrityskierrosta tarrautui masuasukki kyytiin :)
 
Meillä oli ihan suunniteltu tämä raskaus. Ensimmäinen kerta oli "melkein" yllätys, ehkäisyä ei ollut käytössä ja puhuttiin miehen kanssa raskaudesta ja lapsen hankkimisesta, mutta silti se plussa yllätti :)  Tämä eka raskaus tosin päättyi keskenmenoon.
Tätä toista yritettiin sitten jo ihan kunnolla :) Tämä sitten tärppäsikin heti ensimmäisten menkkojen jälkeen siitä keskenmenosta. 
 
Pakko vastata tähän...

Meillä tämä pikku5 oli suunniteltu, annettiin vielä mahdollisuus yhdelle lapselle ennenkuin meidän lapsiluku on täynnä. Nelonen oli 3kk, kun testi näytti plussaa eikä oikein edes ehditty orientoitua mihinkään yritykseen, päätettiin että saa tulla jos on tullakseen. Ikäeroa lapsille tulee 11kk.

Eli suunniteltu, mutta maailman ihanin yllätys!
 
mulla oli aikamoinen yllätys pakko sanoo. en osannu yhtää odottaa enkä edes ollu ajatellu et äidiksi rupeisin moneen vuoteen. kyllä se alussa oli täysi shokki molemmille. tai no sen verran iso shokki toiselle, että jätti sitten yksin. ite tosi nopeesti tykästyin ajatukseen et vauva olis tulossa ja nyt olen täynnä intoa ja erittäin onnellinen. toisesta ei mitään ole kuulunut enkä itekkään aijo yhteyttä pitää.
 
Oli kyllä iso yllätys!! Ei nyt mikään paha, mutta kyllä meni elämän katsaus ja suunnitelu uusiksi :D Alkuun oli aika shokki, mutta kyllä se siitä helpotti kun tarkemmin mietti :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top