K
Kello tikittää
Vieras
Minkäikäiselle olette asentaneet snapchatin?
Entäpä tik tokin?
Entäpä tik tokin?
S
SomeMamma
Vieras
Minusta tik tok ei ole pienten lasten (alle 13) juttu. Mutta snapchatissa en näe mitään pahaa. Sieltähän saa aika hyvin rajoitukset päälle.
Hih! Ei oo itselläkään, eikä edes yläasteikäisellö kummilapsella, joten tartteekohan niitä tai vastaavia laisinkaan?..
V
Veeruska__
Vieras
Itse en kyllä ostaisi lapselle edes älypuhelinta. Tosin lapsi vasta 2 v nyt, joten katsotaan miten mieli muuttuu.
Minusta olisi hienoa, jos pystyisin tarjoamaan lapselleni elämän jossa hän ei olisi kokenut älypuhelimesta aiheutuvaa riippuvuutta. Ei tiedä mitä kaikkea mielenhallintakeinoja on sovelluksissa (Tiktok on tosi vaarallinen oikeasti, aiheuttaa vakavaa riippuvuutta ihan tutkitusti ja käyttää sen luomiseen AI-teknologiaa, jota meidän on vaikea ymmärtää).
Lisäksi puhelimen näyttö voi olla jollain tavalla koukuttava, sillä en muista samaa koukuttumisen tunnetta esim. kun aiemmin selasin instagramia tietokoneella ja vanhalla Nokian älyluurilla. Ties mitä riippuvuutta aiheuttavaa kiinalaisissa Huawein ym älypuhelimien näytöissä on.
Itse ainakin olen koukussa tähän puhelimeen, vaikka käytänkin vain pari tuntia päivässä, mutta en usko että pystyisin olemaan päivääkään ilman. Todella surullista! Kaipaan aikaa, jolloin älypuhelimia ei ollut. Pitäisi pystyä taistelemaan ryhmäpainetta vastaan ja kasvattaa lapsia, joille ei tätä riippuvuutta syntyisi. Se on meidän vastuulla. Hesarissa oli artikkelikin, jossa oli siitä, että se ei ole monella enää valinta käyttääkö puhelinta, vaan se on oikea riippuvuus.
Minusta olisi hienoa, jos pystyisin tarjoamaan lapselleni elämän jossa hän ei olisi kokenut älypuhelimesta aiheutuvaa riippuvuutta. Ei tiedä mitä kaikkea mielenhallintakeinoja on sovelluksissa (Tiktok on tosi vaarallinen oikeasti, aiheuttaa vakavaa riippuvuutta ihan tutkitusti ja käyttää sen luomiseen AI-teknologiaa, jota meidän on vaikea ymmärtää).
Lisäksi puhelimen näyttö voi olla jollain tavalla koukuttava, sillä en muista samaa koukuttumisen tunnetta esim. kun aiemmin selasin instagramia tietokoneella ja vanhalla Nokian älyluurilla. Ties mitä riippuvuutta aiheuttavaa kiinalaisissa Huawein ym älypuhelimien näytöissä on.
Itse ainakin olen koukussa tähän puhelimeen, vaikka käytänkin vain pari tuntia päivässä, mutta en usko että pystyisin olemaan päivääkään ilman. Todella surullista! Kaipaan aikaa, jolloin älypuhelimia ei ollut. Pitäisi pystyä taistelemaan ryhmäpainetta vastaan ja kasvattaa lapsia, joille ei tätä riippuvuutta syntyisi. Se on meidän vastuulla. Hesarissa oli artikkelikin, jossa oli siitä, että se ei ole monella enää valinta käyttääkö puhelinta, vaan se on oikea riippuvuus.
Ei oo tulossa älypuhelinta minunkaan kasvavalle taaperolle. Lasten älykello tulee saamaan. Sen avulla saa muksun paikannettua ja käsittääkseni ennakkoon ohjelmoituihin numeroihin miksi voi sillä soittaa/ vastata....
Nettiä pääsee käyttämään jonkin ei työkäytössä olevan kiinteän laitteen kautta.
Vaikka lapselle ei hankkisi älypuhelinta tai tiktokkia, kyllä he pahimmilteen ihan kavereilta saa nähdä noita valitettavasti myös haitallisia juttuja sieltä.
Minusta noita ikärajoja voisi olla hyvä noudattaa, mikäli niiden sallimiseen päätyy.
Minusta noita ikärajoja voisi olla hyvä noudattaa, mikäli niiden sallimiseen päätyy.
V
Veeruska__
Vieras
Se, että lapsi näkee niitä kaverilta ei silti ole syy mielestäni hankkia älypuhelinta lapselle, vähän niin kuin sanoisi että voit roskata, koska sun kaveritkin roskaa. Omalta osaltani aion tehdä voitavani, jos kaverilta näkee, ei voi mitään.
Jos useampi tekee niin kuin minä, ei kaikilla kavereillakaan lopulta ole älypuhelinta.
Jos useampi tekee niin kuin minä, ei kaikilla kavereillakaan lopulta ole älypuhelinta.
Jos ei teknologia muutamassa vuodessa kehitä jotain uutta turvallista, tulee meidänkin lapsi aloittamaan koulumaailmaan siirtyessään kellopuhelimella. Mutta varmaan siinä noin 10-v paikkeilla tulisi saamaan oikean, sen hetkisen perus (äly)puhelimen. Koitetaan panostaa sääntöjen, vaarojen, käytöstapojen ja rajojen opettamiseen kaikissa muissakin asioissa, joten myös siinä. Pelaamista saa opetella konsolilla urheiluaiheisten pelien eli fifan ja änärin muodossa. Ei meiltä muita kotoa löydykään. Somesta joutaa pysyä irti vähintään yläasteelle, sen jälkeen ikärajojen mukaan ja toivottavasti viihtyisi ilmankin.
Ei se, että lapsi saattaa nähdä kavereilta mitä sattuu, olekaan syy hankkia älypuhelinta. Ainakaan meille. Mutta ne, ketkä jättävät hankkimatta, eivät usein tiedosta, että lapsi näkee usein silti joka tapauksessa vaikka ja mitä, vaikka kotona yritettäisiinkin suojella.
Olen huolissani monesta asiasta. Mainitaan vaikka vaaralliset Tiktok-haasteet, lapsille sopimattomat kuvat, videot ja livet, liian henkiläkohtaisen tiedon jakaminen.
Ahdistaa kyllä, että miten suojella lapsia näiltä.
Ahdistaa kyllä, että miten suojella lapsia näiltä.
Pilkki24
Seurustelun sensei
Mie oon miettinyt paljon tätä asiaa. Itse olen pysytellyt poissa somesta ja oma puhelimen käyttö on maltillista. Enimmäkseen töissä tauoilla ja lapsen nukkuessa tulee käytettyä puhelinta. Eilenkin taisin aamupäivän jälkeen löytää puhelimen jostain kassista vasta illalla
.
En haluaisi lapsenkaan olevan puhelinkoukussa, mutta väkisinkin hänen tulee oppia tulevaisuudessa käyttämään puhelinta maltillisesti. Uskon, että uudet käyttöä rajoittavat sovellukset kehittyvät tulevaisuudessa suojelemaan niin lapsia kuin aikuisiakin älypuhelinten haitoilta. Nyt vasta aletaan heräämään sovellusten koukuttavuuteen ja pikkuhiljaa yhteiskunnallisen keskustelun myötä saadaan erilaiset rajoitussovellukset kehitettyä/markkinoitua isolle yleisölle. Markkinat kyllä heräävät tähän tarpeeseen toden teolla, kun isompikin yleisö alkaa tiedostaa ongelman laajuuden ja kaipaamaan ratkaisua ulkopuolelta. Harvalla riittää kapasiteettia säätelemään omaa ja lapsen käyttöä itsenäisesti. Sovellusten algoritmit alkavat olla jo sitä luokkaa, että tiedostavimpien ja älykkäimpienkin normaalit itsesäätelytaidot omaavien ihmisten on vaikeaa olla koukuttumatta.
Puhelinriippuvuus alkaa olla jo kansanterveydellinen ongelma, kun sen käyttö vie todella monilla aikaa liikkumiselta, lapsen kanssa olemiselta ja kotitöiltä. Jatkuva dopamiiniräiske aivoissa saa ihmiset lopulta masentumaan, kun mistään ei enää saakaan kiksejä, eikä kroppa saa terveellistä liikettä, jolla ahdistusta ja masentunutta olotilaa saisi parannettua. Ja vielä päälle otetaan paineita sosiaalisesta mediasta milloin mistäkin asioista. Ainakin olen huomannut jopa aikuisten naisten kehonkuvan olevan aivan vääristynyt, vaikka kuvittelin sellaisen olevan teinityttöjen ongelma.
. En haluaisi lapsenkaan olevan puhelinkoukussa, mutta väkisinkin hänen tulee oppia tulevaisuudessa käyttämään puhelinta maltillisesti. Uskon, että uudet käyttöä rajoittavat sovellukset kehittyvät tulevaisuudessa suojelemaan niin lapsia kuin aikuisiakin älypuhelinten haitoilta. Nyt vasta aletaan heräämään sovellusten koukuttavuuteen ja pikkuhiljaa yhteiskunnallisen keskustelun myötä saadaan erilaiset rajoitussovellukset kehitettyä/markkinoitua isolle yleisölle. Markkinat kyllä heräävät tähän tarpeeseen toden teolla, kun isompikin yleisö alkaa tiedostaa ongelman laajuuden ja kaipaamaan ratkaisua ulkopuolelta. Harvalla riittää kapasiteettia säätelemään omaa ja lapsen käyttöä itsenäisesti. Sovellusten algoritmit alkavat olla jo sitä luokkaa, että tiedostavimpien ja älykkäimpienkin normaalit itsesäätelytaidot omaavien ihmisten on vaikeaa olla koukuttumatta.
Puhelinriippuvuus alkaa olla jo kansanterveydellinen ongelma, kun sen käyttö vie todella monilla aikaa liikkumiselta, lapsen kanssa olemiselta ja kotitöiltä. Jatkuva dopamiiniräiske aivoissa saa ihmiset lopulta masentumaan, kun mistään ei enää saakaan kiksejä, eikä kroppa saa terveellistä liikettä, jolla ahdistusta ja masentunutta olotilaa saisi parannettua. Ja vielä päälle otetaan paineita sosiaalisesta mediasta milloin mistäkin asioista. Ainakin olen huomannut jopa aikuisten naisten kehonkuvan olevan aivan vääristynyt, vaikka kuvittelin sellaisen olevan teinityttöjen ongelma.
Joskus aikoinaan ennen älypuhelimia, mun oli pakko tilata joku sanomalehti, koska mun aamupala kestää helposti 30 minuuttia ja tarvitsin sille ajalle jotain tekemistä. Tilasin siis sanomalehteä ja luin sitä samalla kun söin aamupalaa.
Päiväkahvilla taas luin mainoksia ja ilmaisjakelulehtiä. Silloin aikoinaan kun sitä postia oikeasti tuli joka päivä.
Etten nyt sitten tiedä, onko se jotenkin huonoa lukea ne uutiset aamupalan aikana älypuhelimesta ja selailla nettiä kun juo päiväkahvia. Yhtälailla sitä on huomio muualla.
Ihan vain tällainen pieni huomio.
Päiväkahvilla taas luin mainoksia ja ilmaisjakelulehtiä. Silloin aikoinaan kun sitä postia oikeasti tuli joka päivä.
Etten nyt sitten tiedä, onko se jotenkin huonoa lukea ne uutiset aamupalan aikana älypuhelimesta ja selailla nettiä kun juo päiväkahvia. Yhtälailla sitä on huomio muualla.
Ihan vain tällainen pieni huomio.
Pilkki24
Seurustelun sensei
Itse ainakin pitäisin tuota maltillisena puhelimen käyttönä. Yllättävän monella ruutuaika saattaa vain olla useita tunteja päivästä. Silloin se on mielestäni jo ongelma. Itselläkin välillä lipsuu ja jään selailemaan puhelinta, vaikka olisi fiksumpiakin ajanviettotapoja.
Ja lasten kohdalla itsesäätelytaidot ovat vielä vajavaiset joten ainakin itseä huolestuttaa kykenenkö opettamaan omalle lapselleni oikeanlaista puhelimen käyttöä.
V
Veeruska__
Vieras
@Miyn En silti pitäisi sitä samana kuin lehdestä uutisten lukeminen. Perustan tämän siihen, että lehti on paperia, paperi on silmälle suhteellisen luonnollista. Valoruudussa on jotain luonnotonta. Myös älypuhelimesta pomppaa silmille kymmeniä mainoksia ja linkkejä ym. sekä sitä käyttäessä voi klikkailla loputtomasti uutisen aiheita googlaillen. Ei ole rajoja. Mitä taas paperilehti asettaa.
Toinen mihin perustan tämän, on se, että itse tykkäsin ennen lukea paljon kaunokirjallisuutta, mutta en pysty siihen enää. Aivoni ovat addiktoituneet vuorovaikutukseen (jota esim. tällä palstalla on) ja mahdollisuuteen googlata lisätietoa ym ym.
Siksi ihan omasta kokemuksesta sanon, että paperilehti ei enää 'tyydytä' minua. Vaikka haluaisin. Se on mielestäni järkyttävää ja pelottavaa. Vuosien saatossa aivoni ovat muokkautuneet älypuhelimen käyttöön.
Addiktio on mielestäni aina hyvin pelottava asia, koska se vie sinua, etkä sinä sitä. Vaikka addiktio on yleensä itsensä kieltävä sairaus, ja moni uskottelee itselleen ja muille, ettei ole älyluuriin koukussa.
Kun näen tuttuja teinejä, on heidän älypuhelinriippuvuus oikeasti jo hyvin vakavaa. He ei pysty olemaan hetkeäkään ilman puhelinta ja se otetaan jopa vessaan mukaan. Ja eivät osaa enää nauttia reaalielämästä, kaikki tapahtuu netissä. Se ei ole heidän oma valintansa, vaan riippuvuus on tullut jo lapsena.
Toinen mihin perustan tämän, on se, että itse tykkäsin ennen lukea paljon kaunokirjallisuutta, mutta en pysty siihen enää. Aivoni ovat addiktoituneet vuorovaikutukseen (jota esim. tällä palstalla on) ja mahdollisuuteen googlata lisätietoa ym ym.
Siksi ihan omasta kokemuksesta sanon, että paperilehti ei enää 'tyydytä' minua. Vaikka haluaisin. Se on mielestäni järkyttävää ja pelottavaa. Vuosien saatossa aivoni ovat muokkautuneet älypuhelimen käyttöön.
Addiktio on mielestäni aina hyvin pelottava asia, koska se vie sinua, etkä sinä sitä. Vaikka addiktio on yleensä itsensä kieltävä sairaus, ja moni uskottelee itselleen ja muille, ettei ole älyluuriin koukussa.
Kun näen tuttuja teinejä, on heidän älypuhelinriippuvuus oikeasti jo hyvin vakavaa. He ei pysty olemaan hetkeäkään ilman puhelinta ja se otetaan jopa vessaan mukaan. Ja eivät osaa enää nauttia reaalielämästä, kaikki tapahtuu netissä. Se ei ole heidän oma valintansa, vaan riippuvuus on tullut jo lapsena.
Meidän esikoisella (9v) on älypuhelin. Pyrimme opettamaan hänelle sen järkevää ja turvallista käyttöä. Mitään muuta somea lapsella ei puhelimessaan ole kuin Whatsapp ja sitä hän käyttää sukulaisten kanssa kommunikointiin. Mielestäni niissä on hyvä noudattaa ikärajoja eikä niitä ole heti iän täyttyessäkään pakko hankkia. Mielestäni se on hyvä aloittaa jo ala-aste ikäiselle. Jossain iässä se älypuhelin kuitenkin tulee kuvioihin ja jo päiväkodissa pelataan tabletilla. Nykyaika on tätä. Puhelimella ollaan töissä, kaupassa, maksetaan laskut, keskustellaan ystävien kanssa, luetaan kirjoja, katsotaan uutiset jne. Kyllä, älypuhelimissa on myös ongelmansa, mutta en silti tuomitsisi niitä vain pahaksi asiaksi.
Mitä masennukseen tulee, niin voi olla, että älypuhelimen käyttö aiheuttaa masennusta. Mutta joidenkin kohdalla se menee päinvastoin. Masennus lisää älypuhelimen käyttöä. Olen tämän omalla kohdallani huomannut ja nytkin kun ole toipumassa, puhelin on enemmän kädessä silloin kun voin huonommin.
Mitä masennukseen tulee, niin voi olla, että älypuhelimen käyttö aiheuttaa masennusta. Mutta joidenkin kohdalla se menee päinvastoin. Masennus lisää älypuhelimen käyttöä. Olen tämän omalla kohdallani huomannut ja nytkin kun ole toipumassa, puhelin on enemmän kädessä silloin kun voin huonommin.
V
Veeruska__
Vieras
Ai päiväkodissa ollaan tabletilla? No silloin en kyllä vie lastani päiväkotiin. "Nykyaika on tätä" - ei sen tarvitse olla. Kaikilla ei ole älypuhelinta. Jos emme kapinoi älylaitteita vastaan, mikään ei muutu. Itselläni oli pitkään kuvaputki tv. Vieläkin minulla on puheluihin myös 'mummopuhelin'. Sillä puhun kaikki puhelut, se on mukana Esim. lenkillä, ei Google mittailee askelia eikä tule tarve tarkistaa viestejä.
Tämä Hesarin artikkeli puhuu asiasta hyvin. Yleensä en Hesaria niin lue, mutta tässä käsitellään tätä tiettyä artikkelia suomeksi:
www.hs.fi
Poimintoja artikkelista:
”Tämä tarkoittaa, että meidän täytyy antaa käyttäjälle ikään kuin dopamiiniannos aika ajoin, kun joku tykkää tai kommentoi kuvaa tai kirjoitusta”, Parker sanoi.
--
Olemme kuin Pavlovin testin koirat, joiden kuola alkoi tottumuksesta valua etukäteen ennen herkkupalaa.
Toinen koukuttavuus syntyy siitä, että uutta kohdennettua sisältöä tulee selatessa loputtomasti.
--
Gioia korosti päivittäisten rituaalien tärkeyttä itselleen merkityksellisen arjen vakauttajana, aamukahvin teosta lähtien.
Älypuhelimien ”levottomuus” ja digitaalisten meemien todellisuus on noiden aikaan ja paikkaan sidottujen rituaalien ja syvällisen olemisen hetkien häiriötila, hän arvioi.
--
”Päivät, jolloin addiktiodiileri piileksi varjoissa, ovat ohi. He operoivat nyt vapaasti kotonasi ja kaikissa muissa elämäsi sfääreissä”, hän kirjoitti.
Tämä Hesarin artikkeli puhuu asiasta hyvin. Yleensä en Hesaria niin lue, mutta tässä käsitellään tätä tiettyä artikkelia suomeksi:
HS-analyysi | Teknologiajätit haluavat meistä lyhytjänteisiä dopamiiniaddikteja, ja ilmiö tiivistyy kuvaan neljästä kalasta
Puolet maailman kymmenestä arvokkaimmasta yhtiöstä perustaa liikeideansa siihen, että digitaalinen riippuvuutemme niistä syvenisi, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Juha-Pekka Raeste.
www.hs.fi
Poimintoja artikkelista:
”Tämä tarkoittaa, että meidän täytyy antaa käyttäjälle ikään kuin dopamiiniannos aika ajoin, kun joku tykkää tai kommentoi kuvaa tai kirjoitusta”, Parker sanoi.
--
Olemme kuin Pavlovin testin koirat, joiden kuola alkoi tottumuksesta valua etukäteen ennen herkkupalaa.
Toinen koukuttavuus syntyy siitä, että uutta kohdennettua sisältöä tulee selatessa loputtomasti.
--
Gioia korosti päivittäisten rituaalien tärkeyttä itselleen merkityksellisen arjen vakauttajana, aamukahvin teosta lähtien.
Älypuhelimien ”levottomuus” ja digitaalisten meemien todellisuus on noiden aikaan ja paikkaan sidottujen rituaalien ja syvällisen olemisen hetkien häiriötila, hän arvioi.
--
”Päivät, jolloin addiktiodiileri piileksi varjoissa, ovat ohi. He operoivat nyt vapaasti kotonasi ja kaikissa muissa elämäsi sfääreissä”, hän kirjoitti.
Media lukutaitoa opetetaan kaiken ikäisille, eli kyllä myös varhaiskasvatuksessa. Digi maailmassa pyöriminen ja sen opettelu on aika tärkeä taito. Ei siis tarkoita että pienet lapset käyttää paljon tablettia tai että niille tyrkätään vaan peli kouraan ja sanotaan että pärjäile, on siinä joku kasvatuksellinen ote. Minusta on hyvä että näitä taitoja opetellaan.
Espoon kaupungilla näyttäisi olevan aika selkeästi kirjoitettuna digiopetuksesta varhaiskasvatuksessa. Ja siis myös ihan käytännön esimerkkejä mitä se tarkoittaa. En lukenut sen tarkemmin, silmäilin vaan, mutta näkemys tähän päiväkoti asiaan voisi olla paikallaan.
Muokkaus. Oho linkki on hassu, kun tuo oli joku tiedosto. Se on nimeltään siis digipedagogiikan polulla, jos ei toimi.
Espoon kaupungilla näyttäisi olevan aika selkeästi kirjoitettuna digiopetuksesta varhaiskasvatuksessa. Ja siis myös ihan käytännön esimerkkejä mitä se tarkoittaa. En lukenut sen tarkemmin, silmäilin vaan, mutta näkemys tähän päiväkoti asiaan voisi olla paikallaan.
Muokkaus. Oho linkki on hassu, kun tuo oli joku tiedosto. Se on nimeltään siis digipedagogiikan polulla, jos ei toimi.
Muokattu viimeksi:
Musta on myös tosi hyvä, että hoidossa harjoitellaan digilaitteiden käyttöä. Meidän lapsi kuuntelee siellä tabletilla äänikirjoja välillä. Lisäksi lasten kasvukansiossa oli jotain digijuttuja kanssa. Ihan yllätyin, että selaisiakin hoidossa harjoitellaan!Media lukutaitoa opetetaan kaiken ikäisille, eli kyllä myös varhaiskasvatuksessa. Digi maailmassa pyöriminen ja sen opettelu on aika tärkeä taito. Ei siis tarkoita että pienet lapset käyttää paljon tablettia tai että niille tyrkätään vaan peli kouraan ja sanotaan että pärjäile, on siinä joku kasvatuksellinen ote. Minusta on hyvä että näitä taitoja opetellaan.
Espoon kaupungilla näyttäisi olevan aika selkeästi kirjoitettuna digiopetuksesta varhaiskasvatuksessa. Ja siis myös ihan käytännön esimerkkejä mitä se tarkoittaa. En lukenut sen tarkemmin, silmäilin vaan, mutta näkemys tähän päiväkoti asiaan voisi olla paikallaan.
Muokkaus. Oho linkki on hassu, kun tuo oli joku tiedosto. Se on nimeltään siis digipedagogiikan polulla, jos ei toimi.
Älylaitteet eivät tule katoamaan, vaikka niiden käyttöä kuinka välttelisi. En ainakaan itse halua, että lapseni lähtee koulutielle takamatkalta muihin verrattuna, kun muut ovat jo pienestä lapsesta tottuneet laitteita käyttämään. Itse jo 3v pelasin tietokoneella tasohyppelypelejä ja ihan hyvä musta tuli
Meillä kotona myös yritetään rajoittaa niin omaa kuin lasten älylaitteiden ja telkkarin käyttöä sekä pitää se järkevällä tasolla.Edit. Ps. Omistan myös itse "mummopuhelimen", koska välillä on vaan kiva olla antisome
Minä käytän meidän kolme vuotiaan kanssa mouse timer sovellusta välillä. Kolme vuotiaalle on aika turha sanoa sinulla on nyt 10 min aikaa leikkiä, koska eihän se tiedä mikä on kymmenen minuuttia. Mut tuossa sovelluksessa hiiri syö omppuja mikä auttaa hahmottamaan aikaa, paljon on menny ja mitä on vielä jäljellä ja kun aika loppuu tulee ihan vaan hälytys. Taapero touhuilee omiaan, välillä kurkkaa paljon on omppuja jäljellä ja sit ku tulee hälytys, niin tietää et leikki loppuu ja aloitetaan iltatoimet tai lähdetään ulos tai mitä vaan milloki. Ihan kätevä homma välillä
Kirjoitin ehkä huonosti, tarkoitin siis sitä, että en näe mitään eroa siinä, syökö sen aamupalan ja lukee samalla sanomalehteä vai syökö sitä aamupalaa ja lukee kännykästä uutisia. Otetaan tähän tilanteeseen mukaan lapsi, joka katsoo vaikka aamupiirrettyjä samalla kun syö aamupalaa. Vanhempi lukee netistä uutisia on aivan sama asia kuin jos vanhempi lukisi sanomalehdestä artikkeleita. (ne ovat taas sitten eri asioita, miten puhelimen näyttö vaikuttaa silmiin ja miten sanomalehteä lattialla lukiessa polvet poksuu :D ) Luin lehdet aina lattialla.
Kaverin kanssa joskus puhuin tuosta kirjojen lukemisesta. Ja tultiin siihen tulokseen, että lapsiperheessä on aivan turha yrittää keskittyä tunniksi lukemaan sitä kirjaa, kun niitä keskeytyksiä tulee viiden minuutin välein ja lopulta turhautuu siihen, ettei tarinasta jää mitään päähän. Lisäksi ne pyykit siellä koneessa ja ruokaakin pitäisi miettiä ja olikohan sille lapselle niitä kurarukkasia. Keskity nyt siinä sitten johonkin kirjaan. Helpottaa kuulemma joskus.