Seksielämä

[Heitsu1996]

Aika arka aihe, mutta tärkeä kuitenkin. Yleistä keskustelu kyseisestä aiheesta plus kyseiseen aiheen ongelmista tein ketjun. Omaan ongelmaan ennen raskauden yrittämistä seksielämässä ei ollut ongelmaa halut meni yksiin :) raskautta ei alkanut kuulumaan ja seksi meni pakkopullaksi ja tylsäksi aina samat rutiinit ja ei tuntunut missään. Nyt kaksi raskautta takana ja sylissä pikku poika keskonen ikää 5kk. Seksielämä aivan kuivaa ja ****** synnytyksen jälkeen tuntui, ettei mitään ongelmaa ole, mutta kuukausia mentäessä eteenpäin ongelmia on kyse ei ole limakalvojenkuivuudesta kyse on haluista. Yhden kuukauden aikana seksiä voi olla alle 5 kertaa ja tuntuu samalta kuivalta rutiinilta seksi. Samat liikkeet ja kaava toistuu ja toistuu. Myös kumpanenkin tahoillaan viettää omaa kivaa, koska tuntuu että kaikki on yhtä ja samaa tylsää ja kuivaa.... Ja kun kertoja on arvoin niin niissäkin harvoissa kerroiss ajatukset ei ole mukana. Onko vinkkejä ja ollut samaa?

 

[Miyn]

Kyllä se vauva vie sitä huomiota ja aikaa sen verran että luonto on sen niin järjestänyt ettei hirveästi kiinnosta mitkään "ylimääräiset" ajankulut.

Meillä lapsi on 1,5v. ja vieläkin tuntuu että tiedän noin miljoona muuta mukavampaa ja tärkeämpää asiaa kuin seksi. Meillä nuo kerrat on ehkä just ja just sen viisi kertaa kuukaudessa, mutta onneksi vähäisistä kerroista huolimatta ne ovat olleet mukavia hetkiä.

Toivottavasti löydätte ratkaisun.

 

[Enni]

Niinhän sen kuuluukin olla, ettei teillä ole aikaa eikä jaksmista seksille nyt kun vauva on pieni. Kyllä sitä ehtii myöhemminkin. Ei meillä ollut ollut kertaakaan seksiä synnytyksen jälkeen tuohon mennessä. Eli ei ole ollut samaa enkä tunnista mitään tuosta aloittajan tekstistä. Enkä kyllä ehtinyt miettiäkään moisia asioita ensimmäiseen vuoteen vauvan syntymän jälkeen.

 

[Ginger]

Rohkenen hieman olla eri mieltä aiempien kahden kirjoittajan kanssa siitä, että niin kuuluukin olla tai se olisi ylimääräistä. Itse koen, että seksi on parisuhteessa erittäin tärkeä liima, ylläpitää kipinää ja on muutenkin tietysti hauska tapa olla yhdessä. Omasta henkilökohtaisesta kokemuksestani voin sanoa sen verran, että kahden viikon kuluttua synnytyksestä oli ensimmäinen kerta ja siitä jatkui lähes samalla tahdilla kuin ennen synnytystäkin, koska halusin panostaa siihen ja halusin ylipäätään harrastaa seksiä. Etsimme tietoa seksistä lapsen syntymän jälkeen, puhuimme ja mietimme yhdessä uusia ulottuvuuksia. Jokainen pariskunta on kuitenkin omanlaisensa. Meillä oli myös rauhallinen, hyvin nukkuva ja varsin helppohoitoinen vauva, joten tietysti voi olla haasteellisempaa, jos vauvalla on vaikka koliikkia tai muuta, minkä takia ei esim. nuku.
Toki vauvan syntymän jälkeen kerrat voivat vähentyä ja voi olla erilaisen tuntuista, mutta itse ainakin kannustaisin seksiä harrastamaan!
Jos oma olo on semmoinen, ettei yhtään huvita, niin ei tietenkään ole pakko, seksin on tarkoitus olla yhteinen hauskanpito ja läheisyyden hetki. Mutta ehkä jos on vähänkään sellainen olo, vauva sattuu nukkumaan ja mieskin haluaa, niin koittakaa ihmeessä vaikka katsella uusia asentovinkkejä, puhukaa haluistanne ja ajatuksistanne, jakakaa tuntemuksia yhteisestä seksistä. Jutellen ja suunnitellen pääsee jo pitkälle.

 

[Uusperhesatu]

Minustakin seksi on tärkeä osa parisuhdetta, eikä se tuntunut mitenkään ylimääräiseltä vauvan syntymän jälkeenkään, vaan ennemminkin hyvin asiaankuuluvalta. :) Meillä taisi olla synnytysten jälkeen muutama seksitön viikko, mutta sen jälkeen sitä alettiin kyllä harrastaa - joskin huonosti nukkuvien vauvojen takia vähän harvemmin kuin ennen.

Mietin, että voisiko haluttomuus johtua hormoneista ja/tai uuden elämäntilanteen tuomasta stressistä? Teilläkin kuitenkin ollut aika rankka alku pienen keskosen kanssa. Jo yksistään aika voi auttaa, mutta sitä odotellessa kannattaa toki puhua asiasta ja yrittää löytää sitä vanhaa kipinää esim. Gingerin antamien vinkkien avulla.

 

[Tips]

Meillä vauva täyttää nyt 1v eikä ole ollut seksiä sitten hedelmöityksen. Miehellä ei haluja. Voisin ottaa itseeni (kuten viime kerralla kun raskaus vei miehen halut) mutta en jaksa, syy ei ole minussa. Seksi on ihanaa mutta toista ei tule painostaa siihen. Hellyyttä voi olla monenlaista ja vaikka itseä panettaakin, tyydyn paijaukseen. Synnytyksen jälkeen voi olla hormonit sen verran killissä ettei seksi maistu. Toki ajattelen niin että kun vain lähtee jyystämään niin ehkä se siitä iloksi muuttuu. Tätä odotellessa...

 

[Yölento]

Minusta halujen vaihtelu eri elämänvaiheissa on täysin normaalia. Pääasia, että pari saa puhuttua asiasta ja löytyy joku molempia tyydyttävä ratkaisu.

Meillä oli varsin pitkä yritysaika ja siinä ehti kyllä kokeilla yhtä jos toistakin juttua. Reilut pari vuotta joka toinen päivä. Intohimo ei onneksi sammunut, mutta täytyy myöntää, että olemme molemmat helpottuneita, kun enää ei tarvitse ja ehkä siitä syystä ei olla kovin aktiivisia ja kokeiluhalukin on jäänyt kaukaisuuteen. Minä olen varsin tyytyväinen, kun ei tule yllätyksiä eikä tarvitse käyttää luovuutta.

 

[Vargynja]

Meillä ei pikkuvauva-aika tainnut hirveästi vaikuttaa seksielämään. Sen jälkeinen ylenmäärin stressaava ajanjakso kylläkin. Oman kokemuksen mukaan siis stressi ja maassa mateleva mieliala vaikuttaa seksihaluihin. Toisilla kyllä varmasti kaikki vauva-aikaan kuuluvat hormonitkin vähentävät seksihaluja. Varmasti monilla myös unettomat yöt, stressi yms. vaikuttaa siihen. Tämä on niin henkilökohtaista. Toiset ei juurikaan kaipaa seksiä vauvavuoden aikana, toisilla sitä on yhtä lailla kuin muulloinkin, toisilla sitä ei ole vaikka haluaisi. Pääasia lienee että itse (ja kumppani) on siihen tyytyväisiä.

Auttaisiko jos silloin kun seksiä on, yrittäisi saada ajatukset itse asiaan? Miten se sitten kelläkin onnistuu. Ehkä vain palauttamalla ajatukset kerta toisensa jälkeen siihen miltä toisen kosketus tuntuu tai ajattelemalla jotain kiihottavaa.

 

[Eräs aviomies vaan]

En edes muista tarkkaan mitään erityistä seksielämästä ennen lasta. Käytännössä siis omalta puoleltani kaikki oli hyvin ja seksiä riittävästi. Uskon että molemmat oli tyytyväisiä laatuun ja määrään. Oikeastaan muutenkin parisuhde oli hyvällä tolalla.

Synnytys oli hankala ja meni noin vuosi ennen ensimmäistä kertaa. Sekin oli aika vaikeaa ja naiselle kivuliasta. Ennen kuin oli fyysisesti normaalia seksiä meni noin 1,5 vuotta. Seksi oli aika väkinäistä ja sitä oli koska minä sitä toivoin. Lapsen kanssa oli myös raskasta noin 2 vuoteen saakka ja se näkyi myös parisuhteessa muuten.

Nyt lapsi on 5 vuotta ja seksielämä ei koskaan oikein palautunut. Olen se haluavampi osapuoli ja onhan se aika valitettavaa itselle. Haluaisin myös hieman enemmän parisuhteelta, rakkautta, läheisyyttä ja jännitystä arkeen. Nauttia niin perheestä kuin myös aikuisten välisistä asioista. Pariterapiat ja muut on käyty läpi ja olen hyväksynyt että kun valitsee jäädä parisuhteeseen ja samalla lapsen arkeen joutuu luopumaan joistain asioista.

 

[hillevi]

Meillä sen katoaminen johti eroon. Tuskin sitä liekkiä olisi saanut syttymään millään. Nyt tosin molemmat ovat tahoillaan tyytyväisiä ja lapsetkin hoidetaan hyvässä yhteisymmärryksessä erosta huolimatta.