Saako kysyä 'oletko raskaana'?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vargynja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kyllä niitä loukkaantumisia tästä utelusta on tullut todistettua useita, en kysy jos yhtään epävarma. Muutaman kerran olen onnitellut jotain puolituttua selkeästi viimeisillään raskaana olevaa. Muuten pidän turpani, vaikka asia kiinnostaakin.
 
Lähinnä mietin sitä, miksi kukaan pitää tuota asiaa loukkaavana? Miksi raskaus on niin negatiivinen asia, ettei siitä saa puhua? Joku tabuhan tässä on, kun ei siihen suhtauduta luonnollisesti, vaan sitä salaillaan ja ahdistutaan muiden tietämisestä, jne, tai ahdistutaan siitä että joku ajatteleen jonkun olevan raskaana vaikka ei olekaan..


Entä jos raskaana oleva haluaa itse kertoa asian, sitten kun aika/tilanne/kuun sijainti on oikea? Itse olisin halunnut töissä olla vielä muutaman viikon hissunkissun, mutta pari tietyntyyppistä pälpättäjä-hölösuuta (eivät edes samalta työpisteeltä) työkaveria töksäytti kysymyksen kun ympärillä oli tusinan verran muitakin työkavereita. Ihan vaan suureen ääneen "ootsä raskaana?" Johan siinä alkoi ihmisten päät kääntyilemään.
Ei ollut kiva tilanne.
 
Sellainen tilannetaju ja ymmärrys siitä, mitä saa tai on soveliasta kysyä, on joillekin hirvittävän vaikeaa.
En tiedä onko se jonkinlaista valtapeliä jolla kohteen saa hämilleen ja nolostumaan vai mitä.
 
Sellainen tilannetaju ja ymmärrys siitä, mitä saa tai on soveliasta kysyä, on joillekin hirvittävän vaikeaa.
En tiedä onko se jonkinlaista valtapeliä jolla kohteen saa hämilleen ja nolostumaan vai mitä.
Onhan se vaikeaa lukea ajatuksia, epäilemättä. Sellaiset ihmiset ovat hirveän vaikeita, joiden ajatuksia pitäisi koko ajan olla lukemassa, ja jos niitä lukee väärin, he loukkaantuvat. Yhden tällaisen tunsin, ja totesin paremmaksi etsiä muita kavereita hänen tilalleen. Ei aina jaksa olla varpaillaan yhden ihmisen takia, ja kun sama ihminen sekoaa vielä siitäkin, että joku ventovieras nauraa kaverinsa jutuille metrossa, ja väittää, että nyt ne nauravat juuri hänelle, ja siinä pitää sitten toistella kaverille seuraavat neljä tuntia että ei, ne eivät nauraneet sinulle. Todella työläitä tällaiset ihmiset, ovat vielä ylpeitä tästä "herkkyydestään". Joskus olen vilkaissut hänen FB-sivuaan, ja se on täynnä mietelauseita siitä, kuinka elämä on hirveää ja kaikki ihmiset kamalia. Varmasti elämä tuntuukin hirveältä, jos koko maailman kaikki sanat ja teot tulkitsee aina henkilökohtaisiksi loukkauksiksi, en yhtään epäile.
 
No en. Saman asian kaksi puolta. Se mikä on ihmiselle itselleen tilannetajua, voi olla kaikille muille ajatustenlukua, koska he eivät näe sitä tilannetta toisen päässä. Muille tilanne voi olla täysin erilainen. Ja mistä johtuu se, että halutaan nähdä toisten sanojen tai tekojen takana aina vihamielisyyttä? Yhdelle se on "herkkyyttä", toiselle jotain ihan muuta.
 
En silti ymmärrä, olin herkkä tai en, miksi viedä toiselta tilaisuuden kertoa raskaudesta silloin kun itse haluaa, vaihtoehtona valehtelu, ettei ole...?
Eivätpä ihmiset sillä uteliaisuudellaan varmaankaan pahaa tarkoita, mutta en ymmärrä, että pitäisi jotenkin arvostaa kyselemisen mallia.
Me ollaan kaikki valittu ystävämme jollain perusteella, ja samanhenkiset hakeutuu yhteen. Sellaista se vain on.
 
Moni nimenomaan odottelee, milloin joku
huomaa, eikä sano mitään itse. Miksi heiltä pitäisi viedä pois tämä ilo? Moni täällä foorumillakin on sen sanonut, ettei aio kertoa, vaan odottelee, milloin muut huomaavat (ja kysyvät asiasta). Osa ilosta on katsoa myös se, miten kukin kysyy.

Vähän samalla tavalla, kuin moni mennessään kihloihin on hipihiljaa ja katsoo kuinka moni huomaa sormuksen sormessa. Pitääkö tämäkin ilo heiltä riistä vaatimalla, ettei kukaan saa mitään kysellä?

Ja sitten on erikseen ne ihmiset, joille nauretaan feissarimokissa kun he vetävät käsittämättömät kilarit siitä, kun joku sukulainen kuuli häistä toiselta sukulaiselta, eikä morsian saanut 100 % kontrollia siitä, kuka kenenkin kanssa saa keskustella.
 
Toki, monen meistä ei-raskaana olevista pömppö on hyvällä mielikuvituksella vasta 3-4 kk masu, jolloin viisas ymmärtää antaa rauhassa edes ”vaaran viikot” elellä salaisuutensa kanssa (jos sitä edes on). Moni mielellään haluaa odottaa rakenneultraankin asti omana tietona, että on todennäköisempää saada elävä lapsi maailmaan, jos silloin on kaikki hyvin.
 
Miksi ihmeessä siitä pitäisi kysyä, ootko niin utelias? Kysytkö kaikista muistakin asioista toisilta suoraan, ihan vaan koska kiinnostaa?

Enkä halua, että ihmiset kyselee myöskään sormuksista tms. En tarkoituksella puhu niistä, joista en halua. Jos siis haluan, että mahani ja sormukseni huomataan ja onnitellaan, kerron asiasta muille.

Ero menee siinä, että toisten henkilökohtaisia asioita ei kysytä eikä oteta puheeksi, jos henkilö ei itse ota. Eli tavallisia oletko töissä tai miten isäsi voi, saa kysyä, vaikka oliskin jäänyt työttömäksi tai isä kuollut. Se on eri asia.

Ja nää on ihan vaan hyviä käytöstapoja, joita ei näköjään kaikilla ole. Ei mitään sen ihmeellisempää. Ihmekös oonkin saanut tämmösenä herkkiksenä ihmisenä pahan mielen kaiken maailman töksäyttelijöiltä.

Itse ainakin haluan kertoa omasta raskaudestani itseni valitsemana ajankohtana ja niille, keiden haluan tietävän siitä.
 
En toki ole utelias, kysyn vain niiltä, jotka ovat riittävän hyviä tuttuja, joiden kanssa muutenkin jutellaan. "Herkkiksiltä" en kysy töissä mitään, koska he ovat yleensä niitä, joiden kanssa saa aina olla varpaillaan, ja tosiaan vetävät herneet nenään ihan satunnaisista asioista. Kun heille puhuessa saa aina paskaa niskaan, toteaa, ettei heille kannata puhua ollenkaan, eikä töissä yleensä tarvitsekaan. Nykyisessä työpaikassa tällaisia ihmisiä ei ole yhtään, koska firman johto pitää tärkeänä, että kaikkien kanssa on helppo kommunikoida, eikä tarvitse varoa jotakuta, joten he ovat tarkoituksella välttäneet rekrytoimasta ketään "herkkistä".
 
Mun mielestä saa kysyä. Minusta oli ihanaa kun töissä kysyvät että ootko sä raskaana ja sitten onnittelivat :happy:

Kerran taisin yhdeltä kaverilta kysyä et onko raskaana ja ei ollu, niin oon sen jälkeen ymmärtäny olla hiljaa siihen asti kunnes raskausmaha on varmasti jo näkyvissä. Jos on yhtään pyöreämmästä ihmisestä kyse, niin hän todennäköisesti ehtiipi itse kertoa raskaudesta ennenkuin minä siltä asiasta kysyn. Saatan mielessäni kyllä ajatella että näinköhän on perheenlisäystä tulossa :wink

Miehen puolen suvussa on ollut lapsettomuutta ja itselläni on kavereita joilla lapsettomuutta niin ymmärrän heidän kantansa täysin sinällään miksi eivät kyselyitä halua. Joillekkin ne saattaa olla niin henkilökohtaisia ja kipeitä asioita. Nämä tuntemani ihmiset ovat onnekseni itse kertoneet lapsettomuudestaan/hoidoistaan ja sitämyöten olemme pystyneet jakamaan asioita keskenämme. Suremaan ja iloitsemaan.

Toiset suuttuu kysymyksestä ja sanoo ettei kuulu sulle. toiset alkaa itkemään (ainakin sisäisesti) kysymyksestä ja kolmannet ilahtuu kysymyksestä :rolleyes:
 
En kysy keltään, ellei ole jo viimeisillään. Silloin saatan kysyä, milloin on laskettu aika. Itseäni on kahdesti tultu onnittelemaan, kun on ollut jäätävät ilmavaivat ja vatsa pinkeänä kuin pallo. Eihän se nyt mukavalta ole tuntunut, mutta nolompaa se on ollut kyselijälle, kun olen kertonut, miten on asian laita. Että menen kohta pieraisemaan "vauvan" ulos. :shifty:
 
Se on hyvä hetki miettiä omaa ruokavaliota, jos joku kysyy onko raskaana ja ei olekaan :D

Työpaikalla ei saa kysyä, jos on johtavassa asemassa, mutta kyllä muuten saa. Joskus joku voi olettaa, että kyllähän tuo jo tietää, eikä tule kertoneeksi itse. Ja jos siis kyseessä on pömppömaha, niin onpahan kunnon herätys alkaa parantamaan elintapojaan. Provoava viesti kyllä, mutta ihan totta.
 
Tässä kannattaa muistaa se että ollaan kaikki erilaisia. Se mikä itselle on okei voi olla toiselle maailmaloppu. Taustalla voi olla vaikka fyysinen sairaus tai lähiaikoina synnyttänyt, jopa keskenmeno. Joillain ihmisillä se vatsa ei tule ikinä olemaan täysin lauta vaikka olisikin dieetti sun muut kunnossa :eek:

Omalla kohdallani jos sisarukset kysyisivät niin sen hyväksyisin mutta muilta tai eteenkin tuntemattomilta sen tullessa olisin loukkaantunut. Kerron siitä kun itse haluan jos ollenkaan. Ei sitä muiden rintojen koostakaan huomautella niin miksi vatsa olisi mitenkään erilainen. Joskus joku sanoi että naiselta on ok kysyä raskaudesta sillon kun pää näkyy haarojen välistä:grin
 
Pelkäsin viikonloppuna juhlissa että joku kysyy minulta onko toinen jo tulossa. Vaihdoin aamulla vaatteita useita kertoja, maha aivan jäätävän näköinen kaikissa siisteissä vaatteissani. Sektioarven yllä mahanahka roikkuu, toivottavasti painonpudotus auttaa. Ja erkaumakin löytyy..
Olisi ollut siis kiusallista vastata, että olen vain lihava. Ja sekundaarista lapsettomuutta kun ilmassa on, aihe on hiukan kipeä.
 
Kaikkea kai saa kysyä, eri asia kannattaako ja mikä on hyvien tapojen mukaista... Multa on tätä kerran kysytty, tilanteessa jossa olin just saanu keskenmenon. Voin sanoa että kipeää teki.
 
Takaisin
Top