Rv 30, todella runsaasti harjoitussupistuksia...

[RiikkaJ]

Avaudutaanpas nyt vähän tänne kun en vastaavaa keskustelua ole bongannut. Eli, tilanne alkoi siis viime keskiviikkona, aamusta alkaen aloin laskea supistuksia, kun olin edellisenä päivänä vakaasti sitä mieltä että niitä tuli reilun puoleisesti. Harjoitus sellaisia siis. Laskin keskiviikkona yhteensä n. 60 supistusta, ja soitin neuvolaankin päivällä. Tänään (maanantaina) pääsin sitten vihdoin lääkäriin, tätä aiemmin ei ollut vapaita aikoja. Tuloksena pehmennyt kohdunkaula, mutta on kuitenkin kiinni vielä. Äitiyspolille laittoi lähetteen, ja nyt odotellaan milloin pääsen sinne lisätutkimuksiin. Yrittäjänä työpuoli on tietenkin ehkä palkallista suurempi murhe, mutta saikkua rapsahti heti alkuun nyt 2vkoa, ja kaikkea turhaa liikkumista tulisi välttää, ja jos tilanne alkaa tuntua tukalalta, pitää suunnistaa suoraan polille päivystykseen...

Tässä kohtaa ehkä eniten otti päähän se, että kun tilanteet niin usein voivat poiketa suurestikkin toisistaan, ei todellakaan osannut sitten itse rauhoittua suuntaan eikä toiseen, kun mistään ei löydy tarkempaa tietoa siitä mitä pitäisi tehdä, ja olla tekemättä. Ja tietenkin se, että tällä paikkakunnalla on niin ylityöllistetyt lääkärit, että sinne ei pääse nopeasti.

Äitini meinasi synnyttää siskoni 5kk etuajassa, eikä hänelläkään ollut kipeitä supistuksia, sairaalaan päästyään kävi ilmi että oli jo 2cm auki, ja kohdunkaula täysin hävinnyt. Saivat kuitenkin tilanteen haltuun. Tästä osasin epäillä että omalla kohdalla pitänee ottaa vakavasti nämä supistelut, ja oikeassahan olin.. Lapsi liikkuu normaalisti, mikä oli ainoa asia minkä takia en vielä kiipeillyt seinille vlopun aikana. Tänään on supistelujen lisäksi vihlonut kohdun alaosan suuntaan, ja olisinkin tosi iloinen jos sieltä polilta soitellaan pikapikaa, niin saisi lisävarmuuden tähän tilanteeseen. Että sellaista. Ajattelin jakaa kokemuksen täällä, jos on muilla vastaavia, tai mietityttää.. Mulle pahinta on se, jos ei tiedä mitä tapahtuu. Kaikesta kuitenkin yleensä selviää tavalla tai toisella, ja mulle se tieto on tärkeintä vaikka uutiset ei ehkä olisikaan omaan mieleen..

 

[mami0811]

Itsellä tilanne aikaslailla samanlainen, paitsi että töissä silti ilman sairaslomaa. :/ Olisi vain kiva saada varmuus tähän asiaan, mutta aika äitiyspolille vasta 3.5.2011 tuntuu olevan ikuisuuden päässä tuo aika, kun on epätietoinen..

 

[Minttuliina]

Oho... mulla on ollut kovottelusuppareita jostain 22 raskausviikolta lähtien päivittäin, hyvinä päivinä useita kymmeniä ja muulloinkin kuin rasituksessa (esim. yöllä), ja rasituksen jälkeen väliaikaisesti tiheäänkin (esim. tyyliin vartin automatkalla tuli neljä). Neuvolassa vakuuttelivat kovasti että siinäpähän supistaa... niin kauan kuin mihinkään ei satu ja supistukset eivät häiritse olemista ja elämistä (niin kuin ne minusta eivät häiritse, ei minusta töissä naamasta tai liikkeistä näe milloin supistaa ja milloin ei), niin saa supistaa, ja ei tarvitse esim. liikuntaa välttää tämän vuoksi. Kohdun nopea kasvu kuulemma herkistää treenisupistuksille. Nyt on reilu kuukausi elelty niillä ohjeilla eikä tuolta jalkovälistä vielä ole kukaan kurkkaillut :) Olen käynyt töissä ja harrastanut liikuntaa normaaliin malliin, eikä tilanne ole ainakaan tuntunut muuttuvan mihinkään suuntaan (eli ei ole pahentunut).

Hmm... jännityksellä odotan mitä kolmen viikon päästä äippäpolilla tuumaavat.

 

[RiikkaJ]

Täällä käytiin sitten ihan TAYS:issa asti kun meno tiistai aamuna oli sen tuntuista, että ei voinut vaan jäädä ihmettelemään. Supistuksia tuli n. 5 min välein ja voimakkaampina kun yleensä, ei kuitenkaan niin kipeitä ettei mitään olisi voinut tehdä, vaan silleen epämiellyttäviä..

Siellä päivystykseen mentiin tutkittavaksi, ja sain siellä sitten sen jarrupiikin mikä pitäisi supistelun lopettaa, ja kyllähän se hetken toimikin. Lääkärin tutkimuksessa kohdunsuun tilanne oli hyvä, ja verikokeet sun muut ottivat siinä myös. Mentiin odottelemaan että se hillitön horkka mikä piikistä tuli olisi mennyt ohi, MUTTA supistelut alkoi uudestaan, ja voimakkaampina. 
  Sieltä siirryttiin sitten osastolle, missä olin 2vrk tiputuksessa ja sain myös kortisoni-piikit pienen keuhkoja kypsyttämään. Edes tiputuslääkitys ei vienyt supistuksia täysin pois, vaan niitä tuli siitä huolimatta ajoittain n. 5 min -10 min välein, mutta kivuttomina kuitenkin. Tiputuslääkityksen päätyttyä supistelu jatkui suht säännöllisenä, mutta toinen lääkärin tutkimus onneksi kertoi sen, että kohdunkaula oli edelleen kiinni ja hyvän oloinen, vaikkakin puoli senttiä lyhyempi kun toisen lääkärin mittaamana, ja pääsin sen tiedon turvin pakkolepolomalle kotiin. Hilkulla se oli... 2 vkon päästä kontrolliin katsomaan tilannetta, mutta nyt kun olen ollut ihan rauhassa kotona tekemättä juuri mitään, on tilanne tasaantunut. Vatsa kovettuu kyllä monta kertaa päivässä, mutta tuntemukset ei ole ikäviä, ja määrä on vähentynyt niin radikaalisti, että sekin jo varmaan tuo mielenrauhaa..

Kyllä mä näkisin että jos se tilanne alkaa itseä stressaamaan ja jos tuntemukset on omasta mielestä hälyttäviä niin kannattaa reagoida ainakin jollain tapaa, edes kertoa huolistaan neuvolaan tms. Itsellä oli kuitenkin ihan tilanne päällä vaikka sitä muilta tahoilta vähän hyssyteltiin. Nyt sitten istuskellaan koivet ristissä seuraavat viikot, 34 vkon jälkeen ne ei enää estele jos on syntyäkseen. Tod. näk. tässä kuitenkin käy niin, että menee sitten yliaikaiseksi =)