Ruokapöydässä hyöriminen
- Ketjun aloittaja Vargynja
- Aloituspäivämäärä
Eskoinen usein tippuu tuolilta tai meinaa vetää ruokaa henkeensä, ellei koko ajan olla muistuttamassa. Hänellä siis adhd ja ollut ihan pienestä asti tuollainen. Eli ihan oikeasti koko ajan saa olla muistuttamassa, että pitää ottaa varovaisemmin ettei mitään satu.
meillä kuopus on aina ollut todella levoton syöjä, hän säntäilee sinne tänne ja pitää muistutella missä syödään ja miten. toivon että iän myötä oppi tätä lisää, kun on vasta sen 1,5v. mutta sama meininki ollut koko sen ajan kun on saanut itse syödä. pakko myöntää, et varmasti oon ollut myös löysempi pöytätapojen kanssa, kun hän ei ollut niin innokas syömään pienempänä ja halusin vain että söisi edes jotenkin. nyt se on kyllä kääntynyt päälaelleen, mutta ruokatavat ovat edelleen kateissa 
Aaltokukka
Supliikin supersankari
Tammikuiset 2023
Helmikuiset 2023
Tammikuiset 2025
Helmikuiset 2025
Meillä maltetaan suht hyvin jo istua kun ajoitus vaan on oikein eli nälkä on hyvä motivaaattori. Jos on liian nälkäinen tai väsynyt näkyy levotyomuutena johon muutama suupala tuo ensiavun
Toki sopivat rutiinit ja ennakointi ovat myös tärkeässä roolissa. Pöytä katettu, kaikki olennainen esille jo otettu jonka jälkeen käydään pesemässä kädet, noustaan pöytään, puetaan ruokalappu ja aletaan syömään... Sormiruokana tai itse lusikalla/ haarukalla suuhun sohittava yhdistettynä vain hänen ruokailuun keskittyvään aikuiseen on suht toimiva kombo. Kun häärääminen alkaa on tulossa röyhtäys tai masdunon täynnä.
Lisäsin jokunen aika sitten normiruokapöydän paksun topatun tuolipehmusteen syöttötuolin sisälle. Liianan isohan se sinne oli, mutta samalla siitä tuli myös selkäpehmustetta. Se toi huomattavasti lisää istumishalulukkuutta ja karkea kangas estää pyllyn pyörittämistä ja jalkojen aukoista pyllyn alle nostelua. Rimpulapimpulan luiseva pikkupylly osaa selvästi arvostaa mukavuutta!
Toki sopivat rutiinit ja ennakointi ovat myös tärkeässä roolissa. Pöytä katettu, kaikki olennainen esille jo otettu jonka jälkeen käydään pesemässä kädet, noustaan pöytään, puetaan ruokalappu ja aletaan syömään... Sormiruokana tai itse lusikalla/ haarukalla suuhun sohittava yhdistettynä vain hänen ruokailuun keskittyvään aikuiseen on suht toimiva kombo. Kun häärääminen alkaa on tulossa röyhtäys tai masdunon täynnä.
Lisäsin jokunen aika sitten normiruokapöydän paksun topatun tuolipehmusteen syöttötuolin sisälle. Liianan isohan se sinne oli, mutta samalla siitä tuli myös selkäpehmustetta. Se toi huomattavasti lisää istumishalulukkuutta ja karkea kangas estää pyllyn pyörittämistä ja jalkojen aukoista pyllyn alle nostelua. Rimpulapimpulan luiseva pikkupylly osaa selvästi arvostaa mukavuutta!
meillä kuopus on aina ollut todella levoton syöjä, hän säntäilee sinne tänne ja pitää muistutella missä syödään ja miten. toivon että iän myötä oppi tätä lisää, kun on vasta sen 1,5v. mutta sama meininki ollut koko sen ajan kun on saanut itse syödä. pakko myöntää, et varmasti oon ollut myös löysempi pöytätapojen kanssa, kun hän ei ollut niin innokas syömään pienempänä ja halusin vain että söisi edes jotenkin. nyt se on kyllä kääntynyt päälaelleen, mutta ruokatavat ovat edelleen kateissa
Meilläkin saattaa asiaan vaikuttaa se, kun pienempänä sai välillä syödä vaikka kävellen.
Tärkeintä oli saada ruokaa menemään, kun neuvolassa aina huomauteltiin liian vähäisestä painon noususta. Mutta on kyllä myös luonteesta. Ei ole lapsi muutenkaan pitkään paikallaan.
Ja taaperosta on vasta kyse.Meillä hyöriminen ja pyöriminen ehdottomasti kiellettyä ihan turvallisuussyistäkin (ei tiputa penkiltä ja ei mee ruoat väärään kurkkuun). Jos ei kiellot auta niin sitten nostetaan pöydästä pois. Tietysti jos ois vilkkaasta lapsesta kyse ja levottomuus ois jatkuvaa niin sitten tietty kokeiltaisiin muita tapoja, mutta meillä ainakin vielä lähinnä rajojen kokeilua silloin tällöin.
Töissä päiväkodissa olen huomannut, että levottomia lapsia auttaa erilaiset tasapainoilu-istuintyynyt, joilloin lapsi saa kuin huomaamatta purettua ylimääräistä energiaa pieneen liikkeeseen. Myös aikuisen rauhallinen kosketus/silittely, esimerkiksi selästä yleensä rauhoittaa (tietty vain silloin, jos lapsi sietää kosketusta, kaikki lapset eivät tykkää). Sit tietysti positiivinen kannustaminen ja kehut oikeista käyttäytymistavoista eli kehutaan silloin, kun lapsi istuu edes hetken aloillaan. Joillekin tehoaa myös erilaiset palkinnot (tarrojen kerääminen yms.).
Töissä päiväkodissa olen huomannut, että levottomia lapsia auttaa erilaiset tasapainoilu-istuintyynyt, joilloin lapsi saa kuin huomaamatta purettua ylimääräistä energiaa pieneen liikkeeseen. Myös aikuisen rauhallinen kosketus/silittely, esimerkiksi selästä yleensä rauhoittaa (tietty vain silloin, jos lapsi sietää kosketusta, kaikki lapset eivät tykkää). Sit tietysti positiivinen kannustaminen ja kehut oikeista käyttäytymistavoista eli kehutaan silloin, kun lapsi istuu edes hetken aloillaan. Joillekin tehoaa myös erilaiset palkinnot (tarrojen kerääminen yms.).
Saa hääräillä sen mitä omalla tuolilla pysyy. Pöydälle ei saa kiivetä, siinä menee kieltämisen raja meillä. Vältän ylipäätään kaikessa jatkuvaa ja turhaa ein hokemista taaperolle. Vaaralliset jutut kielletään, mutta muuten saa tutkia maailmaa niin kuin itse tahtoo, vaikka usein mun oma eka näkemys asioiden sujumisesta olis erilainen.
Koululainen ei enää edes härvellä, niin ei tarvitse asiaan puuttua.
Koululainen ei enää edes härvellä, niin ei tarvitse asiaan puuttua.