Kalanmaksaoljyista sen verran, etta niissa on usein korkeita A-vitamiinipitoisuuksia, minka vuoksi niita ei suositella raskauden aikana, koska A-vitamiini nostaa sikiovaurioiden riskia. Ymparistomyrkkyjen ja raskas metallien riski taas on korostunut rasvaisissa kaloissa, kuten tonnikalassa, jotka ovat ravintoketjun loppupaassa, koska kaikki ravintoaineet (myos myrkylliset) keraantyvat petoihin. :) Ruokailun suhteen on tulee niin helposti vainoharhaiseksi, jos alkaa liikaa miettimaan, mita syo ja mista se ruoka tulee. :)
Alkuraskaudesta olin niin pahoinvointinen, etten voinut olla kovin selektiivinen syomisen suhteen. Sita mika meni alas oli syotava. Ainoastaan omena, hedelma-salmiakkiaakkoset, kuppikeitto ja paahtoleipa pysyivat yleensa alhaalla. Surin sita, etta lapseni kasvaa lisaaineilla ja epaterveellisella ruokavaliolla; laakarinikin saarnasi sita, etta minun pitaa pakottaa itseni syomaan. Tippa linssissa lahdin kotiin ja jatkoin oksentamista. Mutta onneksi katiloni oli empaattinen ja sanoi heti kattelyssa, etta ala huoli, kylla se siita, ei tama maailmanloppu ole. Haet nama pahoinvointitabletit, ehka ne auttavat. Ja tadaa, pahoinvointi oli poissa!
Rv 16 jalkeen ruokavalioni on pysynyt aivan samana kuin ennenkin, mutta nyt syon paljon useammin (=kokoajan :)) ja paljon enemman leipaa. Jos voisin elaa pelkastaan viinirypaleilla, juusto-tomaattileivalla ja omenoilla, en muuta soisikaan. :) Tuoreet hedelmat, salaatit, marjat, kasvikset, juusto, peruna ja kala ovat suosikkejani! Joskus himoitsen suolaisia ruokia, mutta se menee aina ohi kahden suolakeksin jalkeen. Syon myos raskaanaoleville tarkoitettua vitamiinilisaa, koska oksentelin paljon ja olin huolissani ravinnon imeytymisesta. Pasta, punainen liha, sienet ja mausteiset ruuat ovat nykyaan inhokkejani. Sushia tosin kaipaan kokoajan - eika mitaan kasvisjuttua, vaan kalaa siina olla pitaa! - enka malta odottaa seuraavaa kertaa.