Ristiäiset vai nimiäiset?

M

maikkuli82

Oman äänensä löytänyt
Mitenkäs teillä? Oletteko päätyneet ristiäisiin vai nimiäisiin, ja kiinnostaisi tietää, että jos olette päätyneet nimiäisiin miten sukulaiset on suhtautuneet.  Omassa suvussani ei ole ainuttakaan joka ei olisi saanut kristillisessä tilaisuudessa nimeään, ja itse olen kauan sitten päätynyt siihen, että lasta ei kasteta, itsekkään en kuulu kirkkoon. En koe, että pitäisi mitenkään miellyttää sukulaisia ristiäisillä pelkkien perinteiden, ja pinttyneiden tapojen vuoksi. Kaikkea tulee tässä mieleen kun enää reilu pari kk ja käärö pitäisi olla sylissä. Onkohan tämä nyt sitä kuuluisaa, apua oireilua, miten hoidan kaiken :D
 
Meillä ei näitä ole kauheasti vielä mietitty, mutta itse olisin melko pitkälti samaa mieltä kuin sinä cecefi, että nimiäiset sopisivat omaan ajatusmaailmaani paremmin, mutta mies ilmeisesti haluaisi oikein ristiäiset. Eipä siitä mitään riitaa tarvitse tehdä, vaan jos mies ihan tosissaan ne ristiäiset haluaa, pidetään sellaiset, mutta itselleni nuo kristilliset näin-on-aina-tehty -tavat ja isovanhemmat-kauhistuu-jos-ei-kasteta -selitykset eivät oikein riitä perusteeksi. Omahan se on asiamme, siinähän kauhistelevat sitten, ei kuulu muille! Miehen mielestä lapsen pitää kuitenkin päästä rippileirille, kun koko muukin ikäpolvi menee ;)
 
Täällä myös lapsen isä haluaisi ristiäiset. Hänen mielestä lapsen tulisi kuulua kirkkoon, koska niin on ollut aina heidän suvussaan ja kaste ja ripari kuuluu heidän elämäänsä. Ei siis mitenkään  ihmeemmin ilmeisesti uskonnollista vakaumusta, ainakaan  lapsen isällä itsellään..
Ja aikaisemmin kun keskustelimme asiasta tuli juuri sitä " kastetaan, jos aiotaan olla muun suvun kanssa tekemisissä" yms... Ja pöh, jos ei suku hyväksy minun elämäntapaani niin olkoon hyväksymättä. Luulisi kuitenkin, että isovanhemmille on tärkeämpää nähdä lapsenlastaan kuin kiukutella tuosta asiasta.

Minä siis en kuulu kirkkoon, vanhempani ovat eronneet kirkosta ennen syntymääni.
Minulla ei ole mitään uskonnollista vakaumusta, enkä näe tarpeelliseksi liittää lasta kirkkoon, koska en tule häntä uskoon opettamaan.

Uskoisin siis ainakin tällä hetkellä, että vain nimiäiset pidetään vaikka mies toisin tahtoisi.
 
Täällä pidetään nimiäiset. :) Tai en tiedä onko sekään ihan oikea sana kuvaamaan.. :D Jokin epävirallisempi kahvitilaisuus, johon kutsutaan siviilikummit yms.
 
Täällä päädyttiinn ristiäisiin isän pyynnöstä. Ite olisin halunnut nimiäiset. Pääsimme kuitenkin yhteisymmärrykseen, sillä ehdoin, että kirkossa niitä ei tulla pitämään! Juhlapaikka on jo tiedossa ja ristiäiset tulee tapahtumaan nyt sit siellä.. pappi tulee sit sinne! et tämmöi meillä .. :)
 
Joo Eizu, sama homma: jos ristiäiset täytyy pitää, niin ei sitten takuulla ainakaan kirkossa, vaan ihan kotosalla sitten tai jossakin muussa mukavan kotoisassa paikassa. Ei me olla kirkossa menossa naimisiinkaan, maistraattiin vaan ja joskus myöhemmin sitten rennot, omannäköiset juhlat ilman mitään perinteisiä pakollisuuksia.

Välillä tuntuu, että oonko mä vähän tylsä, kun ei mitkään perinteiset kuviot kiinnosta yhtään... :/
 
Meillä pidetään ristiäiset. Omassa suvussani ihmiset ovat montaa eri mieltä lapsen nimenannosta ja kirkkoon kuulumisesta. Itse en usko Jumalaan vaan olen ns. tapakristitty agnostikko. Minut on kastettu kirkossa ja olen rippikoulun käynyt ja joskus nuorena tuli käytyä seurakunnan ja helluntaiseurakunnan leireillä. (Äiti on kertonut syyksi sen, että hänen veljensä kuuluvat helluntaiseurakuntaan ja hän on halunnut leirien avulla kertoa meille lapsille helluntailaisuudesta. Lisäksi leirit olivat mukavan turvallisia paikkoja lähettää lapset pois kotoa kesäaikaan.)

Haluan opettaa lapselleni eri vaihtoehtoja ja en tuputa hänelle uskoa tai pakota riparille jne. Valitkoon itse oman tiensä. Mulle kirkkoon kuuluminen on osa sitä kulttuuria, osa niitä tapoja jotka ovat mulle jossain määrin EI-niin-tärkeitä, mutta kuitenkin itsestäänselvyyksiä. Haluan naimisiin kirkossa sitten kun mieheni on siihen valmis, mielellään samassa kirkossa kun mut on kastettu ja konfirmoitu.

En "tuomitse" kirkosta eronneita, siinä ei ole mielestäni mitään väärää. Se on jokaisen oma ratkaisu ja on käynyt mullakin mielessä moneen kertaan; mm. opiskeluaikana kun rahasta oli tiukkaa. Kirkkohäät ovat kuitenkin aina olleet haaveeni ja siitä syystä en halunnutkaan erota.

 
 
Meillä pidetään ristiäiset. Kuulutaan miehen kanssa molemmat kirkkoon, molemmat on kastettu ja ripitetty. Itse olen lapsena/nuorena pitänyt kirkkoa hyvin tärkeänä ja voisin sanoa olevani uskossa. Nuorempana rukoilin usein, mutta nykyään se on vähän jäänyt.
Naimisiin menin ekan kerran kirkossa, mutta toisella kerralla en enää halunnut.. tuntui ikävältä kun kerran on vannonut alttarilla ikuista rakkauta, joka sitten kuitenkin päättyi.. se tuntui niin ristiriitaiselta että menin toisella kertaa maistraatissa ja se sopi muutenkin meidän suunitelmiin paremmin. Ehkä me joskus vuosien päästä käydään siunaamassa meidän liitto kirkossa.. kukapa tietää.

Mies kerran sanoi että eihän siitä kirkkoon kuulumisesta mitään hyötyä ole ja jos ei varsinaisesti ole uskossa, niin voisihan siitä erotakkin.. Sanoin siihen että jos kirkko jonain päivänä päättää että homot pääsee kirkossa naimisiin, niin sitten mäkin voin erota sieltä.

Ja ajateltiin kyllä että kastetaan ihan kirkossa ja sen jälkeen on kahvittelua meillä kotona.
 
Mä oon yrittäny miettiä juhlapaikkaa nimiäisten (tai vauvajuhlien, mikä onkaan nimitys) viettoon. Kun kuitenkin yksin vaavin kanssa tulen ensin elämään niin asunto on pieni enkä halua ahtaa sitä täyteen porukkaa. Oon yrittäny katsoa Helsingin kaupungin vuokraamia paikkoja, sekä Vantaan kaupungin vuokraamia paikkoja, mutta ei kyllä vaikuta kovin kivoilta. Olishan se kiva viettää juhlat jossain isossa kartanossa (esim. Villa Vuosanta Uutelassa), mutta eipä tän äipän (eikä iskän) rahavarat taida äkkiseltään semmoiseen riittää. Haluisin kuitenkin jotain tunnelmallista ja tykkään niiin kaikesta vanhanaikaisesta ja maalaisromanttisesta.

Että jos joku tietää jonkun kivan pienehkön (20-30 henkilöä) tunnelmallisen paikan juhlien viettoon tai on itse pitänyt juhlat niin kertokoon! Helsingin, Espoon ja Vantaan seudulta tai lähialueilta. Ja siis sellainen johon saa tuoda omat tarjottavat.

Te jotka pidätte nimiäiset, meinaatteko nimittää siviilikummit? Itse olen ajatellut, että olisi kiva tilata kummitodistukset täältä.
 
Saimme päätettyä, että nimiäiset tulee, jos jotkut tulee. :) Eli lapsi ei tule kuulumaan kirkkoon.
Kummit haluaisin kuitenkin. Jos vain kummisetä asiaan suostuu. :)
 
Nimiäiset.
Mä en oo kuulunu kirkkoon 3 vuoteen ja mies oli eronnut mulle kertomatta vuos sitten. Eli ristiäiset ei meillä tule edes kyseeseen, kun kumpikaan ei kuulu kirkkoon.
Minut on kastettu ja oon käyny rippikoulun, mutta naimisiin meninin siviilivihkimisellä jonne henkikirjoittaja kutsuttiin suorittamaan vihkisen.
Annan lapsen sitten itse päättää haluaako mennä rippileirille yms. Se on jokaisen oma asia päättää.
Kun mieheni kuului vielä kirkkoon, hän puhui aina et lapsi pitää kastaa.. en asettunut poikkiteloin silloin. Nyt saa nähä mitä mieheni suku sanoo.. he ovat enemmän uskonnollisia kuin minun (siskoni ja äitinikin ovat eronneet vuosien saatossa) sukuni.

En ole koskaan ollut yhdissäkään nimiäisissä ja nyt sellaiset pitäisi itse järjestää.. saa nähä mitä siitä tulee.
 
Meille tulee ristiäiset. Kaksi vanhempaa lastakin on kastettu joten tämä myös. Minua ei aikoinaan ole kastettu vauvana ja kun halusin rippileirille ja ja muut siihen liittyvät jutut, niin piti sitten teininä kastaa... Me ollaan menossa naimisiin ensi keväänä ja pakon sanelemana sitten maistraatissa (mies on britti niin ei voida mennä kirkossa), vaikka itse olen aina haaveillut kirkkohäistä. Mutta meille tulee sitten kirkossa avioliiton siunaus kuitenkin.emoticon
 
Minä en haluaisi kastaa lastani, mutta mieheni haluaa. Kuulun kyllä itsekin kirkkoon, mutta olisin varmaankin eronnut jo, jos miehelläni ei olisi vahvaa kantaa siitä, että kirkkoon pitää kuulua.

Hänkään ei itse usko, vaan hänen perustelu on hyvin yhteiskuntapoliittinen. Hän on sitä mieltä, että meidän pitää pitää Suomi kristillisenä valtiona. Hänen mielestä, jos kaikki, jotka eivät usko, mutta kuitenkin kuuluvat kirkkoon eroiaisivat kirkosta niin Suomen suurimmaksi uskonnoksi tulisi islam :) Hän ei myöskään ole mikään rasisti tai muuten vastustaisi islamin uskontoa, mutta on sitä mieltä, että länsimaiden ja varsinkin pohjoismaiden suurin uskonto tulisi olla kristinusko.

Tilastojen orjaksi siis joudun :)

Mielestäni sillä ei ole suurempaa merkitystä kastetaanko lasta vai ei. Hän saa kuitenkin itse tehdä omat valintansa sitten kun haluaa.

-Sini
 
Meille tulee ristiäiset, ite kuulun kirkkoon, mutta mies ei. En oikeestaan ennen tätä ketjua ees oo ajatellu semmosta vaihtoehtoa, että ei pitäis ristiäisiä. Oon vissiin itekki just semmonen vanhanaikainen ajattelija, että ristiäiset ehdottomasti ja vauva kuuluu kirkkoon, vaikka en tosiaan uskova ole. :) Se on vain semmonen tapa, mikä on jääny, että kirkkoon kuulutaan ja sillä siisti. ;) Ite myös haaveilen niistä kirkkohäistä ja se jää nähtäväksi liittyykö mies kirkkoon sitä varten vai mennäänkö sitte maistraatissa. Mieheltä kun kysyin tätä asiaa, nii - hassua kyllä - sekin oli sitä mieltä että ehdottomasti ristiäiset. Päättäkööt sitten itse polkunsa isompana, että haluaako erota kirkosta.
 
Te joille nimiäiset tulossa, minkälaista tilaisuutta olette miettineet?
Olis kiva saada vinkkejä jo näin etukäteen, että miten ne voi toteuttaa.
 
Meillä pidetään nimijuhlat :)
Mies olisi halunnu ristiäiset, mutta meille eri uskonto, niin siksi päädyttiin (minun toivosta)
nimiäisiin.
Elikkäs meillä ainakin niin  makeaa ja suolasta syömistä, kahvittelut, seurustelua.
Nimeä itessää mietin, miten sen kertoo, niin ei olla vielä päätetty.
Laittaako sen nimen kakun päälle marsipaanille esim. josta kaikki sen näkee ja ilmottaa siinä samassa sen. tai sitte toinen vaihtoehto että kutsu kortteihin, "tervetuloa jussi pekka pekkarisen nimijuhliin silloin ja silloin"

Yksi hauska minkä bongasin netistä on Kummitodistukset
Nimijuhlissahan sitä "virallista" kummia tule mutta noilla todistuksilla saisi siintä tehtyä virallisemman ja kivan muistonki vielä tilaisuudesta :)

http://www.pro-seremoniat.fi/palvelut/kummitodistus.phtml#nimenantotodistus

 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top