Raskauspelot
- Ketjun aloittaja Tiuku☺️❤
- Aloituspäivämäärä
Mulle on toinen vauva tulossa. Ei pelota tällä kertaa, esikoista odottaessa pelotti jossain vaiheessa jonkin verran, mutta sekin oli semmoista normaalia uuden asian pelkoa lähinnä kivun sietämistä kohtaan. Tällä kertaa lähinnä vain jännittää, että miten asiat menee tällä kertaa. Miten synnytys käynnistyy, miten tällä kertaa siedän kipua, meneehän kaikki hyvin jne. Viimeksi en osannut pelätä sitä, että meneekö kaikki hyvin, lähinnä kipu pelotti etukäteen. Tällä kertaa vähän sitten toisin päin.
Millä fiiliksillä itse olet? :)
Millä fiiliksillä itse olet? :)
Ootko Tiuku puhunu peloista neuvolassa? Luonnollista on että tuntematon pelottaa. Onneksi meidän kroppa on luotu tuota tehtävää varten :) Mulle kolmas nyt tulossa enkä itse synnytystä pelkää. Lähinnä pelot myls liittyy noihin mahdollisiin komplikaatioihin ja että vauva saadaan turvallisesti mahan ulkopuolelle. Ja tietty että ehitään täältä reilun tunnin matkan päästä sairaalaan ajoissa...
Meillekin esikoinen tulossa. En osaa oikein vielä pelätä, toki on paljon asioita joista en vielä tiedä. Mulle ainakin hyvä ystävä sanoi, että pelot helpotti kun otti asioista selvää. Enemmän oon huolissani siitä, että kaikki päättyy onnellisesti mun ja vauvan kannalta, kun on päästy näinkin pitkälle. Koitan vaan suhtautua asioihin rauhallisesti ja todeta itselle, että on vain kohdattava mitä tuleman pitää ja luotettava ammattilaisten osaamiseen.
Mulla meni ensimmäinen synnytys kivunlievitysten osalta ym. niin nappiin, etten oikein osaa pelätä seuraavaa synnytystä. :) Aika on kullannut ikävämmätkin osiot, kuten valvotun yön supistuskivuissa ennen synnärille lähtöä, ja tunnin ponnistusvaiheen kun epiduraalin taivaallinen vaikutus oli juuri lakannut. Kokonaisuus ratkaisee. Repeämätkin olivat ihan pieniä (pinnallisia) ja ekan päivän kuluttua synnytyksestä olin likimain kivuton ja pistelin tossua kovaa kyytiä toisen eteen osastolla.
Edellisen kokemuksen perusteella uskon kyllä vahvasti kunnon lääketieteelliseen kivunlievitykseen ja aion vaatia sitä nytkin. Jokainen tyylillään (kun on niitäkin paljon, jotka haluavat mennä mahdollisimman "luomusti"), mutta kun kokemus ja lopputulos olivat mulla näin parhaita mahdollisia sekä äidin että lapsen kannalta niin en näe mitään syytä vaihtaa taktiikkaa.
Edellisen kokemuksen perusteella uskon kyllä vahvasti kunnon lääketieteelliseen kivunlievitykseen ja aion vaatia sitä nytkin. Jokainen tyylillään (kun on niitäkin paljon, jotka haluavat mennä mahdollisimman "luomusti"), mutta kun kokemus ja lopputulos olivat mulla näin parhaita mahdollisia sekä äidin että lapsen kannalta niin en näe mitään syytä vaihtaa taktiikkaa.
Rohkeasti vain nyt yhteys neuvolaan. Sieltä mahdollusuus päästä puhumaan noidta peloista tarkemmin ja osaavat myös sitten huomioida synnärillä pelon laadun mukaan oikein. Tsemppiä. Kyllä se hyvin menee peloista huolimatta!
Nipsuliini86
Oman äänensä löytänyt
Ite oon melkeen joka kerralla neuvolassa puhunu synnytyspeloistani ja nyt sain lähetteen pelkopolille missä pääsen keskustelemaan peloistani kätilön kanssa
MörttiRöpö
Satasella mukana keskusteluissa
Mulla jo neljäs raskaus ja ensimmäistä kertaa synnytys pelottaa. Kaikki aiemmat kerrat sujuneet huvin. Ensi viikolla tapaaminen pelkopolilla ja siellä pääsee purkamaan asiaa, tosin olen jo itse lähtenyt käsittelemään asiaa doulan kanssa. Pahin paniikki ja ahdistus on jo poissa.. muutama asia silti vaivaa ja synnytyksen mahdolliset ongelmat mietityttää. Rv 35 alkaa kohta ja vauva viistoittain vatsassa ja pelko kaikkia ylimääräisiä toimenpiteitä kohtaan on suuri.
Haluaisin vaan että voisin synnyttää luonnollisesti ilman että mikään hidastaisi tai vaikeuttaisi sitä ja vauvan väärä tarjonta tietysti lisää tarvetta puuttua synnytyksen kulkuun. No keskiviikkona nähdään miten tyyppi siellä asustaa ja sitten ollaan taas viisaampia:)
Haluaisin vaan että voisin synnyttää luonnollisesti ilman että mikään hidastaisi tai vaikeuttaisi sitä ja vauvan väärä tarjonta tietysti lisää tarvetta puuttua synnytyksen kulkuun. No keskiviikkona nähdään miten tyyppi siellä asustaa ja sitten ollaan taas viisaampia:)
Johtuuko tän kerran pelot nimenomaan tuosta vauvan asennosta vai löydätkö mielen sopukoista muitakin syitä, miksi just tällä kertaa pelottaa? :)
Miten olette saaneet käynnin pelkopolille? Pitääkö sitä vaatia vai tarjoavatko neuvolasta oman harkintansa mukaan? Sillä kyselen, kun olen alusta asti neuvolassa puhunut, että pelkään synnytystä ja viimeksi tosiaan vedin kunnon itkutkin asian tiimoilta ja neuvolan th oli omaan kantaankin kirjoittanut, että synnytys pelottaa. Ei silti missään vaiheessa ole ottanut pelkopolia puheeksi.
Miten olette saaneet käynnin pelkopolille? Pitääkö sitä vaatia vai tarjoavatko neuvolasta oman harkintansa mukaan? Sillä kyselen, kun olen alusta asti neuvolassa puhunut, että pelkään synnytystä ja viimeksi tosiaan vedin kunnon itkutkin asian tiimoilta ja neuvolan th oli omaan kantaankin kirjoittanut, että synnytys pelottaa. Ei silti missään vaiheessa ole ottanut pelkopolia puheeksi.
Rabsu
Näppärä viestien naputtelija
Mulla on neljäs tulossa ja tässä vaiheessa alkaa miettiä synnytystä. Edeltävät ovat menneet hyvin, joskin jokainen eri tavalla, alateitse kaikki kuitenkin. Mulla oli eka helpoin ja viimeisin kivuliain. Jännittää, meneekö nytkin kaikki hyvin ja se ponnistusvaihe kipuineen jänskättää.. se oli viimeksi niin raju..
Nipsuliini86
Oman äänensä löytänyt
Mulle tosta pelkopolista on puhuttu alusta asti mut lähetettä sinne sain odottaa aika pitkään kunnes neuvolan th sitä itse ehdotti. En osannut ite alkaa vaatii sitä.
Huutelen tuolta huhtikuisista: laskettu aika on kyllä maaliskuussa mut kerkesin siellä silloin alkaa kirjottelemaan, mut käyn täällä lueskelemassa myös teidän juttuja.
Mulle on tullut aivan järkyttävä synnytyspelko, esikoisen synnytys meni kuin unelma: ei sattunut, kesti reilu 5h ja ponnistusvaihekkin vaan 19min. Mut nyt vauva vastaa 10 päivää isompaa ja painoarvio oli rv27+5 jo reilu 1400g. Esikoinen oli syntyessää 3040g.
Pelkään siis jos synnytys käynnistetään, jos se ei onnistukkaan.. mun siskolla meni just pahasti pieleen ja siitä varmaan tuli se pelko. Pelkään myös sektioo, tai siis sen jälkeistä aikaa ku esikoinen silloin vasta 1v8kk. Ja jos ei käynnistetä tai tuu sektioo ni kasvaako liian isoksi sitten masussa
kiva olla nainen..
Mulle on tullut aivan järkyttävä synnytyspelko, esikoisen synnytys meni kuin unelma: ei sattunut, kesti reilu 5h ja ponnistusvaihekkin vaan 19min. Mut nyt vauva vastaa 10 päivää isompaa ja painoarvio oli rv27+5 jo reilu 1400g. Esikoinen oli syntyessää 3040g.
Pelkään siis jos synnytys käynnistetään, jos se ei onnistukkaan.. mun siskolla meni just pahasti pieleen ja siitä varmaan tuli se pelko. Pelkään myös sektioo, tai siis sen jälkeistä aikaa ku esikoinen silloin vasta 1v8kk. Ja jos ei käynnistetä tai tuu sektioo ni kasvaako liian isoksi sitten masussa
kiva olla nainen..Huutelen tuolta huhtikuisista: laskettu aika on kyllä maaliskuussa mut kerkesin siellä silloin alkaa kirjottelemaan, mut käyn täällä lueskelemassa myös teidän juttuja.
Mulle on tullut aivan järkyttävä synnytyspelko, esikoisen synnytys meni kuin unelma: ei sattunut, kesti reilu 5h ja ponnistusvaihekkin vaan 19min. Mut nyt vauva vastaa 10 päivää isompaa ja painoarvio oli rv27+5 jo reilu 1400g. Esikoinen oli syntyessää 3040g.
Pelkään siis jos synnytys käynnistetään, jos se ei onnistukkaan.. mun siskolla meni just pahasti pieleen ja siitä varmaan tuli se pelko. Pelkään myös sektioo, tai siis sen jälkeistä aikaa ku esikoinen silloin vasta 1v8kk. Ja jos ei käynnistetä tai tuu sektioo ni kasvaako liian isoksi sitten masussa
Onko sulla tulossa painoarvioita nyt loppuraskaudesta? Itellä ei oo kokemusta noista käynnistyksistä ja miten vaikuttaa itse synnytyksen kulkuun
Onneksi ei nyt ihan tolkuttoman isolle vauva vielä kuulosta. Täällä vauvan painoarvio 29+0 oli 1450 g.
Onko sulla tulossa painoarvioita nyt loppuraskaudesta? Itellä ei oo kokemusta noista käynnistyksistä ja miten vaikuttaa itse synnytyksen kulkuun
Onneksi ei nyt ihan tolkuttoman isolle vauva vielä kuulosta. Täällä vauvan painoarvio 29+0 oli 1450 g.
Joo ne ultraa nyt tiistaina ja silloin selviää jatkot. Eiköhän tuolla ravata loppuun asti. Käynnistys joo voi mennä myös hyvin, mut jotenki jäi vaan sen siskon omasta itselleen pelko..
pitää vissii ottaa puheeksi tiistaina tuo pelko.Ilman muuta puhut peloistas. Toivottavasti ammattilaisille puhuminen helpottaa pelkoa.